Kotiseutukokoelman digitoinnin kartoitustyö
Vuoden 2012 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Nokian kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Härkitie 6
37100
Kirjaston puhelin : 
0449061232
Kirjaston sähköposti : 
airi.nummelin@nokiankaupunki.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Nokka
Y-tunnus : 
0205717-4
Yhteyshenkilön nimi : 
Airi Nummelin
Puhelin : 
044-9061232
Sähköposti : 
airi.nummelin@nokiankaupunki.fi
Kuvaus : 

Yleistä

Nokian kaupunginkirjaston kokoelmissa on luetteloitua kotiseutukokoelma-aineistoa luetteloituna PIKI-kirjastojärjestelmään. Kokoelmissa on myös paljon luetteloimatonta aineistoa. Lisäksi keskustelematta on minkälainen Nokian kaupungin hallintoa koskeva aineisto olisi säilytettävä kaupungin arkistossa ja mikä taas kirjaston kotiseutukokoelmassa. Molempien, sekä arkistojen että kirjastokokoelmien aineisto olisi syytä seuloa ja ratkaista samalla myös sähköisen arkistoinnin tulevaisuus paikallisesti.

Kansalliskirjaston pitkään kehittämä Kansallinen digitaalinen kirjasto, KDK ollaan ottamassa kirjastoissa vähitellen käyttöön. Tältä osin kirjastojen välinen yhteistyö yli kansallisten toimijoiden alkaa olla mahdollista. Asiakkaille tuotetaan entistä enemmän aineistoa verkkoon, samat tietokannat ovat myös kirjastoammattilaisten käytössä.

Tavoitteet

Tavoitteena on saada laajaan tietoisuuteen kotiseutukokoelmamme erityislaatuisuus. Digitoimalla aineistoa, saadaan kokoelmasta kiinnostava ja verkkomateriaalia käyttäen mahdollisimman monella olisi pääsy aineistoihin. Paikallistietoa esittämällä alueet lisäävät paikkakunnan vetovoimaisuutta ja  tuovat lisäarvoa. Kuntalaisten kiinnittyminen paikkaan lisääntyy ja toisaalta ulkopaikkakuntalaisten kiinnostus aluetta kohtaan viriää.

Toteutus

Vasta hiljattain olemme saaneet palkatuksi kirjastoon henkilön, jonka tehtäväkuvaan on sisällytetty mm. kotiseutuaineiston hankinta, luettelointi ja ko. aineiston esille tuonti. Takautuva aineistokokonaisuuden kartoitus on hidasta ja vaativaa työtä. Tämän vuoksi tarvitsee keskittyä huolelliseen ja tarkkaan indeksointiin siten, että aineiston hakuominaisuudet ovat hyvät.

Aluksi pitää selvittää meneillään olevien digitointihankkeiden tilanne ja niiden yhteys kansalliseen KDK-hankkeeseen. Miten ne toteutetaan mahdollisimman järkevästi, päällekkäistyötä välttäen. Jatkohankkeena olisi varsinainen digitointityö mahdollisesti ostopalveluna.

 

Avustuksen käyttö

Hankkeelle aiotaan palkata omasta henkilökunnasta projektityöntekijä, ja hänelle palkataan sijainen. Näin vakinainen henkilömme voi täysin keskittyä projektiin. Kustannuksia tulee lähinnä siitä, että tarvitaan sijainen 6 kuukauden ajaksi. Henkilön työ tulee olemaan liikkuvaa, joten toimisto tulee olemaan mobiili osan työajasta ja osalle aikaa on järjestettävä ergonominen työpiste kirjaston tiloista. Muita työtilakustannuksia ei olisi. Projektityöntekijä olisi kiinteässä yhteydenpidossa hankkeen vastuuhenkilöön, kirjastotoimenjohtajaan. 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Loppuraportti

Nokian kaupunginkirjaston kotiseutukokoelman digitoinnin kartoitustyö

Hanke nro 6077/Ely-hanke

Vaihe 1: 16.4.-13.5.2012

Vaihe 2: 3.-27.9.2012

Loppuraportti / projektityöntekijä, erikoiskirjastonhoitaja Maria Mäkinen

 

1. Johdanto

Nokian kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaan kerätään Nokiaa tai nokialaisia koskevaa aineistoa sekä nokialaisten henkilöiden tai ns. kotiseutuhenkilöiden tuottamaa taiteellista aineistoa (mm. kaunokirjallisuus, äänitteet, kuvatallenteet). Kotiseutuhenkilöitä voivat olla mm. kirjailijat, näyttelijät, säveltäjät, musiikin esittäjät, kuvittajat jne.

Nokian kaupunginkirjaston kotiseutukokoelma sisältää n. 1650 nimekettä, joista 1628 nimekettä (hakutulos 16.4.2012 osastohaulla) on luetteloitu Pirkanmaan yleisten kirjastojen yhteiseen Piki-tietokantaan. Loput ovat luetteloimatonta aineistoa, mm. esitteitä, julisteita yms. Osa aineistosta sijaitsee pääkirjaston lehtilukusalissa olevassa Paikalliskokoelma-hyllyssä, osa varastossa. Aineistoa ei lainata, mutta siihen voi tutustua kirjaston tiloissa.

