Kulttuurinen mediamatka halki Suomen
Vuoden 2017 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Kirjaston oma kuvapankki
Turun kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Linnankatu 2
20100
Kirjaston puhelin : 
02) 262 0624
Kirjaston sähköposti : 
kaupunginkirjasto@turku.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Tm
Y-tunnus : 
0204819 – 8
Yhteyshenkilön nimi : 
Rebekka Pilppula
Puhelin : 
0505907691
Sähköposti : 
rebekka.pilppula@turku.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeessa kulttuurinen mediamatka Suomeen tuodaan Suomi-tietoutta koululaisille ilmiöpohjaisen oppimisen kautta. Lisäksi edistetään maahanmuuttajien ja uussuomalaisten tietoa uudesta kotimaastaan ja tarjotaan heille työllistymismahdollisuuksia

Tavoitteen seurannan mittarit: 
  • mediaopastusten määrä
  • mediaopastukset/maakunnan kirjasto
  • opastuksiin osallistuneiden oppilaiden määrä
  • kirjaston taideteosten medianäkyvyys
  • kirjaston taideteosten saama asiakaspalaute
Kuvaus : 

Hankkeessa toteutetaan Varsinais-Suomen kirjastoissa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kaksi osiota, joissa paneudutaan lasten ja nuorten kanssa Suomeen kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja peleissä. Suomen itsenäisyydestä tulee 2017 kuluneeksi 100 vuotta, ja juhlavuoden ohjelman tavoitteena on syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden ajasta, tarkastella sitä Suomea, missä nyt elämme, sekä etsiä ja luoda uutta (http://suomifinland100.fi/).

 Kirjastoissa haluamme kasvattaa nuorista suomalaisista mediaosaajia ja aktiivisia kansalaisia, jotka kykenevät pohtimaan kansallisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan kysymyksiä kyseenalaistaen ja luoden oman kulttuurinsa.

Maakunnallisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan Suomea sellaisena kuin se on kuvattu kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja peleissä, sekä tehdään lasten ja nuorten kanssa uusia tulkintoja tutuista suomalaisista tarinoista ja teoksista.

 Ensimmäisessä osiossa valitaan neljä (4) kirjastoa, joissa ammattitaiteilijat tekevät yhdessä lasten ja nuorten kanssa teoksia, jotka saavat aiheensa kirjaston aineistoista. Teosten syntyprosessi dokumentoidaan sosiaalisessa mediassa ja valmistumista juhlistetaan yhdessä vanhempien ja läheisten kanssa. Heille jaetaan samalla tietoa sosiaalisen median käytöstä ja kuvien julkaisusta netissä. Hanke pyrkii saamaan mukaan uussuomalaisia taiteilijoita.

 Toisessa osiossa otetaan mukaan koululaiset eri puolilta maakuntaa. Heille tuotetaan Mediamatka Suomeen -tehtäväpaketit, joissa suunnistetaan kirjastoissa suomalaisuutta etsimässä. Pakettien pohjana käytetään olemassa olevia Mediamatka-paketteja.

 Kuvataiteilijoiden ja kirjastojen yhteistyötä ohjaamaan sekä Mediamatka halki Suomen -tehtäväpaketteja laatimaan hankkeeseen palkataan projektisuunnittelija. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu tehtäväpaketteja käyttävien kirjastojen mentorointi, hankkeen dokumentointi ja dokumenttien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa, sekä hankkeeseen liittyvä mediakasvatustyö. Projektisuunnittelijalla on myös hyvä olla sisällöntuntemusta osallistavasta taiteesta.

 Yhteistyö taiteilijoiden kanssa

 Hankkeessa maahanmuuttajataustaiset ammattitaiteilijat suunnittelevat ja tekevät yhdessä lasten ja nuorten kanssa teoksia, jotka saavat aiheensa kirjaston materiaaleista. Näitä voivat olla kirjojen sisällöt, kansikuvat, pelit, elokuvat tai musiikki. Aihepiiriksi rajataan kuitenkin suomalainen ja suomenruotsalainen materiaali, ja hanke on tällä tavoin osa Suomi 100-juhlavuoden tapahtumia. Teokset voivat olla kolmiulotteisia teoksia, tilataidetta tai äänitaidetta. Teoksista kootaan näyttely kirjastotilaan, tai teos jää pysyvästi osaksi tilaa.

 Pyrimme siihen, että taiteilijoilla olisi uussuomalaista taustaa, ja työskentelyssä huomioidaan kansallisten teosten ja ilmiöiden uudet tulkinnat.

