Kuvallisuutta kirjastoon - tilan ja tiedon visualisointi
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Varkauden kaupungin kuvapankki
Varkauden kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Osmajoentie 1
78200
Kirjaston puhelin : 
044-7519255
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@varkaus.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vark
Y-tunnus : 
0173416-1
Yhteyshenkilön nimi : 
Pauliina Arresalo
Puhelin : 
040-5940459
Sähköposti : 
pauliina.arresalo@varkaus.fi
Kuvaus : 
  1. Hankkeen tausta ja tarve

Kirjaston tehtävänä on  tarjota käyttäjilleen aineistoa ja kehittää kriittisiä ajattelutapoja. Kirjasto toimii sekä kansalaisten viihtymispaikkana että henkisen kasvun tukijana. Kirjaston viestintäympäristön pitää näkyä hyvin ja tulla ymmärretyksi käyttäjilleen, koska aisti-informaatiosta 92 % kaupunkiympäristössä elävillä ihmisillä muodostuu näköaistin avulla. Julkaisussa "Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus" todetaan, että ”Visuaalisuus, estetiikka, leikki, kriittisyys ja osallisuus ovat sanoja, joilla kuvaillaan 2000-luvun länsimaista mediakulttuuria.”  Kirjasto viestii tilassa ja sähköisessä ympäristössä. Kirjaston tilaan on koottu suuri määrä viestejä, jotka vetoavat asiakkaan huomiokykyyn. Ei ole yhdentekevää, miten asiakkaat nämä viestit tulkitsevat ja huomioivat. Myös kirjaston on syytä kiinnittää huomiota aivoystävällisiin ratkaisuihin viestinnässä.

Reijo Kupiaisen mukaan kirjastot ovat medialukutaidon kansalaistoreja, paljon eri muodoissa olevaa informaatiota sisältäviä ympäristöjä, joissa asiakkaan omiin tarkoituksiin sopivan informaation löytäminen ja käyttäminen ei ole itsestäänselvyys. Tämän osaamisen kehittämisessä on kirjastolla keskeinen tehtävä (Mediametkaa! Kirjasto kutsuu mediaseikkailuun, 2012). Asiakas on vaarassa eksyä kirjaston moninaiseen tietotulvaan. Siksi asioita pitää selkeyttää ja suunnitella uudelleen. 

Kaikkien käyttäjien tasa-arvoinen palvelu edellyttää saavutettavuutta haittaavien tekijöiden minimoimista sekä fyysisessä tilassa että viestinnässä. Saavutettavuuden lisäämiseksi on arvioitava tilojen esteettömyyttä, aineistojen, palvelujen ja laitteiden helppoa käytettävyyttä sekä erikoisryhmien huomioimista asiakaspalvelussa. Kirjastojen toimintakulttuurin on muututtava asiakkaiden tarpeitten muuttumisen myötä. Tämä edellyttää sekä perinteisen toimintaympäristön kriittistä tarkastelua, kirjaston henkilöstön ammatillisen tietotaidon päivittämistä erityisesti informaatiolukutaitovaatimusten ja lähdekriittisyyden opettamisessa ja uuden teknologian haltuunottoa kirjaston arjessa. Ryhtiä uudelle toimintatavalle antaa suunnitelmallisuus ja tiedottamisen tehostaminen.

Varkauden pääkirjasto on toiminut nykyisissä tiloissa 27 vuotta. Näiden vuosien aikana kirjaston viestintäympäristöä ei ole tarkasteltu yhtenäisenä kokonaisuutena. Jokainen osasto on itsenäisesti tuottanut omat esitteensä, kylttinsä ja tiedotteensa, eikä yhteistä punaista lankaa ole onnistuttu löytämään. Myös kirjaston logona käytetty kuva vaatii uudistamista.

Hankkeen tarkoituksena on luoda Varkauden pääkirjastolle selkeä visuaalinen ilme, joka näkyy sekä kirjaston tilassa, verkossa että henkilökunnan tavassa luoda tietoa ja viestiä. Visuaalisuus ohjaa asiakkaita kuvin, värein ja tekstein. Toimenpiteet lähtevät kirjaston tilaan sisältyvien viestien tarkastelusta ja ulottuvat aina näyttelyiden asetteluun ja kirjastonkäytön opetukseen. Yhtenäistä ilmettä haetaan esitteille, opasteille, hyllykylteille, tiedotteille, jaettavalle aineistolle, teemanäyttelyille ja kirjaston tuottamille verkkojulkaisuille. Tuotettavan tiedon pitää olla sekä helposti lähestyttävää, havainnollista ja kaunista. Keinona voivat olla niin infografiikka, ikonit kuin pelillistäminenkin.