Kartoitustyön tarkoituksena on tehdä suunnitelma Nokian kaupunginkirjaston kotiseutukokoelman digitoimisesta. Perusteena tälle projektille on lähtökohtaisesti kotiseutukokoelmaan kuuluvan aineiston esilletuonti ja saattaminen paremmin asiakkaiden käyttöön. Myös harvinaisen paikallisaineiston säilymisen turvaaminen on yksi tärkeistä perusteista.

Kartoitustyön aikana on tarkoitus valita digitoitava aineisto kotiseutukokoelmasta sekä selvittää alustavasti digitointiin liittyviä asioita mm. käyttöliittymän ja muiden teknisten vaatimusten suhteen. Kartoitustyö jakaantuu ajallisesti kahteen osaan: ensimmäinen vaihe on ajalla 16.4.-13.5.2012 ja toinen vaihe syksyllä, 3.-27.9.2012.

 

2. Kotiseutukokoelman kartoitusta ja kiinnostavia poimintoja

Kartoitustyön ensimmäisessä vaiheessa kävin läpi kotiseutukokoelman aineistoa läpi niin tarkasti kuin projektin aikataulun puitteissa oli mahdollista. Tarkastelin sekä osastolla että varastossa sijaitsevaa aineistoa ensinnäkin digitoinnin näkökulmasta; mikä olisi asiakkaita kiinnostavaa ja/tai sellaista aineistoa, joka sen ainutkertaisuuden ja harvinaisuuden vuoksi olisi järkevää saattaa digitaaliseen muotoon. Huonokuntoiset, mutta paikallisesti arvokkaat teokset olisi tärkeää jollain tavalla saada säilytettyä.

Aineiston systemaattinen läpikäyminen oli tärkeää myös sen vuoksi, että saataisiin kokoelmasta karsittua turhia päällekkäisyyksiä Nokian kaupunginarkiston kokoelman kanssa. Tätä tehtävää varten olin yhteydessä Nokian kaupunginarkistosta vastaavaan arkistonhoitajaan (Aila Hankkila), jonka kanssa keskustelimme arkiston ja kirjaston aineiston päällekkäisyyksistä ja esimerkiksi kaupunginvaltuuston sidottujen päätöspöytäkirjojen käyttöasteesta. Kirjastossa niillä ei juuri ole ollut käyttöä, mutta ei niitä arkistostakaan ole tultu kyselemään. Periaatteessa kuitenkin asiakkaat pääsevät niitä katsomaan arkistoon tarvittaessa. Sain luettavakseni Keskusarkiston pääluettelon sekä kaupunginvaltuuston ja –hallituksen arkistoluettelon. Näiden luetteloiden ja jo aiempien keskustelujen perusteella tuntuisi järkevältä poistaa omasta kokoelmastamme ainakin Nokian kauppalan- ja kaupunginvaltuuston sidotut päätökset vuodesta 1938 alkaen. Hyllymetreissä mitattuna ne vievät tilaa kokoelmassamme yhteensä  n. 2,3 hm. Ainaisesta tilanpuutteesta kärsivälle kirjastolle se on paljon. Mikäli päätöspöytäkirjoja tullaan jatkossa kirjastosta kysymään, asiakkaat voi ohjata kaupungin keskusarkistoon kaupungintalolle.

Kotiseutukokoelmasta poimittiin myös aineistoa Nokia-viikolle 12.-20.5.2012 Helmiä paikalliskokoelman kätköistä – näyttelyyn ja näytettiin kokoelmaan kuuluvia Nokia-aiheisia diakuvia 1960-70-luvuilta. Tämä saa jatkoa lokakuussa 2012, jolloin näytetään lisää dioja, tällä kertaa ilta-aikaan, jolloin mahdollisimman moni kiinnostunut pääsisi paikalle.

Seuraavassa käyn läpi kotiseutukokoelman aineistoa pääluokittain ja nostan esiin joitakin alustavia valintoja digitoitaviksi aineistoiksi (vaihe 1).

0 Yleisteokset. Kirja-ala. Kirjastotoimi. Yleinen kulttuuripolitiikka. Joukkotiedotus

sisältää mm. kirjastosta kertovia lehtileikkeitä vuodesta 1974 alkaen, erilaisia paikallisia kausijulkaisuja, kuten Kuntalainen, Nokialainen, Nokian Sanomat jne.

1 Filosofia. Psykologia. Rajatieto

ei sisällä kotiseutuaineistoa

2 Uskonto

sisältää mm. Nokian seurakunnan toimintakertomuksia sekä Riku Rinteen kirjoittamia teoksia.

3 Yhteiskunta

sisältää mm. koulujen vuosikertomuksia, lehtiä ja historiikkeja, kaavoitusta käsitteleviä asiakirjoja, kylälehtiä, järjestöjen historiikkeja sekä Nokian kaupungin tili- ja toimintakertomuksia ym. asiakirjoja.

