Kirjastollisin keinoin kuntalaisten hyvinvointia edistämässä - Palvelutori-konseptin mahdollisuudet tehokäyttöön
Vuoden 2017 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Espoon kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 1
02070
Kirjaston puhelin : 
050 330 1762
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Em
Y-tunnus : 
0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
050 330 1762
Sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Hankkeen tavoite: 

Ison Omenan palvelutorin konsepti, joka kokoaa moninaiset hyvinvoinnin ammattilaiset kirjastoalan osaajien kanssa saman kokonaisuuden alle, tarjoaa kansallisesti tarkastellen ainutlaatuisia mahdollisuuksia kirjastojen toiminnan kehittämiseen hyvinvointia tukevaan suuntaan. Hankkeen tavoitteena on löytää kokeilemalla kehittäen kirjaston ja sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden välille toimivia, pysyviä yhteistyömalleja, jotka tuottavat kirjaston asiakkaille aitoa lisäarvoa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

a) kokeiluiden kirjaston asiakkaille tuottama lisäarvo (mittaamismenetelmänä: asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute)

b) niiden yhteistyömallien, jotka vakiinnutetaan myötä osaksi kirjaston normaalitoimintaa, määrä

Kuvaus : 

Ison Omenan palvelutori on uudenlainen palvelukokonaisuus, joka kokoaa yhteen erilaisia kuntalaisten elämässään tarvitsemia palveluita neuvolasta sekä terveysasemasta Kelan palvelupisteeseen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Palvelutorilla kiinteästi toimivien kahdeksan julkisen palvelun ohella useat muutkin kunnan palvelut toimivat palvelutorilla säännöllisesti osana jalkautuvaa työtänsä. Palvelutori on sijoitettu fyysisesti kauppakeskuksen yhteyteen välittömästi Matinkylän vuonna 2017 avautuvan metroaseman läheisyyteen. Sen toimijoita yhdistävänä sidosteena toimii kirjasto, jolla on käytettävissään yhteensä 60% palvelutorin tiloista.

Palvelutori on Espoon kaupungin Espoo-tarina -strategian mukaista kehittämistä, jonka päämääränä on siirtyä vanhasta, viranomaisorganisaatiolähtöisestä palvelurakenteesta entistä asiakaslähtöisempään palvelutuotantoon.  Tavoite on yhteneväinen myös Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattujen julkishallinnon kehittämissuuntien kanssa.

Kirjastojen hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime vuosina kirjastokentällä lisääntyvän mielenkiinnon kohteena. Myös OKM:n strategia-asiakirjoissa (viimeisimpänä luonnos OKM:n kulttuuripoliittiseksi strategiaksi 2025) on nostettu kulttuuripalveluiden (ml. kirjastopalvelut) monimuotoiset hyvinvointivaikutukset aivan niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuten fokukseen. Konsepti, joka kokoaa moninaiset hyvinvoinnin ammattilaiset kirjastoalan osaajien kanssa saman kokonaisuuden alle, tarjoaa kansallisesti tarkastellen ainutlaatuisia mahdollisuuksia kirjastojen toiminnan hyvinvointivaikutusten kehittämiselle. 

Yksinomaan yhteiset tilat eivät kuitenkaan synnytä synergiaa ja uudenlaista yhteistyötä, vaan aidon asiakaslisäarvon aikaansaaminen vaatii päämäärätietoista toimintatapojen kehittämistä. Uuteen palvelukonseptiin liittyvien merkittävien mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen edellyttääkin määräaikaista lisäresurssia kirjastojen palveluprosessien kehittämiseen.  Kehittämisen näkökulma tässä hankkeessa on vahvasti kirjastollinen ja käytännöllinen - palvelutorin yleisen kokonaispalvelukonseptin rakenteiden tason kehittämiseen liittyen on jo käynnissä oma kehittämishankkeensa. 

Toimenpiteet

Useat palvelutorilla toimivat hyvinvointitoimijat ovat tuoneet eri kohtaamistilanteissa ilmi, että kirjaston tarjoamalla kulttuuriaineistojen (kirjallisuus, musiikki, elokuvat) ja tiedonhaun asiantuntijuudella olisi mahdollisuus tuottaa niiden asiakkaille merkittävää lisäarvoa. Uuden konseptin myötä myös periaatteellinen tahtotila toimijoidenvälisen yhteistyön lisäämiseen on vahva. 