 Hankkeen alussa mukaan valitaan maakunnasta neljä (4) kirjastoa, jotka ovat hakeneet mukaan hankkeeseen. Kirjastolla on oltava näyttelytila tai muu tila, johon valmis teos sijoitetaan. On myös hyvä, jos kirjastolla on valmiiksi yhteistyötä monikulttuurisen koululuokan, vastaanottokeskuksen tai esim. maahanmuuttajayhdistyksen kanssa. Hakeva kirjasto voi itse määritellä ikäryhmän, jonka kanssa hanke toteutetaan.

 Taiteilijat haetaan ensisijaisesti Kulttuuria kaikille -yhdistyksen kautta. Näin tarjotaan työtä ja vaikutusmahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisille taiteilijoille.

 Hankkeessa käytetään fanfiction-ideaa, jossa lukijat kehittelevät kirjan hahmojen elämästä omia versioitaan. Tässä hankkeessa ”fanfiction” -kehitelmät ovat fyysisiä teoksia. Teosten ei silti tarvitse olla esittäviä.

 Teokset ja niiden valmistamisen prosessi dokumentoidaan. Linkit dokumentteihin siirretään QR-koodien muotoon, ja QR-koodit kiinnitetään kirjastojen materiaaleihin koko maakunnassa. Näin koko maakunnan kirjastojen kautta pääsee tutustumaan kirjoihin liitettyvään taiteeseen, myös niissä kirjastoissa, joissa ei ole ollut fyysistä taidenäyttelyä.

 Taiteen tekemisen prosessi dokumentoidaan ja julkaistaan myös sosiaalisessa mediassa. Oppilaat voivat pitää esimerkiksi videoblogia, joka julkaistaan koululla jo käytössä olevassa verkossa.

Prosessia koskevaan dokumentointiin liitetään mediakasvatusta. Mediakasvatus on Turussa käytössä olevan ”opi tekemällä” -periaatteen mukaista, jolloin eri sosiaalisen median palveluita käyttämällä samalla tutustutaan niiden hyvän käytön pelisääntöihin. Julkistamista ja näyttelyä varten järjestetään vanhempainilta, jossa jaetaan sosiaalisen median käyttöön liittyvää tietoa.

 Tehtäväpaketit ryhmille

 Hankkeessa tuotamme osallistavat, ilmiöpohjaiset tehtäväpaketit koululaisryhmien kirjastovierailuihin, ala- ja yläkoululaisille omansa. Näin tuemme kouluja ilmiöpohjaisen oppimisen järjestämisessä Suomi100-teemoista. Tehtävissä oppilaat suunnistavat kirjastossa etsimässä vastauksia siihen, mitä ovat suomalainen kulttuuri, kansallisuus ja yhteiskunta, sekä tekemässä näistä omia tulkintojaan. Tehtävät suunnitellaan ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteella siten, että oppilaat oppivat suomalaisuuteen liittyvistä kokonaisvaltaisista ilmiöistä oppiainerajat ylittäen. Samalla he oppivat opiskelutaitoja: tiedonhallintaa, tiedonhakua ja mediataitoja.

 Lisäksi tehtävissä luodaan yhteisöllisyyttä maakunnan koululaisten välille. Esimerkiksi oppilaiden videotehtävissä kuvaamat videot tai uudet kansikuvat klassikkokirjoihin tai -peleihin näytetään seuraavalle luokalle, ja yhtenä tehtävänä on niiden kommentointi. Tai yhtenä tehtävänä voi olla omien tehtävien suunnittelu muille luokille.

 Suomalaisen kirjallisuuden, pelien ja kuvataiteen lisäksi tehtävät voivat liittyä esimerkiksi Suomen historiaan, musiikkiin tai urheiluun. Kaikkia näitä löytyy kirjaston aineistoista e-tietokirjoista nykyklassikoihin, Tiinasta Tatuun ja Patuun sekä Angry Birdseihin. Oppilaat oppivat hakemaan tietoa ja aineistoa kirjastosta ja oppivat ymmärtämään sen aineistojen ja tiedon aarreaitan, jonka kirjasto tarjoaa.

 Ryhmäkäyntien sisältö, suomalaisen kulttuurin ilmiöt ja uudet tulkinnat, on uutta. Tehtäväpaketeissa hyödynnetään kuitenkin hyväksi havaittua toimintatapaa Varsinais-Suomen medialähetit -projektista (http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/varsinais-suomen-medial%C3%A4hetit): samaa tehtäväpakettia hyödynnetään koululaisvierailuilla ympäri maakunnan, ja tehostetaan näin ryhmien suunnittelutyötä ja luodaan yhteistä kirjastopedagogiikkaa.