Tähän luokkaan sisältyy monia paikallisia aikakauslehtiä, joista voisi löytyä joitakin artikkeleita digitoitavaksi, mm. Pinsiön joulu, Kuloheinä ja Tottijärven kylälehti.

4 Maantiede. Matkat. Kansatiede

sisältää mm. erilaisia kuvateoksia Nokiasta, Pirkanmaan vuosikirjoja sekä kansanperinteen alan aineistoa.

Tähän luokkaan kuuluu myös 438 väridiapositiivia käsittävä Nokia 70-väridiasarja, joka on lahjoitettu kirjastolle vuonna 1973 ja jonka kuvat on otettu todennäköisesti 1960-70-luvuilla. Valokuvaajat ovat Hannu Himanen, Jorma Laurila, Risto Palomäki ja Martti Rikkonen. Lisäksi Nokiasta on olemassa useita kuvateoksia, jotka olisi hyvä saada digitoitua ihan sellaisenaan. Esimerkiksi Nokia-esittelyvihkonen vuodelta 1948 sekä Nokia sanoin ja kuvin vuodelta 1956. Nokia-seuran ja Siuro-seuran julkaisema Iso-Nokia-julkaisu vuodelta 1985 sisältää myös monta mielenkiintoista artikkelia ja sen voisi digitoida kokonaisuudessaan. Kotiseutukokoelmaan kuuluu myös kaksi valokuvakansiollista Nokia-aiheisia postikortteja eri vuosikymmeniltä. Niistä voisi digitoida osan.

5 Luonnontieteet. Matematiikka. Lääketiede

sisältää mm. Pitkäniemen sairaalan vuosikertomuksia ja historiikkeja, joitakin kasvitieteellisiä julkaisuja, joissa on kuvattu Nokian kasvistoa sekä erilaisia ympäristöraportteja ja – suunnitelmia.

6 Tekniikka. Teollisuus. Käsityö. Maa- ja metsätalous. Kotitalous. Liiketalous. Liikenne

sisältää mm. nokialaisten teollisuusyritysten historiikkeja, toimintakertomuksia ja henkilöstölehtiä, Nokian kaupungin sisäisiä puhelinluetteloita sekä Nokian alueen puhelinluetteloita.

Teollisuus on tärkeä osa Nokian historiaa, siksi joitakin osia joistakin teollisuuden alan historiikeista voisi digitoida, samoin joitakin artikkeleita esimerkiksi Suomen Gummitehdas Oy:n Nokian kirjeitä-henkilöstölehdestä, joita on kokoelmassamme vuodesta 1953 lähtien sekä Nokia - Suomen Gummitehdas Oy:n hinnasto 6/1939.

Yksi kiinnostavimmista löydöistä oli Nokian puhelinluettelo vuodelta 1948. Suureksi harmiksemme se näyttää kadonneen Helmiä paikalliskokoelman kätköistä -näyttelystä, jonka järjestimme Nokia-viikon kunniaksi 12.-20.5.2012.

7 Taiteet. Liikunta

sisältää mm. paikallisten urheiluseurojen julkaisuja, lehtileikkeitä joistakin nokialaisista taiteilijoista tai urheilijoista, esim. Ossi Somma, Osmo Rauhala, Marko Asell. Lisäksi paikallisten muusikkojen tuottamaa aineistoa esim. cd-levyjä ja nuotteja.

Pentti Peitsamon säveltämä ja Rainer Lehtisen sanoittama Nokia-marssi sekä Nokian laulu ja Nokian tunnelipoikain laulu olisivat digitoinnin arvoisia. Tekijänoikeudet kuitenkin estänevät muiden paitsi jälkimmäisen verkkojulkaisemisen.

Kiintoisia ovat myös Otto I. Meurmanin Nokian kauppalan asemakaava vuodelta 1941 sekä Linnavuoren asemakaava vuodelta 1951.

8 Kaunokirjallisuus. Kirjallisuustiede. Kielitiede

sisältää mm. nokialaisten kirjailijoiden, näytelmäkirjailijoiden ja runoilijoiden teoksia, Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjo, lehtileikekokoelmia joistakin paikallisista kirjailijoista, kuten Martti Joenpolvi ja Asko Martinheimo sekä kirjoituskilpailujen julkaisuja esimerkiksi Pirkanmaan kirjoituskilpailujen parhaat.

Tästä luokasta esimerkiksi Nokia-seuran julkaisema ja Vuokko Suuniitun kokoama Tietä minäkin tartten, sano Jokela-kaskukirja voisi olla kiinnostava. Siitä voisi poimia joitakin Yrjö Jumalauta-Jokelan (1884-1953) lausahduksia. Myös Eero Järventaustan kokoamasta Suoniemen sananparsia-teoksesta löytyisi varmasti monia hauskoja otteita.

9 Historia

sisältää mm. Nokian paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia, Nokia-seuran julkaisemia Nokia ennen ja nyt-julkaisuja, Joppe Karhusen sotahistoriaa käsitteleviä teoksia, sukututkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia.

