Kirjastosta pakolaislasten ja -nuorten kotoutumisen mahdollistaja
År 2017 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Espoon kaupunginkirjasto
Bibliotekets adress : 
PL 1
02070
Bibliotekets telefonnummer : 
050 330 1762
Bibliotekets e-postadress : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-kod : 
FI-Em
FO-nummer : 
0101263-6
Ansvarsperson : 
Jaana Tyrni
Telefonnummer : 
050 330 1762
E-post : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Projektets målsättning: 

Luoda kokeilemalla kehittämisen keinoin Uudenmaan kuntiin toimintamalleja alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukemiseen kirjaston käytettävissä olevin keinoin. Samalla tuetaan pakolaislasten ja -nuorten pysyvää kiinnittymistä yleisten kirjastojen tarjoamiin palveluihin. 

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

järjestetyn toiminnan (kertaluontoiset tilaisuudet ja kerhot/muut usean kokoontumiskerran ryhmät) määrä, toimintaan osallistuneiden kohderyhmään kuuluvien lasten ja nuorten määrä ja heiltä saatu palaute, yhteistyökumppaneilta saatu palaute, hankkeessa järjestettyyn toimintaan osallistuneiden asiakkaiden kiinnittyminen kirjaston pysyviin palveluihin

Projektbeskrivning : 

Useisiin Uudenmaan kuntiin on tulossa yhteensä satoja pysyviä kuntapaikkoja yksin tulleille alaikäisille pakolaisille. Määrä on mittakaavaltaan jyrkästi suurempi kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Kansallisesti kaikkein suurin määrä - noin sata yksin tullutta pakolaislasta - on tulossa Espooseen.

Kyseessä on kotoutumisen kannalta erityisen haavoittuvaisessa asemassa oleva ryhmä, jonka integroimiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä. Tutkimustiedon valossa kirjastoissa on huomattava kotouttamispotentiaali: Maahanmuuttajabarometrien (TEM 2012 & 2010) mukaan kirjasto on maahanmuuttajien keskuudessa käytetyin vapaa-aikapalvelu - liki 80% vastaajista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen vuoden sisällä.  Kirjasto oli parhaiten pärjääviä palveluita myös arvioissa siitä, miten hyvin palvelut vastaavat maahanmuuttajien kokemia tarpeita. Tämä potentiaali tunnistetaan myös OKM:n Merkityksellinen Suomessa -ohjelmassa.

Uudenmaan kunnat ovat kooltaan ja toimintaympäristöltään moninaisia. Toimintamallien kehittämiseen onkin luonnollista lähteä verkostomaisella otteella yhdessä tehden: kussakin kunnassa rakennetaan yhdessä paikallisten kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa paikallisista tarpeista ja lähtökohdista nousevia ratkaisuja, ja toimivaksi osoittautuneet käytännöt levitetään notkeasti kaikkiin niihin kuntiin, joiden kohdalla se on asiakaslähtöisesti perusteltua. 

Hanketta on valmisteltu usean uusmaalaisen kunnan kirjastojen yhteistyönä. Hankkeen valmistelun yhteydessä oltu yhteydessä Uudemaan ELY-keskuksen maahanmuuttoyksikköön, alaikäisten pakolaisten asumisyksiköihin sekä nuoriso- ja sosiaalitoimiin. Lisäksi siinä on hyödynnetty olemassa olevaa kartoitustietoa.

Toimenpiteet 

Kotoutuminen on monitahoinen prosessi: siihen liittyy niin oman kulttuuriperinnön ylläpitäminen ja tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin kuin myös yhteyden luominen paikallisyhteisöön ja positiivisen identiteetin rakentaminen. Samoin ne roolit, joiden kautta kirjasto voi kotoutumisen tukemiseen kytkeytyä, ovat moninaisia.

Hankkeessa edetään kokeilemalla kehittämisen keinoin. Keskeistä on, etteivät yksin tulleet pakolaisnuoret ole pelkkänä toiminnan kohteena vaan aktiivisina toimijoina, joiden omaa osallisuutta ja toimijuutta tukemalla onnistutaan löytämään toimivimmat ratkaisumallit. 

Hankkeen myötä syntyvät käytännöt voivat olla esimerkiksi kirjastonkäytön räätälöityjä toiminnallisia opastuskonsepteja, vinkkauksia, mediakasvatustuokioita, osallistavia taidenäyttelyitä sekä erilaisia työpajoja ja kerhoja. Osa toiminnasta on suunnattu nimenomaisesti hankkeen suoralle kohderyhmälle ja osa puolestaan on luonteeltaan sellaista, joka mahdollistaa heidän ja kantaväestön välistä tutustumista yhdessä tekemisen kautta. Toimintaa järjestettäessä tehdään yhteistyötä opetustoimen ja nuorisotoimen sekä niiden yksiköiden, joihin alaikäiset pakolaiset on sijoitettu asumaan, kanssa. 

Osaaminen ja hyvät käytännöt siirtyvät kuntien välillä säännöllisen yhteydenpidon ja yhteisten työpajojen kautta. Työtä tehdään asiakas keskiössä tarvittaessa mutkattomasti kuntarajojen ylikin siten, että sen kunnan, jossa jokin toimintakäytänne on rakennettu, asiantuntijat voivat tulla tutustuttamaan muiden kuntien väkeä siihen kädestä pitäen yhdessä tehden.