 2. Hankkeen toimenpiteet

Kirjasto fyysisenä tilana 

Hanke alkaa suunnittelukokouksella. Kartoitamme ne paikat fyysisessä tilassa ja verkossa, joissa asiakas kohtaa kirjaston. Kirjasto hankkii asiantuntijan, jonka avulla laaditaan suunnitelma kalusteiden, kylttien, opasteiden sijoittelusta. Samalla tutkitaan kirjaston näyttelyiden asettelua ja aineiston näkyvyyttä. Suunnittelutehtävä voidaan antaa myös media-alan opiskelijalle tai ryhmälle, joka voi tehdä aiheesta opinnäytetyön. Opinnäytetyöhön voi liittyä haastatteluosuus, jossa asiakkaat kertovat näkemyksiään kirjaston tiloista, laitteista, palveluista ja tiedottamisesta.

Painettu viestintä 

Kirjaston esitteet, tiedotteet ja lomakkeet käydään läpi. Niille suunnitellaan uusi yhtenäinen ilme, jossa apuna käytetään tarvittaessa asiantuntijoita. Samoin pyritään yhdenmukaistamaan lomakkeita kirjaston verkkosivuilla ja lisäämään niiden ymmärrettävyyttä. Esitteiden uudistamisessa otetaan huomioon erilaiset ryhmät kuten lapset, nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat. Toimenpiteiden tarkoituksena on asioinnin helpottaminen.

Verkkojulkaisut ja informaatiolukutaito

Varkauden kaupunginkirjastoon on rakennettu entisen käsikirjaston tilaan Mediakeidas, joka on varustettu aktiivitaululla. Taulu antaa monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa uudenlaisia muotoja kirjastonkäytön opetuksessa ja on omiaan aktivoimaan myös oppilaita visuaalisilla mahdollisuuksillaan. Haluamme laajentaa aktiivitaulun käyttömahdollisuuksia tuomalla uudet oppimissisällöt asiakkaittemme käyttöön. 

Kirjaston henkilöstölle annetaan koulutusta mediakasvatuksesta, infografiikasta ja teknisistä mahdollisuuksista. Sen jälkeen laaditaan yhteistyössä koulujen kanssa suunnitelmat eri-ikäisille oppilasryhmille. Suunnitelmat tukevat peruskoulun opetussuunnitelmaa ja niiden painopisteenä on oppilaiden informaatiolukutaidon ja lähdekriittisyyden kehittäminen. Suunnitellaan oppilaille visuaalisia tehtäviä ennen kirjastokäyntiä. Kirjaston henkilöstö suunnittelee myös kirjastokäynnin jälkeen jaettavan materiaalin sisältöjä. 

Esikoululaisille toteutetulla draaman muodossa annettavalla kirjastotietoiskulla on Varkauden kirjastolla pitkät perinteet. Tietoisku käydään esittämässä esikouluissa kouluvuoden loppupuoliskolla. Esikouluryhmälle hankitaan koulutusta draaman visuaalisuudesta esim. Varkauden Teatterista.

Alakoulun ensimmäinen kirjastokäynti järjestetään elämyksellisyyttä korostaen kirjastosuunnistuksen tai kirjastoseikkailun muodossa. Muiden peruskouluryhmien kohdalla käytetään aktiivitaulua opetuksen apuna. Kaikille luokille kootaan kirjallisuuslistoja, jotka toimitetaan kirjavinkkaustuntien yhteydessä kouluille tai julkaistaan verkossa. Asiantuntija-apuna opetusohjelmien toteutuksessa käytetään media-alan opiskelijaa tai ammattilaista. Kasvatusalan asiantuntijan avulla suunnitellaan opetustunnin kesto, sisältö ja toiminnallisuus. Aluksi keskitytään peruskoulutason kirjasto-opetukseen, mutta tarkoituksena on laatia vastaavat ohjelmat myös ammatillisen koulutuksen ryhmille, maahanmuuttajille ja senioreille. Verkkoon (esim. Kirjastokaista) tuotetaan Varkauden kirjastoa esittelevä leikillisyyttä hyödyntävä tietoiskuvideo yhteistyössä esim. Nuorisopalvelujen kanssa ja heidän teknistä laitteistoaan käyttäen.