 Medialähetit-projektissa todettiin hyväksi, laajasti erilaisissa kirjastoissa hyödynnettäväksi toimintamalliksi Turun kaupunginkirjastossa kehitetty Mediamatka-tehtäväpaketti, jossa koululaiset oppivat tiedonhakua, kirjastonkäyttöä ja mediataitoja samalla käynnillä. He ovat esimerkiksi etsineet tietyn kirjan ensin verkkokirjastosta ja sitten kirjaston hyllystä, katsoneet sen kansikuvaa, tulkinneet sen tunnelmaa ja tehneet kansikuvasta valokuvaamalla oman versionsa. Kulttuurinen mediamatka Suomeen -hankkeessa yhdistetään kuitenkin tiedonhallinta kansallisuuden ja oman kulttuurin pohtimiseen.

 Ryhmät vetää varsinaissuomalaisten kirjastolaisten verkosto, jossa voidaan hyödyntää aiemmassa Medialähetit-projektissa luotua verkostoa. Syksyn 2017 alussa järjestetään vetäjille koulutuspäivä tehtäväpaketista.

 Tehtävistä tehdään erilaisia versioita käytettäväksi erilaisilla teknisillä valmiuksilla varustettuihin kirjastoihin. Tehtävät voidaan tarvittaessa tehdä kynää ja paperia käyttäen, mutta niihin voi kirjastossa käytössä olevien videotykin myötä lisätä vaikkapa toisten luokkien tekemien videoiden katselua ja kommentointia yhdessä, ja tablettien myötä esimerkiksi Kahoot-tietokilpailun.

 Aikataulu

 Kevät/kesä 2017: projektin suunnittelu, tehtäväpakettien laatiminen, kirjastojen ja taiteilijoiden avoin haku

Elo–syyskuu 2017: taiteilijoiden valinta ja perehdytys, taideprojektiin osallistuvien ryhmien haku ja sopiminen toimintamallista, koulutus maakunnan kirjastolaisille tehtäväpakettien käyttöön

Loka–joulukuu 2017: taideprojektien toteutus, Mediamatka halki Suomen -ryhmät aloittavat

Tammi–maaliskuu 2018: taideprojektien julkistustilaisuudet ja vanhempainillat.

Projektin päättäminen ja raportointi 31.12.2018 mennessä. Hyviksi havaittujen toimintojen jatkuvuuden suunnittelu. 

 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Varsinais-Suomen kirjastot
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Maakunnan muut kirjastot

Ammattitaiteilijat (ensisijaisesti uussuomalaista taustaa omaavat)

Aiemmat hankkeet: 

Vuosina 2014-2015 toteutettiin alueellamme maakunnallinen projekti, Varsinais-Suomen medialähetit. Hankkeessa kehitettyjä työtapoja hyödynnetään myös uudessa projektissa.

 

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeessa toteutettiin Varsinais-Suomen kirjastoissa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kaksi osiota, joissa paneuduttiin lasten ja nuorten kanssa Suomeen kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja peleissä, sekä tehtiin uusia tulkintoja tutuista suomalaisista tarinoista ja teoksista. Molemmat osiot toteutuivat suunnitellulla tavalla.

Hanke aloitettiin mediakasvatukseen erikoistuneen projektisuunnittelijan johdolla, toteuttamalla maakunnan koululaisille Mediamatka halki Suomen –tehtäväpaketit ja vetämällä Mediamatkoja maakunnassa. Pakettien pohjana käytettiin olemassa olevia Mediamatka-paketteja, mutta tehtävien aiheet koskivat suomalaisuutta, suomalaisen kulttuurin ilmiöitä ja uusia tulkintoja. Tehtävätyypit vaihtelivat tiedonhausta omien versioiden keksimiseen ja toteuttamiseen eri sovelluksilla, kuten esim. oman ”suomalaisen painajaisen” piirtäminen sarjakuviksi. Maakunnan kirjastojen väliselle mediakasvatuspedagogiikan yhteistyölle saatiin hankkeessa hyvä sysäys, kun tehtäväpaketit suunniteltiin yhdessä syksyn 2017 koulutuspäivän työpajaosuudessa.

Suunnitteilla ollut yhteisöllisyys mediamatkalle osallistuvien luokkien välillä jäi suurelta osin toteuttamatta. Ajatuksena oli, että yhtenä tehtävänä olisi ollut edellisten luokkien teosten kommentointi. Tämän järjestäminen julkaisulupineen havaittiin hankalaksi toteuttaa sen aikaraamin puitteissa, mitä koululaisluokka voi yhdellä kirjastokäynnillä yleensä käyttää.