Hankekuntien henkilöstölle järjestetään myös ulkopuolisten asiantuntijoiden vetämää koulutusta, joka tukee osaamista teemaan liittyen. Koulutus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kaikille kirjastolaisille avoimena.

Syntyneet hyvät käytännöt mallitetaan ja jaetaan eteenpäin koko suomalaisen kirjastokentän käyttöön. Niitä myös esitellään hankkeen päätteeksi järjestettävässä valtakunnallisessa seminaarissa, johon kohdennetusti kutsutaan kaikkien niiden kuntien, jotka ovat osoittaneet pysyviä kuntapaikkoja yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, kirjastojen edustajat.

Hankkeeseen rekrytoidaan koko toteutusajaksi projektikoordinaattori, joka luotsaa kokonaisuutta ja tukee kuntia toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Projektikoordinaattori myös koordinoi toteutuksesta vastaavan maahanmuuttajatyöhön erikoistuneiden kirjastoammattilaisten sekä kieli- ja kulttuuriosaajien verkoston toimintaa.

Hakemuksessa eritelty omarahoitus koostuu Espoon kaupunginkirjaston osuudesta verkoston toimintaan ja espoolaisten matkakustannuksista - sen lisäksi myös kumppanikunnat osallistuvat verkoston toimintaan omalla panoksellaan, joka on merkittävä. Avustuksella katetaan projektikoordinaattorin palkkakustannukset, kieli- ja kulttuuriosaajien palkkioita (sellaisten kielten ja kulttuurien osalta, joiden taitajia ei löydy hankekirjastojen henkilöstöstä), matkakuluja ja ulkopuolisten kouluttajien kustannuksia.

Samarbetspartner/s: 
Espoon kaupunginkirjasto, Inkoon kunnankirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Nurmijärven kunnankirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto ja Sipoon kunnankirjasto
Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Hankkeessa tunnistettiin, kehitettiin ja edelleen levitettiin hyviä käytäntöjä, joilla kirjastot voivat tukea pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria kotoutumisprosessissa. Erityisen huomion kohteena hankkeessa olivat yksin alaikäisinä ilman huoltajaa tulleet pakolaiset, joita saapui Suomeen ennätysmäärä vuosina 2015–2016. Hankkeeseen lähtivät Espoon lisäksi mukaan Inkoo, Kauniainen, Nurmijärvi, Porvoo ja Sipoo. Nurmijärvi jättäytyi kuitenkin hankkeesta pois jo sen alkuvaiheessa, kun hankkeen kohderyhmä, yksin tulleet nuoret, siirrettiin kunnasta pois. Hankkeen aikana tapahtui jonkin verran myös henkilömuutoksia, sillä hankkeen loppupuolella vaihtuivat hankkeen koordinaattori sekä Porvoon ja Sipoon kirjastonjohtajat.

Mukana hankkeessa oli keskenään hyvin erilaisia kuntia, jotka poikkesivat toisistaan niin kokonsa kuin maahanmuuttotilanteensakin puolesta. Siten hankkeen lähtökohtana oli alusta alkaen edetä kunkin kunnan paikallisten realiteettien ehdoilla. Hanke lähti liikkeelle syksyllä 2017 tilannekartoituksella kussakin mukana olleessa yhteistyökirjastossa. Kartoittamalla esimerkiksi kunnassa asuvien pakolaisnuorten ja -lasten äidinkielet pystyttiin kirjastoihin tilaamaan tarpeen mukaan siirtokokoelmia Monikielisestä kirjastosta. Selvitystyössä kohdattiin kuitenkin jonkin verran ongelmia, sillä viranomaiset olivat toisinaan haluttomia luovuttamaan kirjastoille minkäänlaisia tietoja kuntaan sijoitetuista lapsista ja nuorista, mukaan lukien heidän äidinkielistään. Monikielisen kirjaston siirtokokoelmien lisäksi kaikissa kirjastoissa oli näkyvillä Monikielisen kirjaston esitteitä eri kielillä. Lisäksi kirjastot pyrkivät tukemaan suomen kielen oppimista. Espoossa koottiin vinkkilistoja eri-ikäisille lukijoille sopivista helppo- ja selkokielisistä kirjoista ja nämä listat jaettiin yhteistyökirjastojen käyttöön. Selkokirjojen näkyvyyttä pyrittiin kohentamaan myös muissa yhteistyökirjastoissa.

Yhtenä keskeisimmistä haasteina kirjastoilla oli tavoittaa kohderyhmä sekä heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset ja saada heidät tietoisiksi kirjaston tarjoamista mahdollisuuksista. Pakolaisten tyypillisissä lähtömaissa kirjastokulttuuri poikkeaa huomattavasti suomalaisesta ja pitkittyneillä konfliktialueilla kirjastot ovat voineet kärsiä niin mittavia tuhoja, että pakolaislapsilla ja -nuorilla eivät välttämättä edes ole omakohtaisia kokemuksia kirjastoissa käynnistä. Lisäksi lukemisen kulttuuri ja lukutaito on rapautunut monissa tyypillisissä lähtömaissa. Siten ei pidä pitää itsestäänselvyytenä, että Suomeen pakolaisina tulleilla olisi samanlainen ymmärrys kirjastoista ja niiden palveluista kuin suomalaisilla tavallisesti on. Toisaalta myöskään pakolaisten kanssa työskentelevät suomalaisviranomaiset eivät välttämättä aina hahmota kaikkia kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa kertoa niistä Suomeen saapuneille pakolaisille.