Erityisen kiinnostavaa aineistoa digitoitavaksi voisivat olla esimerkiksi Nokia ennen ja nyt-julkaisujen sekä Siuron sillankorvasta-julkaisun artikkelit. Muita digitoitavia aineistoja tästä luokasta voisivat lisäksi olla Nokian kulttuurilautakunnan julkaisema Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin sekä Vuokko Suuniitun teos Vanhaa Nokiaa kuvissa.

Lisäksi kotiseutukokoelmassa on joitakin luetteloimattomia aineistoja, kuten lehtileikkeitä Nokiasta tai nokialaisista lajiteltuina aiheenmukaisesti eri kansioihin ja erilaisia esitteitä ja mainoksia. Näistä kiinnostavia mahdollisesti digitoitavia artikkeleita voisivat olla mm. seuraavat kaksi:

-Risto Husa: Nokian kauppalan syntytuskat. Nokian Uutiset n:o 99, 1976.

-Nokian koski. Suomen kuvalehti 1874.

 

3. Digitoinnin suunnittelua

Ennen varsinaista valintaa ja myös sen ohessa oli selvitettävä joitakin asioita. Ensinnäkin oli tarpeen selvittää, onko tällä hetkellä muissa Pirkanmaan alueen yleisissä kirjastoissa menossa vastaavia digitointiin liittyviä hankkeita, joissa olisi otettu huomioon myös yhteys Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK). Lisäksi piti selvitellä alustavasti joitakin kirjasto- ja julkaisujärjestelmään liittyviä teknisiä seikkoja sekä tekijänoikeuksia. Näihin asioihin palasin vielä tarkemmin digitointiprojektin toisessa vaiheessa. Tällöin tavoitteena oli täsmentää aiemmin tekemääni listaa digitoitavasta aineistosta sekä selvittää tarkemmin tekijänoikeuksia ja hankkia luvat aineiston uudelleenjulkaisemiseen digitaalisessa muodossa. Aineistoa digitoitavaksi valittaessa tulee ensisijaisesti huomioida juuri tekijänoikeudet – ihan mitä tahansa aineistoa ei voi digitoida eikä varsinkaan julkaista verkossa ilman lupaa. Myös seuraavan vaiheen valmistelu tekniseltä kannalta kuului tähän 2. vaiheeseen. Kaikki digitoitavaksi valittava aineisto on käytävä huolellisesti läpi ja tarkastettava ja täydennettävä luettelointitiedot. Tätä työtä tullaan jatkamaan projektin jälkeen.

 

3.1. Muita digitointihankkeita

Projektin alussa tein hiukan selvitystä tällä hetkellä tai aiemmin käynnissä olleista digitointihankkeista lähiseuduilla. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Tampereen kaupunginkirjaston digitointiprojekti 2000-luvun alkupuolella. Tällöin digitoitiin joitakin teoksia Arvo H. Nurmen kokoelmasta, lähinnä harvinaisia Tampereella painettuja arkkiveisuja 1800-luvulta sekä jotakin muuta vanhempaa aineistoa Pirkanmaa-kokoelmasta kuten valokuvateoksia Tampereesta ja kaupungin perustusasiakirjoja. Digitoinnista vastasi käytännössä verkkosuunnittelija Jaana Pakarinen.

Valkeakosken kaupunginkirjastossa digitoitiin kotiseutuaineistoa vuosina 2007-2008. Siitä tuloksena on Gondoli-sivusto, joka sisältää digitoitua aineistoa – valokuvia, lehtiartikkeleita ja litteroituja haastatteluja - Valkeakosken historiasta.  Hanke toteutettiin yhteistyössä paikallisten kotiseutuseurojen, kotiseutuarkiston ja kaupungin keskusarkiston kanssa. Tästä hankkeesta kiinnostuneena olin yhteydessä Valkeakosken kirjaston osastonjohtajaan Pirjo Hynniseen, joka kertoi tarkemmin hankkeen etenemisestä ja käytännön asioista.

Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on myös digitoitu aineistoa Hämeenlinnan Lydia-sivustolle. Sieltä löytyy kuvia, karttoja, äänitteitä ja paljon vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta. Sivusto avattiin vuonna 2008 ja sinne on lisätty paljon aineistoa myös sen jälkeen, mm. vuonna 2011 yli sata rakennuspiirustusta Hämeenlinnan vanhoista rakennuksista. Osoite on

 http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/

Lydia-sivuston on toteuttanut Hämeen ammattikorkeakoulun mediatekniikan verstas. Lydia on jaoteltu eri aihealueisiin: historia, kaavat ja kartat, rakennukset, elinkeinot, yhteiset asiat (mm.kirjasto), kaunokirjallisuus sekä pienet erikoiset (sis. huvitilaisuuksia, postikortteja sekä seuraelämää). Lisäksi erikseen on kuvapankki, jossa on koottuna eri aihealueiden kuvat: valokuvia, postikortteja ym. Näistäkin jaotteluista voimme tietenkin saada vinkkejä, mutta oman sivustomme käytännön toteutukseen tulee tietenkin pääasiallisesti vaikuttamaan sen sisältö, millaisiin aineistoihin ja se painottuu ja minkä verran aineistoa ylipäänsä on.