Seuraavaksi toteutettiin taideprojektit yhteisötaiteeseen erikoistuneen projektisuunnittelijan johdolla. Keväällä 2018 ammattitaiteilijat tekivät yhdessä lasten ja nuorten kanssa teoksia, jotka saavat aiheensa kirjaston aineistoista. Teoksia toteutettiin Raision, Turun Runosmäen, Mynämäen sekä Paraisten kirjastoihin. Taideosuudessa oli myös mediakasvatuksellisia elementtejä: lapset dokumentoivat teosten syntyprosessia sosiaalisen median keinoin. Kun teosten valmistumista juhlistettiin yhdessä vanhempien ja läheisten kanssa, avajaistilaisuudessa jaettiin tietoa sosiaalisen median käytöstä ja tekijänoikeuksista.

Hanke pyrki saamaan mukaan uussuomalaisia taiteilijoita ja tarjoamaan näille työskentelymahdollisuuksia. Taiteilijat haettiin Culture for All/ Kulttuuria kaikille-palvelun sekä Globe Art Point -verkostojen kautta. Valitut taiteilijat olivat Keanne van de Kreeke, Lisa Roberts sekä Erika de Martino. Lisäksi Sandra Nybergiä pyydettiin toteuttamaan taideteos Paraisten kirjastoon, koska Nyberg oli aikaisemmin tehnyt taidetyötä Paraisten maahanmuuttajien parissa. Kirjastoihin valmistuneet yhteistaideteokset käsittelevät aihepiiriltään suomalaisuutta, ja inspiraation lähteenä olivat kirjojen tarinat ja paikallishistoria.

Teokset ja niiden valmistamisen prosessi dokumentoitiin, ja lapset osallistuivat dokumentointiin. Dokumenteista valmistettuihin videoihin tehtiin QR-koodit, ja näitä QR-koodeja kiinnitettiin kirjastojen niihin materiaaleihin, jotka olivat taideteosten pohjana. Näin kirjoihin liittyvään taiteeseen pääsee tutustumaan myös niissä kirjastoissa, joissa ei toteutettu taideprojekteja. Mynämäen taideprojektiin osallistuneen Nuorten työpajan kanssa tehtiin erilaisia sosiaalisen median kokeiluja, ja näitä julkaistiin Vaskinuoret-sivustolla.

Hankkeen määrälliset tulokset ovat hyvät.

Mediatuokioita järjestettiin yhteensä 47. Tuokioden määrä kunnittain on seuraava: Loimaan kirjasto 3, Mynämäen kirjasto 3, Naantalin Suopellon kirjasto 1, Paimion kirjasto 12, Paraisten kirjasto 10, Pöytyän Riihikosken ja Kyrön kirjastot 3, Raision kirjasto 5, Turun pääkirjaston, Ilpoisten ja Runosmäen kirjastot 7, Uudenkaupungin 3.

Mediaopastuksiin osallistui yhteensä 942 oppilasta. Näitä Suomi-aiheisia mediamatkoja tarjosi oppilaille maakunnan 27:stä kunnasta 8. Hankkeeseen osallistui sellaisia kuntia (mm. Paimio, Mynämäki), joissa ei aikaisemmassa Medialähetit-hankkeessa kehitettyä medimatkapakettia oltu tarjottu koululaisryhmille. Ilahduttavaa oli, että mediamatkaa järjestettiin nyt myös Paraisilla ruotsiksi, kun sitä oli aikaisemmin tarjottu ruotsiksi vain Turun pääkirjastossa. On myös huomioitava, että monessa alueen kunnassa jatkettiin aiemmassa Medialähetit-hankkeessa kehitettyjen mediaopastusten vetämistä koululaisryhmille, eikä Suomi-aiheiselle paketille ollut tarvetta. Näin esim. Turun pääkirjastossa jo käytössä olevaa suomenkielistä mediamatkaa ei ryhdytty vetämään Suomi-aiheisena, ruotsiksi kylläkin.

Kirjastojen taideteokset saivat näkyvyyttä paikallislehdissä. Vakka-Suomen sanomat julkaisi reportaasin Mynämäen teoksen tekoprosessista, ja Rannikkoseudun sanomat kirjoitti Raision kirjastotalon taideteoksesta. Paraisten teoksen julkistustilaisuus peruuntui hankkeesta riippumattomista syistä, jolloin tavoite saada sille mediahuomiota ei toteutunut. Runosmäen ja Raision teosten tekoprosessista tehtiin videot, jotka julkaistiin Vaski-verkkokirjaston lastensivuilla. Hankkeen aikana videot saivat 143 näyttökertaa.