Eri kunnissa kirjaston palveluita tehtiin kohderyhmälle tunnetuiksi eri keinoin. Esimerkiksi Inkoossa ja Sipoossa vierailtiin suoraan alaikäisten asumisyksiköissä. Inkoossa kirjastohenkilökunta valmisti yksinkertaisen PowerPoint -esityksen, jossa tikku-ukkopiirustuksin avattiin kirjaston käyttöön liittyviä perusasioita.  Lisäksi kommunikaatiota tukivat paikalla olleet tulkit. Se, että kirjastohenkilökunta hakeutui aktiivisesti pakolaislasten ja -nuorten luokse teki kirjastosta helposti lähestyttävämmän, ja asumisyksikkövierailuiden jälkeen toteutettiin myös kirjastovierailuita. Näistä esittelyistä oli selkeästi hyötyä, sillä kirjastosta tuli monille nuorille ajanviettopaikka ja Inkoossa nuoret käyttivät myös omatoimikirjastoa.

Myös Sipoossa nuoret löysivät Nikkilän kirjaston ja kaikille nuorille hankittiin kirjastokortit. Nikkilän kirjaston 1,5 vuotta kestänyt remontin ja väistötilaan siirtymisen myötä nuoret kuitenkin ”kadotettiin”. Keväällä 2019 pidettiin kuitenkin yhteistyöpalaveri, johon hankekoordinaattori kutsui kirjaston, kunnan ryhmäkodin asumisohjaajien ja nuorten vapaaehtoisten tukikummien edustajia. Tapaamisessa kävi ilmi nuorten tarve saada kontakteja paikallisiin ja ideoitiin muun muassa kaikille avoimet (lauta)peli-illat, joihin kutsuttaisiin kohdennetusti Sipoossa asuvia nuoria. Lisäksi kaavailtiin infopaketteja, joiden avulla kummit voisivat esitellä kirjaston palveluita nuorille.

Kauniaisissa kirjaston haasteena oli, että vaikka lähistössä sijaitsi alaikäisyksikkö, suuret keskukset vetivät nuoria puoleensa. Siten he viettivät aikaansa ennemmin esimerkiksi Sellossa, jossa houkuttimina olivat kirjaston nuorisotila Pointti ja iso kauppakeskus. Sama oli huomattavissa Espoossa: lähikirjastot eivät houkutelleet nuoria, vaan he suuntasivat Ison Omenan, Sellon ja Entressen kirjastoihin. Espoossa osa nuorista ohjautui itsenäisesti asumisyksikkönsä lähistöllä sijaitseviin kirjastoihin, erityisesti Entresseen ja Selloon, mutta järjestelmällisemmin lapset ja nuoret pyrittiin saamaan kirjaston palveluiden piiriin kouluyhteistyön kautta. Lisäksi Espoossa tuotettiin lyhyt video, jota voi hyödyntää esitellessä suomalaista kirjastolaitosta.

Porvoossa Gammelbackan kirjastossa kokeiltiin tavoittaa ja tukea pakolaistaustaisia nuoria Läksyhelppi-toiminnalla, jossa oppilaita autetaan iltaisin kotitehtävien teossa. Toiminta ei kuitenkaan onnistunut houkuttelemaan nuoria toivotulla tavalla. Yksi syy tähän oli, että monet nuorista kävivät koulua kauempana ja Gammelbackan kirjastolle tulo ei ollut heidän kannaltaan käytännöllistä. Sen sijaan Porvoossa ja erityisesti juuri Gammelbackan lähikirjastossa koettiin toimivammaksi lähestymistavaksi epämuodollisempi tuki. Kirjaston aikuisista tuli tärkeitä arjen luottohenkilöitä monille lapsille ja nuorille. Lisäksi kirjaston sijainti peruskoulun ja nuorisotilan vieressä on tuonut hyödyllisiä synergiaetuja, kun esimerkiksi ongelmakäyttäytymiseen ja muuhun pahoinvoinnin oireiluun on pystytty puuttumaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Erityisesti kirjaston ja koulun yhteistyö on Gammelbackassa muutenkin vahvaa ja kirjasto tulee tutuksi koulun oppilaille. Lisäksi Porvoossa järjestettiin talvella 2019 Satukaravaani-tilaisuuksia, joissa luettiin satuja maahanmuuttajalasten omalla äidinkielellä.

Kouluyhteistyömalli

Espoossa kehitystyön kärjeksi otettiin heti hankkeen alkuvaiheessa kouluyhteistyön kehittäminen, sillä valmistavien luokkien kirjastovierailut ovat tehokas tapa tavoittaa alueella asuvat pakolaislapset ja -nuoret ja esitellä heille kirjaston palveluita. Hankkeen alussa havaittiin, että tavallisella kirjastokirjeellä ei tavoitettu valmistavia luokkia toivotulla tavalla. Syyksi tälle paljastui muun muassa se, että opettajat eivät uskoneet oppilaiden suomen kielen taidon olevan riittävällä tasolla, jotta vierailut olisivat mielekkäitä. Toinen keskeinen ongelma oli opettajien vaihtuvuus. Valmistavien luokkien opettajat työskentelevät Espoossa vuoden määräaikaisilla työsopimuksilla, minkä vuoksi tieto kirjastokierroksista katoaa helposti opettajien lähtemisen myötä.