3.2. Digitointi ja KDK

KDK eli Kansallinen digitaalinen kirjasto on hanke, josta sen kotisivuilla osoitteessa www.kdk.fi sanotaan näin: ”Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on hanke, jonka tarkoituksena on varmistaa kulttuurin ja tieteen sähköisten aineistojen laadukas hallinta, palvelujen esteetön saatavuus ja luotettava pitkäaikaissäilytys. Hankkeessa arkistot, kirjastot ja museot tekevät yhteistyötä taltioidakseen kansallisperintömme aineistot digitaaliseen muotoon ja tuodakseen ne kaikkien saataville.”

KDK:n asiakasliittymä on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2012-2013 ja siitä vastaa Kansalliskirjasto. Asiakasliittymä rakennetaan avoimen lähdekoodin ohjelmisto VuFindin pohjalta, ja se tulee korvaamaan nykyisiä käyttöliittymiä. Tällöin asiakas voi saada tarvitsemansa tiedon yhden käyttöliittymän kautta riippumatta siitä, mikä organisaatio on tiedon tuottanut. Asiakasliittymä ei korvaa taustajärjestelmiä (esim. Axiellin Aurora), vaan ne tarvitaan silti, ja niistä haravoidaan metadata esim. viitteet tai e-aineistot KDK:n asiakasliittymään. Asiakasliittymä sisältää kansallisen näkymän sekä paikallisen näkymän, josta organisaatio vastaa ja päättää itse; se voi sisältää esimerkiksi digitoitua kotiseutuaineistoa.

KDK on mukana myös Europeanan eli Eurooppalaisen digitaalisen kirjaston kehittämisessä ja keväästä 2012 lähtien myös suomalaisia digitoituja aineistoja aletaan välittää Europeanaan Formula-palvelun kautta.

Kansalliskirjasto järjesti seminaarin KDK:n asiakasliittymästä 21.3.2012 erityisesti asiakasliittymän ensimmäiseen ja toiseen aaltoon ilmoittautuneille organisaatioille, mutta myös muille kiinnostuneille. Päivän esitykset ovat katsottavissa edelleen Kansalliskirjaston sivuilla osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/tapahtumat/1330604401616.html . Yleisistä kirjastoista KDK-hankkeessa ovat tällä hetkellä (21.3.2012 KDK:n asiakasliittymäseminaarin mukaan) mukana Krannit-kirjastot (6kpl), Kyyti-kirjastot (7kpl), Lakia-kirjastot (6kpl), Loviisan kaupunginkirjasto, Lukki-kirjastot (5kpl), Oiva-kirjastot (3kpl), Seitti-kimppa (2kpl) sekä Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Muita mukanaolijoita ovat arkistot (7), museot (13), mm. Vapriikki, yliopistokirjastot (10), mm. Tampereen yliopiston kirjasto ja Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto, ammattikorkeakoulukirjastot (9), OKM ja sen hallinnonalan laitokset (3).  

KDK:n kevätseminaari järjestettiin Helsingissä 30.5.2012. Siellä käsiteltiin mm. pitkäaikaissäilytystä, KDK – asiakasliittymää, käynnissä olevia digitointihankkeita sekä tekijänoikeuksia. Seminaarin esitykset ovat katsottavissa osoitteessa

http://www.kdk.fi/fi/kirjoituksia-ja-esityksia/127-suomi/218-kevatsemina... .

KDK on luonut standardisalkun, jonka avulla voidaan tarkistaa, mitä teknisiä vaatimuksia aineiston digitointiin ja metadatan eli luettelointitietojen tuottamiseen sekä digitoidun aineiston siirtämiseen ja tallentamiseen liittyy.

KDK:n säilytys- ja siirtokelpoisista tiedostomuodoista löytyy lista KDK:n sivuilta (päivätty 27.10.2011). (http://www.kdk.fi/images/stories/tiedostot/kdk-pas-tiedostomuodot.pdf)

”Tässä luvussa määritellään KDK:n pitkäaikaissäilytysjärjestelmässä säilytettävien objektien tiedostomuodot. Säilytyskelpoisiksi hyväksytään sellaiset tiedostomuodot, joissa tietosisällön säilyminen ja ymmärrettävyys voidaan taata pidemmällä aikavälillä. Säilytyskelpoiset tiedostomuodot on valittu liitteessä B esitellyllä arviointimenetelmällä. KDK:n PAS-ratkaisuun sisältyy tämän arvioinnin säännöllinen päivittäminen. Tiedostomuodot on lueteltu aineistotyypeittäin ja aakkosjärjestyksessä. Jos aineistotyypille on määritelty sekä säiliö- että tiedostomuotoja, säiliöformaatit voivat sisältää vain tässä määrityksessä lueteltuja säilytyskelpoisia tiedostomuotoja.”

 

Säilytyskelpoisia tiedostomuotoja tekstin ja kuvan osalta ovat:

- teksti – EPUB, XHTML, XML, HTML, ODF,  PDF/A, Plain Text

- kuva – JPEG, JP2, TIFF

Siirtokelpoisia tiedostomuotoja tekstin ja kuvan osalta ovat:

 - teksti – Microsoft Office Suite, PDF

 - kuva – DNG, EPS, GIF, PNG.