Hankkeen puitteissa onkin tarkoitus etsiä yhdessä palvelutorilla kiinteästi tai osana jalkautuvaa työtänsä toimivien toimijoiden kanssa kokeilemalla kehittäen sellaisia toimintamalleja, joissa kirjastoammattilaisten panos yhdessä hyvinvointisektorin asiantuntijoiden kanssa tuottaa asiakkaalle sellaista lisäarvoa, jota hän ei pelkästään ao. palveluiden asiantuntijoiden kanssa erikseen asioimalla saisi. Lähtökohtana on, että syntyvät toimintamallit ovat sellaisia, joiden ylläpitäminen on suunnittelu- ja kokeiluvaiheen jälkeen mahdollista normaalien resurssien puitteissa ilman pysyvää lisärahoitusta. Usein uudenlaisen yhdessä tekemisen kynnyksen yli astumiseen vaaditaan ainoastaan hiukan ylimääräistä resurssia pysähtyä kuuntelemaan toisen ammattiryhmän työn tekemisen tapoja ja tavoitteita sekä paikantaa niistä käsin paitsi luontevat yhdessä tekemisen tavat myös ne toimintakäytännöt, joilla yhteistyö saadaan istumaan molempien toimijoiden arkityön rytmitykseen. Lisäksi yhteisen kehittämisen alkutaipaleella kaivattaisiin välittäjäksi "tulkkia", joka tuntisi sekä kirjastopalveluiden että sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden toimintatapoja ja tapaa käsitteellistää työntänsä. Mainitunlaista henkilöä ei löydy Ison Omenan kirjaston vakinaisesta henkilökunnasta.

Luontevia yhteistyön tapoja ovat sekä sellaiset, joissa kirjastolaiset tuovat omaa asiantuntijuuttaan hyvinvointipalveluiden asiakkaille (esimerkiksi vinkkaamalla kohdennetusti aineistoja), että sellaiset, joissa hyvinvointisektorin asiantuntijat luovat lisäarvoa aineistojen tarjoamiseen asiakkaille (esimerkiksi valikoimalla yhdessä kirjastolaisten kanssa alansa ajankohtaisinta asiantuntijatietoa edustavia teoksia puhututtavasta teemasta). Lisäksi luontevaa on myös tehdä sellaisia yhteistyötä, joka tukee niiden hyvinvointipalveluiden asiakkaiden, jotka eivät vielä ole kirjaston käyttäjiä, tietoisuuden lisäämistä kirjaston heille tarjoamista mahdollisuuksista (esimerkiksi tutustuttamalla eri hyvinvointialojen ammattilaisia kirjastojen heidän asiakkailleen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä tekemällä räätälöityjä esittelymateriaaleja eri palveluiden asiakkaille).

Konkreettisia esimerkkejä mahdollisista yhteistyömuodoista, joita hankkeen aikana voisi syntyä (perustuen kirjaston ja ao. toimijoiden välillä käytyihin alustaviin ideointikeskusteluihin):

-Kirjastopalveluiden asiantuntijat osallistuvat erilaisiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden järjestämiin ryhmiin (esim. erityislasten vanhemmille, tupakointia lopettaville tai pitkäaikaissairaille)  vinkkaamaan yhdessä ryhmän ohjaajan kanssa suunnitellusti teemaan liittyvää kauno- ja/tai tietokirjallisuutta

-Kirjastopalvelut järjestää yhdessä sosiaali- ja terveystoimen sekä teemaan liittyvien yhdistysten kanssa uudenlaisia hyvinvointiteemaisia yleisötapahtumia, joissa tiedon jakaminen tietystä teemasta ja siihen liittyvistä palveluista yhdistyy teemaan liittyvien kulttuuriaineistojen ja luotettavien tietolähteiden esittelyyn. Tapahtumat voivat luontevasti liittyä erilaisiin teemaviikkoihin kuten esimerkiksi mielenterveysviikkoon ja vanhusten viikkoo.