Vastauksena näihin haasteisiin Espoossa aloitettiin valmistavien luokkien kohdennettu kutsuminen. Tätä varten kaikkien valmistavien luokkien opettajien yhteystiedot selvitettiin kaupungin valmistavien luokkien koordinaattorin kautta. Kutsussa puolestaan tehtiin selväksi, että vierailujen sisällöt olivat räätälöitävissä kohderyhmälle sopivaksi, jolloin ne soveltuisivat myös vasta vähän suomea osaaville oppilaille. Nämä toimet vaikuttivat merkittävästi valmistavien luokkien tavoitettavuuteen.

Hankkeen aikana kirjastovierailuille kehitettiin myös uusia sisältöjä.

Kirjastokierros-vierailulla valmistaville luokille esiteltiin kirjaston asiakastilat, näytettiin eri aineistojen sijainnit sekä kerrottiin kirjastojen tapahtumista, palveluista ja siitä, kuinka tunnistaa henkilökunnan. Oppilaat saivat myös tutustua itsenäisesti kirjastoon ja hankkia kirjastokortin, mikäli heillä ei vielä sellaista ole. Kirjastokierroksen yhteydessä sovitaan myös opettajan kanssa jatkoyhteistyöstä.

Kirjavinkkaus-vierailuilla oppilaille vinkataan helppolukuisia kirjoja ja selkokirjoja. Vinkkauksiin valmistaudutaan konsultoimalla luokan opettajaa etukäteen oppilaiden taitotasosta ja kiinnostuksen kohteista. Näin on helpompaa valita kirjoja, jotka vastaavat oppilaiden mielenkiinnon kohteita.

Työpaja-vierailulla ryhmät tutustuivat kirjaston pajaan. Työpajaan osallistuva luokka päätti yhdessä, mitä pajan 3D -tulostimella printattaisiin. Vinyylileikkurilla saatettiin tehdä luokan suunnittelema logo kangaskassiin tai painaa luokan oppilaiden nimet luokan lippuun. Luokalle saatettiin tehdä myös omia luokkatarroja. Nuorempien oppilaiden kanssa väritettiin -työpajoissa valmiita kuvia, jotka herätettiin iPadien avulla henkiin.

Maailmankartta-työpajan tarkoituksena oli saada nuoret keskustelemaan ja tutustumaan toisiinsa ja kulttuuritaustoihinsa maailmankarttaa hyödyntäen. Työpajaan osallistuva ryhmä kokosi ensin lattialle maailmankartan, joka koostui yhteensä 85 A4-arkista. Tämän jälkeen oppilaat kiinnittivät karttaan kotipaikkansa kohdalle post it -lapuilla karttaa oman nimensä, kotimaansa ja kotipaikkansa nimen. Työpajoissa hyödynnettiin myös esimerkiksi hajulaatikoita, joiden avulla arvuuteltiin hajuja (kahvi, jasmiiniöljy, ruusuvesi jne.) ja niiden alkuperäpaikkoja. Hajujen synnyttämän aistielämykset herättivät myös muistoja, joita työpajaan osallistujat saattoivat tilanteessa jakaa. Jo paremmin suomea taitavien ryhmien kanssa työpajoissa saatettiin lukea pätkiä Miten joutsen sai mustat jalat? -selkosatukirjan kansansaduista ja pohtia yhdessä, mistä päin maailmaa sadut olivat kotoisin. Maailmankartta-työpajan vahvuus onkin sen muunneltavuus; sitä on mahdollista soveltaa monella tapaa erilaisten ryhmien kanssa.

Tapahtumat

Hankkeen aikana järjestettiin useita tapahtumia. Osa tapahtumista tähtäsi ensisijaisesti nuorten osallistamiseen ja niiden aiheet valikoituvat nuorten mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Nuorten osallistaminen tapahtumajärjestelyyn ei aina ollut helppoa. Hankkeessa opittiinkin, että yhdessä nuorten kanssa tapahtumia järjestettäessä aikajänne ei saa olla liian pitkä, sillä nuorten kiinnostuksen kohteet muuttuvat ja sitoutuminen useiksi viikoiksi tai kuukausiksi ei ole realistista. Tapahtumien konseptit kannattaa muutenkin pitää yksinkertaisina ja joustavina.  Toiset tapahtumat keskittyivät puolestaan kaksisuuntaisen kotoutumiseen, eli ne pyrkivät parantamaan kantaväestön tietoisuutta pakolaisnuorten tilanteesta ja tukemaan dialogia väestöryhmien välillä.

Maaliskuussa 2018 Espoossa Sellon kirjaston Stagella järjestettiin Nowruz-juhla yhdessä kirjaston, nuorten ja Espoon nuorisopalveluiden kanssa. Nowruz on kevätpäiväntasaukseen ajoittuva, erityisesti Iranissa ja Afganistanissa vietettävä, tärkeä vuotuinen juhla. Monet Sellossa tuolloin aikaansa viettäneistä nuorista olivat väsyneitä ja turhautuneita oleskelulupapäätöksen odottamiseen, ja juhlan suunnittelu antoi heille muuta ajateltavaa. Nuoret osallistuivat juhlan järjestämiseen monipuolisesti: he valitsivat musiikin, koristelivat tilan ja rakensivat juhlaan olennaisesti kuuluvan Haft-Seen -pöydän. Juhlassa soitettiin afganistanilaista ja iranilaista musiikkia, jonka houkutteli tanssimaan niin eri maista kotoisin olevia nuoria kuin kantasuomalaisiakin. Yhteensä 80 ihmistä osallistui tapahtumaan. Nuoret kokivat omaan kulttuuriinsa kuuluvan juhlan juhlimisen tärkeäksi ja yksi, Suomessa jo pidempään asunut nuori kertoi, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hänellä oli ollut tilaisuus juhlia Nowruzia avoimesti.