Taideteoksista kirjastotilassa kerättiin asiakaspalautetta kolmen hymiön menetelmällä siten, että asiakkaat saivat merkata ruksin sopivan hymiön kohdalle. Hymiöistä positiivisin sai 88 % äänistä, keskimmäinen 11% ja negatiivinen hymiö 1 %. Vastanneita oli avajaistilaisuuksissa sekä välittömästi niiden jälkeen 112.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 
  •  Kulttuurinen mediamatka halki Suomen -tehtävävihkot ovat ruotsiksi ja suomeksi alueen kirjastojen saatavilla alueen ekstranet-sivustolla. 
  • Taidehankkeesta on julkaistu lehtiartikkeleita Vakka-Suomen sanomissa sekä Rannikkoseudun sanomissa
  • Hankkeen videoita ja viestejä on julkaistu sivuilla https://vaski.finna.fi/Content/lapset sekä https://vaskinuoret.fi/. Mynämäen Nuorten työpaja julkaisi taiteentekoprosessista oman sivuston http://mynamaki.onuniverse.com/

  • Vaski-järjestelmässä niihin kirjoihin, jotka toimivat inspiraationa taideteoksille, kiinnitettiin QR-koodit. Koodi vie taideteoksesta kertovaan videoon. Näin nekin, jotka eivät ole käyneet kyseisessä kirjastossa, pääsevät tutustumaan taideteokseen.

  •  Salon kirjastossa järjestettyjen työpajojen book creator -sovelluksella valmistettua kirjaa esitellään videolinkkissä: https://drive.google.com/file/d/1_7xv9LJaehFhFs5pjh0hIuZcBF2mhUX-/view?usp=sharing

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Projektissa syntyneet verkostot taiteilijoihin ja yhteisöihin rikastuttavat taideprojekteja toteuttavien kirjastojen kohderyhmätoimintaa. Tämä korostui erityisesti Mynämäessä, jossa nuorten työpajalaiset projektin kautta ovat viihtyneet kirjastossa muutenkin. Hankkeessa tehtiin hyviä kokeiluja, joilla tarinat, taide, mediakasvatus ja kirjastotila yhdistyivät sisällyksekkääksi toiminnaksi. 

Hankkeen aikana saattoi huomata, että mediakasvatus on monessa alueen kirjastossa otettu luontevaksi osaksi lasten ja nuorten kirjastonkäytön opastusta, ja alueella otetaan mielellään käyttöön uusia menetelmiä ja niiden käyttöä kokeillaan innovatiivisesti. Mediamatka halki Suomen -materiaalit voitiin monessa kirjastossa ottaa käyttöön ilman, että erityistä mentorointia tarvittiin.  

Hankkeen aikana perustettiin alueelliset kehittämiskirjastot, ja hankkeessa reagoitiin tähän siten, että hyvien käytänteiden jakamiseen alueiden välillä panostettiin aiottua enemmän. Hyvän sysäyksen tälle antoi Porissa järjestetty koulutuspäivä, jossa tarjottiin mahdollisuus perehtyä mediamatka-tehtäväpaketteihin, ja kerrottin taidepajojen vetämisestä ja niissä tehdyistä kokeiluista uusilla sovelluksilla, kuten Book Creator-sovelluksesta.  Hyvien käytänteiden jakaminen jatkuu alueellisen lasten- ja nuortenkirjastolaisten VarSat-verkoston toiminnassa jatkossa.

 

 

Jatkotoimenpiteet: 

Kulttuurinen mediamatka halki Suomen -tehtäväpaketit ovat kaikkien alueen kirjastojen käytettävissä myös jatkossa. Ne on julkaistu alueellisen kehittämiskirjaston extranetissä, ja aihe on huomioitu alueellisessa koulutuspäivässä.  

Alueen kirjastoilla on jatkossakin tarve yhdessä laatia materiaaleja kaikkien alueen kirjastojen käyttöön, sekä saada mahdollisuuksia kokeilla uusia toimintatapoja lasten ja nuorten kirjastopalveluissa. Kuvataiteen ja taidepedagogiikan mahdollisuudet mediakasvatuksessa ja lukemaan innostamisessa ovat aiheita, joiden tuomista käytännön kirjastotyöhön kannattaa jatkaa alueellisilla koulutuspäivillä ja VarSat-verkoston toiminnassa.  

Aloituspäivämäärä : 
02/05/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€45 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€14 600
Budjetti euroissa yhteensä: 
€60 100
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€52 119
Oma rahoitus yhteensä: 
€12 119
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
56henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
62kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 108henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€40 000