-Kirjasto toteuttaa ajankohtaisista hyvinvointiin liittyvistä teemoista aineistonäyttelyitä ja -listoja, jotka kootaan kirjastoalan ammattilaisten sekä sosiaali-ja terveyalan osaajien yhteistyönä. Aineistonäyttelyissä voidaan hyödyntää paitsi fyysisiä myös moninaisia digitaalisia aineistoja. Teemat valitaan sekä kirjastolle että sote-palveluille välittyneiden toiveiden ja esitettyjen toistuvien kysymysten perusteella.

-Kirjaston pedagogisiin palveluihin ohjataan saattaen vaihtaen kohdennetusti sellaisia erityisryhmiä, joille niillä olisi annettavaa mutta joiden pmatoiminen ohjautuminen niihin on syystä tai toisesta heikkoa. Esimerkiksi sosiaalitoimen huono-osaisille (asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) järjestämien ns. Kipinä-ryhmien väkeä.

-Maahanmuuttajille suunnattua kirjaston tapahtumatarjontaa järjestämään otetaan mukaan sellaiset sosiaali- ja terveystoimen toimijat, joiden on vaikea tavoittaa niistä hyötyviä maahanmuuttaja-asiakkaita. Esimerkiksi maahanmuuttajakielillä toteutettuihin satutunteihin voisi kytkeä kasvun tukemiseen liittyvät kuntoutuspalvelut, jotka kokevat haasteita saada palveluista hyötyvät asiakasperheet riittävän varhaisessa vaiheessa asiakkaakseen.

Hankkeeseen palkataan 1,5 vuodeksi osa-aikainen työntekijä, joka toimii kirjaston vakinaisen henkilöstön tukena yhteistyökokeilujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanketyöntekijäksi valitaan henkilö, jolla on kokemusta ja ymmärrystä yleisten kirjastojen että sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden toiminnasta, jolloin hänellä on edellytyksiä tukea kirjastolaisten vuoropuhelua kumppaneidensa kanssa. Hän myös mallittaa toimivaksi osoittautuneet yhteistyökäytännöt, jotka sulautetaan osaksi Ison Omenan kirjaston pysyvää toimintaa. 

Mallitetut käytännöt jaetaan muunkin suomalaisen kirjastokentän käyttöön: vastaavien yhden katon alle koottujen palvelukonseptien yleistyessä muissakin suurissa kaupungeissa (erit. Tampere), on niillä valtakunnallistakin relevanssia. Lisäksi hankkeessa tehdään pienimuotoista asiantuntijapalveluiden ostoa erit. yhteistyössä järjestettyihin tapahtumiin liittyen. 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Ison Omenan palvelutorin (espoo.fi/palvelutori) muut toimijat (sekä kiinteästi palvelutorilla toimivat että sinne osana jalkautuvaa työtänsä hakeutuvat)
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Ison Omenan Palvelutori tarjoaa alustan hyvinvointivaikutteisten toimintojen yhteiskehittämiselle. Fokus on asiakkaissa vauvasta vaariin, ja hyvinvointia luodaan niin tiedon, taidon ja yhteisen tekemisen kautta.

Hankkeesta tiedotettiin Palvelutori-toimijoille useissa yhteiskokouksissa. Mukana yhteistyötä kehittämässä olivat lähes kaikki Palvelutori-toimijat: pois rajautuivat vain laboratorio, röntgen ja terveysasema johtuen siitä, että tiedossa oli terveysaseman toimijan vaihtuminen lähitulevaisuudessa. Palveluorin toimijoiden lisäksi toteutukseen osallistui myös Olarin seurakunta, joka avasi Palvelutorin välittömään läheisyyteen oman Chapple-tilansa.

Jokaiselle toimijalle nimettiin sekä kirjaston että kumppanin puolelta oma yhteyshenkilö. Kaikkien palvelutoritoimijoiden yhteinen viestintäalusta on ollut Yammer, jonka kautta kysyttiin yhteisten tapahtumien teemoja sekä ajatuksia ja ideoita asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Teemoiksi nousivat mm. lapsiperheet, seniorit, yksinäisyys, opiskelu ja koulutus, verotus, TE-palvelut sekä maahanmuuttoasiat.