Toinen tapahtuma, jonka järjestämiseen nuoret osallistettiin, oli Ison Omenan kirjaston Stagella 24.9.2018 pidetty PaLa-Fest. Nuoret olivat itse valinneet tapahtumassa esiintyneet nuoret maahanmuuttajataustaiset rap-artistit, Hassan Maikalin ja B.W.A:n. Yleisöä tapahtumassa oli 50 henkeä.

Alkusyksyksi 2018 oli suunnitteilla myös jalkapallotapahtuma, johon olisi osallistunut nuoria kaikista hankkeen kumppanikunnista. Erittäin huonon sään vuoksi tapahtuma jouduttiin kuitenkin lopulta peruuttamaan.

Kauniaisten kaupunginkirjastossa alettiin järjestää Lyftanin toteuttamana Toinen todellisuus, Helsinki 360 -tapahtumia, joihin kutsuttiin kaikki kaupungin yhdeksäsluokkalaiset sekä suomen- että ruotsinkielisistä kouluista. Näissä tapahtumissa oppilaat pääsivät virtuaalilasien avulla kokemaan, miltä näyttäisi Syyrian tapaan sodan runtoma Helsinki. Lisäksi tapahtumissa oli mukana kaupungin maahanmuuttokoordinaattori kertomassa faktoja maahanmuutosta sekä omia kokemuksiaan jakavia pakolaisnuoria. Nämä vierailut saivat kiittävää palautetta. Erityisesti omanikäisten pakolaisnuorten kokemusten kuuleminen teki moniin koululaisiin suuren vaikutuksen. Lisäksi Kauniaisissa järjestettiin Etiopia-päivä 8.5.2018 Kansainvälisenä Punaisen Ristin päivänä ja Syyria-ilta 24.10.2018. Nämä tapahtumat tarjosivat kirjaston asiakkaille mahdollisuuden tutustua kyseisten maiden kulttuuriin.

Keväällä 2019 pidettiin Sellon kirjaston aulassa Nuorten rekrymessut -niminen tapahtuma, johon osallistui seitsemän eri työnantajaa sekä nuoria työnhaussa tukevat Espoon Ohjaamotalo, Kirkkonummen Ohjaamo ja Vamos. Tapahtuma oli kaikille nuorille avoin, mutta tapahtumaa järjestettäessä pyrittiin huomioimaan pakolaisnuoret ja saamaan viesti tapahtumasta heille mahdollisimman tehokkaasti. Taustalla vaikutti myös nuorilta saatu palaute, jonka perusteella he halusivat päästä mukaan ”tavallisiin” nuorten tapahtumiin, eivät välttämättä ”maahanmuuttajanuorten” tapahtumiin. Kesätyöt ja työllistyminen yleisesti onkin aihe joka kiinnostaa nuoria taustaan katsomatta. Pakolaisnuoret pyrittiin tavoittamaan hankkeen myötä syntyneiden verkostojen kautta ja esimerkiksi SPR:n kautta paikalle tuli runsaasti Suomeen ilman perhettä saapuneita pakolaisnuoria.  Myös oppilaitoksille laitetut kutsut toivat paikalle väkeä ja tapahtumassa vieraili Omnian opiskelijaryhmä opettajan johdolla. Kokonaisuudessaan tapahtumassa kävi 100 nuorta, ja tavoite pakolaisnuorten tavoittamisessa onnistuttiin yli odotusten. Nuorilta saatu palaute tapahtumasta oli positiivista, ja samoin osallistuneet työnantajat olivat tyytyväisiä päivän antiin. Kokemus osoitti, että kohdennettua kutsumista kannattaa harjoittaa muissakin kaikille avoimissa tapahtumissa, sillä tällöin on mahdollista tavoittaa sellaisia potentiaalisia kävijöitä, joita tavanomaiset markkinointikanavat eivät muutoin tavoittaisi.

Kevään 2019 aikana järjestettiin useita tapahtumia, joiden avulla pyrittiin kohentamaan suuren yleisön tietoisuutta pakolaisnuorten tilanteesta. Tapiolan kirjastossa järjestettiin kirjailijatapaaminen Fatimeh Khavarin kanssa. Khavari on Ruotsiin 15-vuotiaana saapunut afgaanipakolainen, joka on nyt 18-vuotias esikoiskirjailija ja yhteiskunnallinen aktivisti, joka on perustanut pakolaisnuorten oikeuksia ajavan Ung i Sverige -liikkeen ja saanut työstään Martin Luther King -palkinnon. Tilaisuus oli kaksikielinen, sillä Sunniva Drake haastatteli Khavaria ruotsiksi, mutta Khavari tiivisti useat vastauksistaan myös dariksi paikalle tulleille afgaaninuorille. Porvoossa ja Kauniaisissa oli puolestaan nähtävillä Suomeen alaikäisenä yksintulleen Mosi Heratin valokuvanäyttely ”Yksin tulleet”. Näyttelyiden yhteydessä järjestettiin avajaistilaisuudet, joissa paikalla oli itse valokuvaaja sekä muita Suomeen yksin tulleita nuoria kertomassa näyttelystä ja pakolaisnuorten tilanteesta. Näyttely on myöhemmin menossa vielä Inkoon kunnankirjastoon.