Nokian kaupunginkirjasto kuuluu Piki-kimppaan, joten mitään järjestelmiin tai asiakasliittymiin liittyviä ratkaisuja emme voi tehdä itsenäisesti ja omin päin. Tällä hetkellä käytössämme olevan kirjastojärjestelmän Axiellin Auroran yhteensopivuutta KDK:n kanssa ei liene vielä sen tarkemmin tutkittu. Marc21-luettelointiformaatti sen sijaan vaikuttaisi standardisalkun mukaan sopivan luettelointitietojen tallentamiseen ja siirtämiseen.

Digitoinnista löytyy tarkempaa tietoa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksesta. He tarjoavat myös digitointipalveluja. Kyselinkin jo alustavasti Digitointikeskuksen Minna Kaukoselta joitakin asioita., mm. mahdollisuutta diakuvien digitointiin. Diakuvien digitointiin heillä kuulemma on tarvittavat laitteet, joten tarvittaessa se onnistuu. Diat he ottavat mieluiten purettuina. Meillä kaupunginkirjastossa lainassa oleva diaskanneri ei vaadi diojen purkamista. Laitteen tarkempi testaaminen on vielä edessä, joten emme vielä tiedä miten hyvälaatuisia skannatuista dioista saadaan.

 

Digitoitujen aineistojen uudelleenkäytöstä sanotaan Kansalliskirjaston digitointipolitiikassa (http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5v5daJ8e3/5smlIebLV/Files/CurrentFile/KK_Digitointipolitiikka.pdf) seuraavasti:

 

”Digitoinnin tuotantoprosessi tuottaa luotettavaa metadataa, jolla alkuperäisiä kuvailutietoja voidaan

rikastaa ja täydentää tietojen haettavuuden parantamiseksi. Digitoituun aineistoon lisätään

digitointiprosessissa kuvailevaa metadataa (esimerkiksi novellin nimeke). Hyvin laadittua metadataa

voidaan käyttää uudestaan useissa eri ympäristöissä (asiakasliittymä, Europeana, Google, WorldCat),

mikä maksimoi aineiston löytyvyyden.

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen vaatimusten mukaisesti digitointiprosessissa luodaan

myös hallinnollista metadataa lisäämällä esim. käyttöoikeustiedot digitoituihin aineistoihin ja

osakohteisiin, mikä parantaa aineistojen käytettävyyttä. Pysyvien verkko-osoitteiden ja tunnisteiden

antaminen digitointiprosessissa edistää aineistojen luotettavuutta ja luo aineistojen pitkäaikaisen

käytön ja uudelleenkäytön edellytyksiä. ”

Myös meidän on digitoinnissa ja erityisesti digitoitua aineistoa tallennettaessa otettava huomioon aineiston löytyvyys ja uudelleenkäyttö. Näitä asioita pohtiessamme tulemmekin varmasti myös jatkossa konsultoimaan Kansalliskirjaston Digitointikeskusta. KDK-hankkeeseen liittyvä digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittäminen (PAS) on käynnissä juuri nyt tätä kirjoitettaessa ja antanee meille vastauksia digitaalisen aineiston käsittelyyn ja tallennukseen liittyviin kysymyksiin valmistuessaan aikanaan.

 

3.3. Tekijänoikeudet

Projektin alkuvaiheessa selvittelin mm. lehtiartikkeleihin ja valokuviin liittyviä tekijänoikeuksia. Osoitteessa www.mediakasvatus.kirjastot.fi Heikki Poroila vastaa tekijänoikeuskysymyksiin seuraavasti:

Yleisesti ottaen ei ole luvallista (digitoida paikallislehtien artikkeleita kirjaston kotisivuille). Kirjastoilla ei ole oikeutta valmistaa teoskappaleita omaan kokoelmaan eikä myöskään levittää teoksia verkon kautta (kotisivulle laittaminen tarkoittaa tällaista levittämistä, yleisölle saattamista).

Tekijänoikeuslaki kuitenkin sallii tietyissä tilanteissa tiettyjen kirjastojen toimia tavalla, joka muistuttaa kysymyksessä esitettyä palvelua. Asetuksessa luetellut kirjastot (tieteelliset kirjastot ja maakuntakirjastot) saavat nimittäin turvasyistä digitoida sellaista omassa kokoelmassa olevaa vahingoittumiselle altista aineistoa, jota ei voi enää ostamalla hankkia.”

sekä

”Kotisivulle mitä tahansa artikkeleita voi saada vain hankkimalla niiden käyttöön lupa joko suoraan kirjoittajalta tai sitten lehden kustantajalta, jos tekijällä ja kustantajalla on sopimus, joka antaa levitysoikeudet jälkimmäiselle.

Kotiseutunäkökulma ei anna kirjastoille lakiin perustuvia erivapauksia.”