Hankkeen aikana kehitettiin monenlaisia yhteistyömuotoja. Kaikkein suosituin yhteistyön muoto oli yhteisten kirjavinkkilistojen laatiminen: monien Palvelutori-toimijoiden asiakkailla oli toiveita löytää teemaan (esim. lasten kasvatus ja kehitys) liittyvää luotettavaa tietoa itsenäisesti tutustuttavaksi. Valtaosalle Palvelutorin toimijoista laadittiinkin kirjaston asiantuntijoiden kanssa tarpeisiin perustuvia kirjalistoja, joita ao. toimijat saattoivat hyödyntää asiakkaitaan ohjatessaan. Aiheet vaihtelivat kumppanien kokemien tarpeiden mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä suomen kielen oppimiseen. Monen toimijan kanssa näistä listoilla valituista kirjoista myös koottiin erillisiä kirjanäyttelyitä, jotka mahdollistivat teosten entistä helpomman suosittelemisen asiakkaille. Lisäksi kirjaston työntekijät kävivät sovitusti tapahtumissa vinkkaamassa ao. teoksia.

Kirjaston ja kulttuurin tulosyksikön muiden toimijoiden kanssa järjestettiin Palvelutorin asiakkaille monimuotoista matalakynnyksistä ja maksutonta toimintaa. Tämän yhteistyön kaikkein suosituimpia hedelmiä olivat eri-ikäisille suunnatut musiikki- ja yhteislaulutapahtumat, kirjallisuusillalliset ja näyttelyt.

Myös yhteistyö neuvolan kanssa oli erittäin vilkasta ja monipuolista. Kirjaston lastenosaston henkilöstö kokosi ensikirjoja keskiviikkoisin järjestettävään 9-10 -kuukauden ikäisten lasten tilaisuuteen. Lisäksi yhdessä toteutettiinn yhdessä valittuihin teemoihin keskittyneitä temaattisia satutunteja: saadut kokemukset olivat hyviä, ja jatkossa tavoitteena on tehdä yhteistyötä muidenkin kuin suomenkielisten satutuntien merkeissä. Relevanteilla teemaviikoilla, kuten parisuhde- ja imetysviikoilla, teemaa pidettiin yhdessä esille tapahtumin, kirjanäyttelyin ja muin sopivin tavoin.

Kaupungin Asiointipisteen edustajat alkoivat vierailla säännöllisesti kirjaston kielikahviloissa. Heidän roolinaan oli esitellä kielikahviloiden osallistujille kaupungin palvelutarjontaa sekä vastata heidän kysymyksiinsä liittyen julkisiin palveluihin.

Tämän lisäksi yhteistyötä tehtiin monen toimijan kanssa tiiviimminkin mm. yhteisten tapahtumien järjestämisen muodossa. Osallistujalukumääräisesti valtaosa tilaisuuksista oli verrattain pienimuotoisia (esimerkiksi kirjaston ja neuvolan imetysviikolla organisoima liivinsuojien valmistamispaja) mutta näiden lisäksi järjestettiin myös mittaluokaltaan suurempia tapahtumia, joista kenties edustavin esimerkki oli asiakastoiveisiin perustuva useiden palvelutoritoimijoiden yhteinen maahanmuuttajien työnhaku- ja koulutusinfotilaisuus. Sen järjestämiseen osallistuivat kirjaston ohella myös Kela, Ohjaamotalo, Asiointipiste sekä lukuisat Palvelutorin ulkopuoliset yhteistyökumppanit.

Kukin toimija keskittyi tapahtumissa omiin vahvuusalueisiinsa: Kela kertoi sosiaaliturvaetuuksista, Asiointipiste esitteli eri toimijoiden kielikurssitarjontaa ja Ohjaamotalo opasti työnhaun ja CV:n teon perusasioista sekä julkisten työvoimapalveluiden piiriin hakeutumisesta. Lisäksi tapahtumaan kutsuttiin asiantuntijoita ulkopuolisista, aihepiirin ja kohderyhmän kannalta relevanteista organisaatioista. Mukana oli lopulta hakuneuvoja Helsingin yliopistosta / Supporting Immigrants in Higher Education -ohjelmasta, opinto-ohjaaja ammatillista koulutusta järjestävästä Omniasta, kaksi edustajaa työllistämishanke Koto-SIBistä, yritysneuvoja YritysEspoosta ja maahanmuuttajien työsuhdekysymyksiin erikoistunut lakimies SAK:sta.  Darin- ja arabiankieliset tulkit päivystivät tapahtumassa ja antoivat tarvittaessa tulkkausapua kyseisten kieliryhmien asiakkaille.