Espoon kaupunginkirjastossa järjestettiin lisäksi useita Afganistanin Tukholman-edustuston vierailuita, joiden aikana Suomessa asuvat afgaanit saivat konsulipalveluita kaksipäiväisen vierailun ajan. Käytännössä tämä tarkoitti, että he pystyivät jättämään passi- ja henkilöllisyystodistushakemuksia suurlähetystön virkailijoille. Tapahtumat palvelivat kaikkia Suomen afgaaneja, mutta monet kävijöistä olivat kuitenkin alkujaan ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria ja heidän edustajiaan. Keskimäärin jokaisessa tapahtumassa kävi jopa yli 500 afgaania. 

 

Koulutustapahtumat

Hankkeen aikana järjestettiin kolme seminaaria, joilla vastattiin kirjastojen henkilökunnan koulutustarpeisiin monikulttuurisen osaamisen saralla.

Kulttuurien kohtaaminen -koulutusseminaari pidettiin Sellon kirjastossa 23.1.2018. Koulutuksen tavoitteena oli parantaa kirjastojen henkilökunnan valmiuksia palvella alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja samalla muitakin taustaltaan monikulttuurisia lapsia ja nuoria. Puhujista tutkija Päivi Vartiainen Tampereen yliopistosta kertoi asiakastyöstä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa, Özlem Akpirinc Allianssi ry:stä Suomessa esiintyvästä vihapuheesta, Sanna Voipio-Huovinen Espoon koulutoimesta suomea toisena kielenään puhuvista nuorista suomen kielen lukijoina ja kirjoittajina ja Mania Alkhatib Suomi-Syyria Ystävyysseurasta syyrialaisesta kulttuurista ja kirjallisuudesta. Lisäksi Outi Korhonen Kulttuuria kaikille -palvelusta kertoi palvelun toiminnasta, Satakieli-kuukaudesta sekä yhteistyöstä eri kirjailijoiden kanssa.  Koulutuspäivään sisältyi myös kouluyhteistyömallien työpaja, jossa esiteltiin Espoossa käytettyjä menetelmiä ja ideoitiin yhdessä uusia malleja. Tapahtumaan osallistui 29 henkeä.

 

Kirjasto kotoutumisen mahdollistajana -koulutusseminaari pidettiin Sellon kirjastossa 3.10.2018. Koulutuksessa kirjastoneuvoja Anna Pöyhönen ja nuorisonohjaaja Elisa Nikula kertoivat kirjastosta turvallisena ja syrjinnän vastaisena tilana. Erityissuunnittelija Mari Pyy Espoosta kertoi yksin tulleiden pakolaisnuorten kokemuksista. Eeva Pilviö kertoi monikielisestä kirjastosta. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattori Julia Jänis Kauniaisista ja Sanna Pääkkö Kirkkonummelta kertoivat Yhteinen kuntamme -hankkeesta. Koulutuksen ryhmätyöosiossa osallistujat pohtivat vihapuhetta ja osallisuuden kokemuksia. Tapahtumaan osallistui 14 henkeä.

Viimeinen koulutustilaisuus, joka oli samalla hankkeen päätösseminaari, pidettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 27.5.2019. Seminaarin avanneen Kristiina Kontiaisen (Etelä-Suomen aluehallintavirasto) puhe luotasi kotoutumistematiikkaa erityisesti kirjastolain näkökulmasta. Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriöstä puhui yhteistyökumppanuuksista kotouttamistyössä ja pohti kirjastojen roolia siinä. Eeva Jäppinen Espoon kaupunginkirjastosta kertoi, kuinka Espoossa on päämäärätietoisesti pyritty kehittämään monikulttuurisia palveluja ja toi esiin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytoinnin tärkeyden. SPR:n Vaikuttajatiimiin kuuluvat, Suomeen aikoinaan yksin tulleet pakolaisnuoret puolestaan kertoivat omasta taustastaan sekä Vaikuttajatiimin toiminnasta. Hanke on tehnyt yhteistyötä Vaikuttajatiimin kanssa keväällä 2019, ja myös seminaarissa syntyi uusia yhteistyökuvioita paikalla olleiden kirjastojen ja Vaikuttajatiimin nuorten välillä. Lounaan jälkeen ohjelmassa oli käytännön esimerkkejä kirjastojen kokemuksista. Raija Selen Inkoosta ja Aila Kaunisvaara Espoosta kertoivat, kuinka kirjastot olivat reagoineet pakolaisten saapumiseen näissä kahdessa mittakaavaltaan varsin erilaisessa kunnassa. Toni Kettinen Espoosta jatkoi saman teeman parissa kertoen tarkemmin maahanmuuttajalasten (ja -aikuisten) kanssa työskentelystä, kyseisen asiakaskunnan tarpeista sekä kouluyhteistyöstä. Risto Keskinen ja Pia Terrihauta Helsingistä kertoivat puolestaan kokemuksia Satukaravaani-tuokioista, joissa toteutettiin satutuokioita maahanmuuttajataustaisille varhaiskasvatusikäisille lapsille heidän omalla äidinkielellään. Hankkeen kirjastoista Porvoossa oli järjestetty Satukaravaani-tapahtumia. Lopuksi Taina Renkonen Espoosta kertoi pakolaisnuorten huomioimisesta ja osallistamisesta tapahtumatuotannossa. Tapahtumaan osallistui 38 henkeä.