Lisäksi kysymykseen vanhojen valokuvien käyttämisestä kirjaston kotisivuilla Heikki Poroila vastaa näin:

”Valokuvilla on muista teoslajeista poiketen kaksi suoja-aikaa. Jos valokuva tulkitaan itsenäiseksi teokseksi, se saa normaalin suojan (70 vuotta kuvaajan kuolemasta). Mikä tahansa valokuva nauttii tästä riippumatta 50 vuoden suoja-aikaa kuvan ottamisesta laskettuna.

Jos tiedetään, että valokuva on otettu yli 50 vuotta sitten, eikä sitä pidetä itsenäisenä teoksena, sen voi vapaasti laittaa kotisivulle (jos kuvaaja tiedetään, hänen nimensä on syytä silti ilmoittaa).

Sen määritteleminen, milloin valokuva ylittää teostason, on kuitenkin täysin tulkinnanvarainen asia. Ei ole mitään objektiivista mittaria, jolla asiaa voisi etukäteen arvioida, joten viime kädessä oikeusistuin vasta päättää, onko jokin valokuva teos vai "pelkkä" valokuva.

Voidaan kuitenkin sanoa, että sellaiset tavanomaiset kuvat, joissa on esimerkiksi näkymä tunnetusta nähtävyydestä tai rakennuksesta, tuskin yltävät teostasoon. Luultavasti myös huomattava osa ns. maisemakuvista on luonteeltaan sellaisia, että kuka tahansa olisi ne voinut ottaa. Kuitenkin esimerkiksi valaistukseen ja kuvakulmiin liittyvät ratkaisut voivat hyvinkin tehdä kuvasta itsenäisen teoksen.

Varminta on kysyä kuvan käyttöön lupa, jos kuvaaja tai kuvan omistaja tiedetään. Maailmalla liikkuu toisaalta paljon vanhoja valokuvia, joiden tekijöistä ei enää kenelläkään ole tietoa. Nämä kuuluvat vapaan aineiston piiriin, ellei toisin voida todistaa.”

Myös Valkeakosken kaupunginkirjaston Gondoli-tietokannasta vastaava Pirjo Hynninen kehotti selvittämään tekijänoikeudet hyvissä ajoin. Häneltä kuulin myös kokemuksia heidän digitointiprojektistaan muutaman vuoden takaa ja sain hyviä vinkkejä omaa projektiamme varten.

Melko pian projektin toisen vaiheen alussa tulin siihen tulokseen ettei kotiseutukokoelmassamme loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon tekijänoikeusvapaata (=vähintään 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä) aineistoa digitoitavaksi. Tekijänoikeudellisten teosten digitoinnin valmistelu vaatii enemmän aikaa – on otettava huomioon se, ettei lupien kysyminen ja saaminen ole välttämättä aina ihan yksinkertaista, esimerkiksi tekijänoikeuksien omistajien tunnistaminen ja tavoittaminen voi olla hankalaa. Järkevämpää on tässä vaiheessa keskittyä ensisijassa niihin aineistoihin, jotka ovat tekijänoikeusvapaita tai joiden julkaisemiseen on helposti saatavissa luvat. Tästä syystä osa keväällä alustavasti valituista aineistoista karsiutuu pois.

 

Artikkelien julkaisemiseen on pyydettävä artikkelin kirjoittajan tai lehden kustantajan lupa. Joissakin tapauksissa artikkelin kirjoittaja on saattanut antaa edelleenjulkaisuluvan lehdelle. Meidän alustavasti digitoitavaksi valitussa aineistossamme kyseessä on useimmiten Nokia-seuran julkaisemat lehdet.

Nokia-seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja sihteeri Vuokko Suuniittu antoi luvan julkaista ja digitoida Nokia-seuran julkaisemia Nokia ennen ja nyt sekä Iso-Nokia-lehtiä, kuten myös Vuokko Suuniitun itsensä kirjoittamia teoksia esim. Hinttala yhdisti nokialaiset ja Vanhaa Nokiaa kuvissa.

Nokia 70-diakuvasarjan luovutussopimuksen mukaan ”(1) oikeus kuvien julkaisemiseen on vain Nokian kauppalalla ja kuvia näin julkaistaessa on kuvasarjan nimi mainittava. Tämä tapahtuu ilman eri korvauksia valokuvaajille ja heidän moraalisia oikeuksiaan kunnioittaen. (2) Muu kuvien kopiointi ja julkaiseminen saa tapahtua vain kuvaajien suostumuksella ja heidän määräämillään ehdoilla”.  Kiinnostusta kyseisten diakuvien katselemiseen on ollut, mutta koska diaprojektorit eivät enää nykyään ole kovinkaan yleisiä, kuvien digitointi olisi siinäkin mielessä perusteltua. Verkkojulkaisemisesta ei tuolloin vuonna 1973 ollut kuitenkaan tietoakaan, joten varminta on pyytää kuvaajien lupa siihen. Käytin projektin toisessa vaiheessa jonkin verran aikaa siihen, että selvitin Nokia 70-diasarjan kuvaajien yhteystietoja luovutussopimuksessa olevien nimien perusteella sekä hankin kaikilta neljältä kuvaajalta luvat diasarjan julkaisemiseen verkkosivuillamme.