Tapahtuma keräsi erinomaista palautetta sekä eri järjestäjäorganisaatioiden edustajilta että kävijöiltä, ja monet ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua vastaavanlaiseen tapahtumaan vastaisuudessakin. Tapahtumaan osallistui n. 55 asiakasta.

Erilaisten asiakkaille suunnattujen tapahtumien ohella hankkeen aikana syntyi kaikkien Palvelutorin toimijoiden yhteinen osaamisen kehittämisen toimintamalli, Lunch på svenska, ruotsinkielinen lounastunti. Sen tavoitteena on vastata kaikkien toimijoiden yhteiseen tarpeeseen kehittää ja ylläpitää palvelutorihenkilökunnan ruotsin kielen osaamista. Kirjastolla on ollut keskeinen rooli toiminnan järjestämisessä.  

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Palvelutoritoimijat ovat hankkeen alusta alkaen uskoneet yhteistyön mahdollisuuksiin ja toivoneet voivansa osallistua yhteisiin toimintoihin mahdollisimman paljon. Yhteistyön tuomat hyödyt niin asiakkaille kuin henkilökunnalle tiedostettiin selkeästi ja hanke koettiin siten merkittäväksi. Osallistumishaluja on runsaasti. 

Suurimmaksi haasteeksi kuitenkin nousi hankkeen toteutuksen tiivis aikataulu: Palvelutorin eri toimijoiden työn suunnittelusyklit olivat hyvin erilaisia, ja hankkeen toteutukseen käytetty vuosi 2018 oli hallintokunta- ja toimintakulttuurirajat ylittävän yhteistyön luomisen kannalta lyhyt. Hankkeen aikana syntyikin useita sellaisia yhteistyöideoita, jotka jäävät toteutettaviksi vasta hankkeen jälkeisenä aikana. 

Toteutuneista teemapäivistä ja yhteistyötapahtumista osa oli hyvinkin suosittuja, mutta osa tavoitti vain niukasti asiakkaita. Asiakkaiden parempaa osallistamista yhteisen toiminnan suunnitteluun onkin syytä kehittää jatkossa.

Hankkeen ansioksi voidaan laskea myös se, että Palvelutorin toimijat tutustuivat sen aikana aiempaa syvällisemmin toisiinsa, toistensa työskentelytapoihin sekä mielenkiinnon kohteisiin. Tämä helpottaa yhteistyötä jatkossa.

 

Jatkotoimenpiteet: 

Yhteisiä, jonkun teeman ympärille rakennettavia tapahtumia on tarkoitus toteuttaa lisää ja tehdä tästä yhteistyömuodosta jatkumo, joka toistuu vuotuisesti ajankohtaisin teemoin. Kirjaston on Palvelutorin suurimpana toimijana luontevaa koordinoida tapahtumien järjestämistä, mutta ideointi, suunnittelu ja toteutus hoidetaan yhdessä. Kirjasto vastaa tapahtumaan soveltuvien tilojen varauksesta sekä markkinoinnista omissa kanavissaan.

Teemallisia kirjanäyttelyitä ja kirjalistoja toisille toimijoille tehdään myös jatkossa. Myös kielikahvilat sekä Lunch på svenska jatkuvat. 

 

Yhteistyössä syntyneitä ideoita jatkotoimenpiteiksi ja teemapäivien aiheiksi

  • Veroinfo / Eläkeläisten veroinfo

  • Äänikirjojen hyödyntäminen ja markkinointi

  • Maahanmuuttajien verkkoaineistot, linkkilistat

  • Sähköiset aineistot, paperikirjalistat

  • Jalkautuva vanhustyö

  • Digituki-neuvontapalvelu senioreille yms

  • Monimuotoisten perheiden tilanteesta (adoptio- ja sateenkaariperheet), etuuksista jne.

 

Aloituspäivämäärä : 
01/06/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€24 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€12 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€36 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€27 044
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 044
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
13kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
862henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000

Http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017. Kirjaston oman rahoituksen osuus on 20 % kustannusarviosta.

 
okm
avi