Webbsidor, publikationer och material: 

Hankkeen aikana koottiin kirjavinkkauslistat lapsille ja nuorille sopivista selkokielisistä ja helppolukuisista kirjoista. Ensimmäiset versiot näistä vinkkilistoista totetutettiin pdf-muotoisina. Hankkeen päättyessä listat siirretään kirjasampo.fi -verkkoalustalle, jonka kautta on helppo tavoittaa kirjastot ja koulut kautta maan. Kyseisen verkkoalustan etuna on myös listojen helppo päivitettävyys.

Hankkeessa koottiin ohjemanuaali, joka voi toimia ohjenuorana erityisesti sellaisille kirjastoille, joille maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ja kotoutumista tukeva kirjastotyö ovat uusia asioita. Esite julkaistaan kirjastot.fi -verkkosivustolla.

Hankkeessa tuotettiin myös lyhyt video, joka toimii yleisesittelynä kirjastopalveluista suomessa. Video on puhuttu englanniksi, mutta tekstitettynä se on saatavilla myös arabiaksi ja dariksi. Video julkaistaan kirjastot.fi - verkkoalustalla.

Hankkeen materiaaleista tiedotetaan paitsi kirjastoja ja yhteistyökumppaneita myös kaikkia Aluehallintovirastoja ja ELY-keskuksia.

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Hanke osoittautui tarpeelliseksi, sillä monet kirjastot löysivät itsensä vuoden 2015 jälkimainingeissa täysin uudesta tilanteesta. Yhteistyöhanke usean kunnan välillä mahdollisti kokemusten vaihdon ja yhdessä oppimisen kotoutumista tukevan kirjastotyön saralla. Toisaalta hanketta vaikeuttivat erityisesti vaikeasti ennakoivat toimintaympäristön muutokset: asumisyksiköiden lakkautukset ja nuorten siirtäminen pois hankkeessa mukana olleista kunnista. Tämä vesitti hankkeen etenemisen suunnitellulla tavalla osassa kuntia.

Hankkeen myötä kaikki mukana olleet kirjastot tulivat paremmin tietoisiksi Monikielisen kirjaston palveluista, erityisesti siirtokokoelmista. Siirtokokoelmien ja paremmin esille tuotujen helppo- ja selkokielisten kirjojen myötä kirjastojen aineistot kehittyivät paremmin kotoutumisvaiheessa olevia maahanmuuttajia palveleviksi. Verkossa saatavilla olevat kirjavinkkauslistat palvelevat jatkossa myös muun muassa oppilaitoksia ja muita maahanmuuttajia kielen oppimisessa tukevia tahoja.

Kouluyhteistyö kehittyi etenkin Espoossa, jossa hankkeen myötä tehtyjen uudistusten myötä valmistavat luokat tavoitettiin huomattavasti aiempaa laajemmin. Valmistavien luokkien vierailujen myötä Espoon kirjastoissa järjestettiin 52 valmistavien luokkien vierailukäyntiä, joihin osallistui yhteensä 579 oppilasta. Uudet, räätälöidyt sisällöt paransivat vierailujen mielekkyyttä kohderyhmän kannalta. Kirjastokierrokset avasivat kirjaston toimintaa oppilaille, joilla ei ollut aiempaa kosketusta suomalaisiin kirjastoihin ja erityisesti pajoihin tutustuminen avarsi nuorten käsitystä kirjastojen palveluista. Huomattiin myös, että oikein suunniteltuna kirjavinkkaus sopii hyvin myös vasta suomea opetteleville nuorille. Maailmankartta-työpajat puolestaan mahdollistivat kokemusten jakamisen, kulttuurivaihdon ja vuorovaikutuksen eri taustoista tulevien nuorten välillä.

Tapahtumatoiminta oli hankkeen aikana runsasta. Osallistamalla nuoret tapahtumajärjestelyyn saatiin aikaan heitä aidosti kiinnostavia tapahtumia. Käytännössä tapahtumien järjestäminen nuorten kanssa on kuitenkin haastavaa, sillä heidän sitoutuneisuutensa ei välttämättä riitä pidempikestoisiin projekteihin. Erityisesti Nowruz-juhla oli kuitenkin ilahduttava esimerkki siitä, kuinka myös kirjastossa juhlan aikaan asioineet kantasuomalaiset innostuivat osallistumaan tanssiin ja muuhun juhlintaan. Nuorille itselleen juhlan juhliminen julkisesti Suomessa oli merkityksellinen kokemus. Tapahtumaan osallistui yhteensä 80 ihmistä. Nuorten rekrymessut keräsivät myös kiittävää palautetta sekä nuorilta että tapahtumaan osallistuneilta työnantajilta. Pakolaistaustaiset nuoret onnistuttiin tavoittamaan hyvin, mikä todensi vertaisverkostojen merkitystä ihmisten mukaan saamisessa.