Edellä mainittujen aineistojen lisäksi kotiseutukokoelmastamme löytyi muutama tekijänoikeusvapaa ja ehkä myös relevantti teos:

-Yrjö-Koskinen: Nuijasota: sen syyt ja tapaukset. Edellinen osa.

-Yrjö-Koskinen: Nuijasota: sen syyt ja tapaukset. Jälkimäinen osa.

Näistä digitoitaisiin ainoastaan Nokiaa koskeva osuus.

-Carlsson, Wilhelm: Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjästä (1869)

Tästä digitoitaisiin joitakin kiinnostavia lukuja, mikäli mahdollista.

 

4. Jatkosuunnitelmat

Mikäli digitointiprojektillemme järjestyy jatkorahoitusta, varsinaiseen digitointiin voisi palkata jonkun atk-taitoisen henkilön skannaamaan kuvia ja artikkeleita sekä luomaan digitoidulle aineistolle sivuston. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Lydia-sivuston oli toteuttanut Hämeen ammattikorkeakoulun mediatekniikan verstas. Tämä vinkkinä myös meille – ehkäpä mekin voisimme ottaa yhteyttä johonkin alueemme oppilaitokseen ja ehdottaa yhteistyötä?

Toivomme myös, että saisimme järjestettyä uuden kotiseutuaiheisen sivuston avajaistapahtuman, jonne diakuvasarjan kuvaajat voisivat tulla kertomaan kuvien syntyprosessista ja elämästään.

Nokian kaupunki on jo digitoinut vanhoja valokuvia Nokiasta. Ne löytyvät Siiri-tietokannasta, joka on Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteinen tietokanta osoitteessa http://siiri.tampere.fi/  . Tämä linkki olisi hyvä laittaa Nokian kaupunginkirjaston sivuille ja vinkiksi, että Nokia-aiheisia kuvia voi hakea perushaussa esimerkiksi hakusanalla ”nokia” tai tarkennetussa haussa valitsemalla kuvan aiheeksi tai kuvauspaikaksi ”nokia”.

Digitointikeskuksen Minna Kaukonen lähetti sähköpostitse muistilistan digitointiin liittyen, tehdään se sitten omin voimin tai ulkoistaen. Aineistoon liittyviä pohdittavia asioita ovat aineiston kunto, tarvitaanko konservointia sekä se, että säilytetäänkö vai hävitetäänkö alkuperäinen aineisto digitoinnin jälkeen. Digitointiin ja tiedostoihin liittyviä asioita ovat pitkäaikaissäilytyksen (PAS) tarve, mihin digitoituja aineistoja käytetään, muut tekniset erityistarpeet sekä laatuvaatimukset. Lisäksi on mietittävä jälkikäsittelyyn liittyviä asioita, kuten se, liitetäänkö aineistoon metatietoja ja jos niin millaisia sekä halutaanko aineistoon tekstintunnistus tai muuta jälkikäsittelyä.

Tässä vaiheessa tiedämme, että alkuperäinen aineisto tullaan edelleen säilyttämään kotiseutukokoelmassamme ja että digitoituja aineistoja on tarkoitus käyttää lähinnä verkkojulkaisemiseen ja mahdollisesti myös jossain vaiheessa painettuna. Ainakin kuvalliseen aineistoon tullaan liittämään myös metatietoja. Teknisempiä yksityiskohtia tarkennellaan myöhemmin.

Lähteet:

Kansallinen digitaalinen kirjasto, www.kdk.fi

KDK:n asiakasliittymäseminaari 21.3.2012, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/tapahtumat/1330604401616.html

Kansalliskirjaston digitointipolitiikka, http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5v5daJ8e3/5smlIebLV/Files/CurrentFile/KK_Digitointipolitiikka.pdf

 

www.mediakasvatus.kirjastot.fi

 

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kartoitustyö oli välttämätön toimenpide, jotta saatiin selville kotiseutukokoelman laajuus, ominaisuus ja käytettävyys jatkossa digitoituna.

Jatkotoimenpiteet: 

Loppuraportin jatkosuunnitelmaosiossa toivotaan, että digitoidun aineiston julkistaminen voisi tuottaa tapahtuman, jossa mm. Nokia-aiheisen diakuvasarjan kuvaajat kertoisivat työn syntyhistoriasta ja työn suorittamisesta 60- ja 70-luvuilla. Kuvien yhteys tamperelaiseen museoiden Siiri-tietokantaan pitäisi olla mahdollista esimerkiksi linkittämisen kautta. Hyviä ohjeita on saatu digitointikeskuksesta liittyen pitkäaikaissäilytykseen. Metatietojen lisääminen kuvalliseen aineistoon on suunnitelmissa.

Aloituspäivämäärä : 
31/03/2012
Lopetuspäivämäärä : 
30/07/2012
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€20 250
Oma rahoitus yhteensä: 
€0
Budjetti euroissa yhteensä: 
€20 250
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€5 027
Oma rahoitus yhteensä: 
€0
Muualta saatu avustus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€5 000