Hankkeen aikana järjestetyt koulutusseminaarit koettiin osallistujapalautteen perusteella hyödyllisiksi ja kirjastoammattilaisten osaamista tukeviksi. Kahdessa ensimmäisessä koulutuksessa läsnä oli henkilökuntaa hankkeessa mukana olleista kunnista. Päätösseminaari oli puolestaan avoin kaikille kirjastolaisille ja sitä markkinoitiin kohdennetusti monille sellaisissa kunnissa sijaitseville kirjastoille, joissa tiedettiin olevan pakolaisnuoria. Seminaariin tuli lopulta osallistujia lopulta Espoon, Helsingin (ml. Monikielinen kirjasto), Hämeenkyrön, Inkoon, Keravan, Kotkan, Lahden, Lohjan, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen kirjastoista sekä Espoon kaupungilta ja Mediakasvatusseurasta. Siten seminaarilla tavoitettiin suhteellisen laaja kattaus varsinkin Etelä-Suomen kirjastoja.

Hankkeen myötä kirjastot myös verkostoituivat paremmin muiden toimijoiden kanssa. Kumppanuuksia syntyi muun muassa opetustoimen, asumisyksiköiden, työnantajien, Ohjaamon ja nuorisotoimen sekä SPR:n kanssa. Lisäksi molemmat hankkeen aikana toimineet koordinaattorit tekivät hanketta tunnetuksi useissa eri tilaisuuksissa ja tavatessaan eri organisaatioiden edustajia, ja esimerkiksi kolme kotoutumisalan virkamiestä Työ- ja elinkeinoministeriöstä vierailivat Ison Omenan kirjastossa tutustumassa hankkeeseen ja kirjaston tekemään maahanmuuttajatyöhön. Vahvistuneista kumppanuuksista huolimatta kirjastojen ja viranomaistahojen välillä on edelleen kehitettävää erityisesti tietojenvaihdossa.

Toimintakontekstissa tapahtuneet muutokset vaikuttivat hankkeen toteutukseen jonkin verran. Asumisyksiköiden lakkauttamisten ja nuorten poismuuton myötä kirjastot eivät tietyissä kunnissa pystyneet osallistumaan hankkeeseen täysin suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi aluksi mukana ollut Nurmijärvi jättäytyi pois, kun pakolaisnuoret siirrettiin kunnasta pois heti hankkeen alkumetreillä. Myös Inkoon kaksi alaikäisyksikköä lakkautettiin hankkeen kuluessa,  Kauniaisten asumisyksikkö lopetti toimintansa puolestaan loppuvuodesta 2018. Myös Porvoossa ja Sipoossa osa nuorista muutti pois ja myös monet kuntiin jääneistä nuorista siirtyivät opiskelemaan pääkaupunkiseudulle, minkä vuoksi he viettivät entistä vähemmän aikaa asuinpaikkakunnallaan ja heidän tavoittamisensa vaikeutui. Hankkeen loppuvaiheessa näissä kunnissa oli kuitenkin edelleen kohderyhmän nuoria samoin kuin Espoossa, missä pakolaisnuorille oli myönnetty kuntapaikkoja eniten myös kansallisessa mittakaavassa.

Fortsatta åtgärder: 

Espoossa valitaan jatkossa vuosittain henkilö, joka ottaa yhteyttä Espoon opetustoimen kieli- ja kulttuuriryhmien suunnittelijaan. Suunnittelija antaa valmistavien luokkien opettajien yhteystiedot, ja kirjastoista otetaan suoraan yhteyttä kyseisiin opettajiin. Valmistavat luokat kutsutaan kirjastoon kaksi kertaa lukuvuoden aikana – ensin tutustumiskierrokselle ja sitten joko kirjavinkkaukseen tai työpajaan.

Hankkeen aikana koottuja kirjavinkkauslistoja päivitetään jatkossakin, ja päivitystyöstä vastaa Espoo. Päivitetyt vinkkauslistat ovat kaikkien saatavilla kirjasampo.fi -verkkosivulla.

Hankkeen materiaaleista tiedotetaan paitsi kirjastoja ja yhteistyökumppaneita myös kaikkia Aluehallintovirastoja ja ELY-keskuksia.

Kirjastot pyrkivät tekemään kotoutumista edistävästä toiminnastaan entistäkin näkyvämpää ulkopuolisille tahoille esimerkiksi ilmoittamalla maahan muuttaneille suunnatusta toiminnastaan kotoutumisentukena.fi -verkkosivuilla.

Hankkeen aikana huomattiin, että tarvetta tuelle ja osaamisen kehittämiselle kotoutumisen tukemisessa on tarvetta kirjastoissa kautta maan. Tämän havainnon myötä päätettiin jatkaa vuosittaista koulutusseminaaritoimintaa kotoutumistematiikan ympärillä ja järjestää asiantuntijaluentoja ja työpajatyöskentelyä yhdistäviä tapahtumia joka kevät. Koulutusseminaarit suunnataan kaikille aihepiirin kanssa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille kirjastoammattilaisille, ja ne tarjoavat tilaisuuden verkostoitumiseen ja ajankohtaisten kysymysten pohtimiseen yhdessä. Tapahtumajärjestelyitä ja tiedotusta koordinoi Espoon kaupunginkirjasto.

Projektet börjar : 
16/07/2017
Projektet avslutas : 
31/12/2018
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€80 000
Egen finansiering: 
€21 000
Budget sammanlagt: 
€101 000
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€0
Egen finansiering: 
€0
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
3kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
81henkilö/person
Antalet evenemang: 
74kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
1 115henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€64 800

Http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017. Kirjaston oman rahoituksen osuus on 20 % kustannusarviosta.