  1. Aikataulu 

Huhtikuu 2013

Hankkeen aloitus:

Ohjausryhmän muodostaminen ja aloituspalaveri

Hankesuunnitelman tarkentaminen ja aikataulutus

Hankkeesta tiedottaminen

Syyskuu 2013

Kokemusten kerääminen muista kirjastoista

Asiantuntijapalvelut ja tilasuunnitelman laatiminen

Henkilöstön koulutus

Tapaaminen opettajien kanssa ja informaatiolukutaidon opetussuunnitelman laatiminen

Marras-joulukuu 2013

Henkilöstön koulutus

Mediakasvatusohjelmien työstäminen

Esikouluryhmän draamakoulutus

Tammi-helmikuu 2014

Esitteiden, kylttien ja tiedotteiden valmistaminen

Aineistoa esille tuovien kalusteiden rakentaminen/hankkiminen

Kirjastovideon valmistaminen

Kirjastotilan arviointi saavutettavuuden kannalta

Informaatiolukutaito-ohjelmien testaaminen

Maaliskuu 2014

Tuotteiden käyttöönotto

Jatkotoimenpiteiden arviointi

Hankkeen arviointi, loppuraportti ja tiedottaminen

  1. Hankkeen resurssit

Hankkeeseen tullaan käyttämään kirjaston henkilöstön työpanosta:

-         valmistelevissa töissä

-         hankesuunnitelman tarkentamisessa

-         yhteistyötahojen etsimisessä (koulut, nuorisotoimi, media-alan asiantuntijat)

-         suunnitelmien toteuttamisessa

-         koulutuksen järjestämisessä kirjaston henkilöstölle

-         paikallismedialle tiedottamisessa

-         hankkeen ja tulosten raportoinnissa (ohjausryhmä)

-         loppuraportin laatimisessa

-         mediakasvatusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa myös hankkeen päättymisen jälkeen

  1. Hankkeen jatkuvuus

Hankkeen aikana selvitetään, mitkä visuaalisen viestinnän muodot sopivat parhaiten Varkauden pääkirjaston ilmeeseen. Käyttöönoton jälkeen kirjaston asiakaspalvelutyöryhmä (ASPA) vastaa tuotettujen tekstien ylläpidosta ja ajantasaisuudesta. ASPA tarkastelee kerran vuodessa kirjastoympäristön saavutettavuutta ja visuaalista ilmettä. Kirjastonkäytön opetuksesta vastaavat henkilöt jatkavat informaatiolukutaito-opetuksen valmistamista uusille käyttäjäryhmille. Koko kirjaston henkilökunnalla on nyt valmiudet käyttää infograafisia keinoja viestinnässä.

  1. Hankkeen organisaatio

Hanketta varten perustetaan ohjausryhmä, jossa on edustajat Varkauden kirjastosta. Ryhmä ohjaa ja koordinoi hanketta, hyväksyy talousarvion ja raportit sekä vastaa hankkeen seurannasta.

 

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

 

 

 

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

 Varkauden kaupunginkirjaston hanke Kuvallisuutta kirjastoon toteutettiin vuosina 2013 – 2014. Sen tarkoituksena oli uudistaa ja tuoreuttaa kirjaston imagoa, ja auttaa asiakkaita löytämään helposti haluamansa tilan, palvelun tai aineiston. Sekä tilat että opasteet kaipasivat yhtenäisempää ilmettä.

Vuonna 2013 kirjasto koki suuria muutoksia. Kaupungin nuorisopalvelut muuttivat taloon loppukesästä 2013. Heille varattiin tiloja sekä kirjastotalon pohjakerroksesta että lasten- ja nuortenosaston läheisyydestä. Kirjaston tiloihin limittyi mediatallentamisen tilat ja myöhemmin myös nuorten uusi infopiste, joka sai nimekseen Nuotti. Talossa alettiin pitää nuorisoiltoja. Myös etsivä nuorisotyö aloitti toimintansa. Kirjasto sai yhteistyökumppanikseen myös askarteluohjaajan. Meillä on positiiviset odotukset synergiaeduista. Opastusmateriaali oli nyt tarpeen sekä asiakkaille että henkilöstölle. Vuonna 2014 seniorien tietokoneneuvontaa antava Savonetti ry. siirtyi pitämään viikoittaiset neuvontatuntinsa pääkirjastossa. Myös Varkauden kaupungin terveyskioskille raivattiin tilat musiikkiosastolta ihan vuoden lopussa. Kirjastotalon palvelujen monipuolistuessa on tärkeää miettiä ja arvioida uudelleen tiedottamisen ja visualisoinnin kysymyksiä.

Hankkeen teemoja oli hankala rajata tarkasti. Hankkeen aikana putkahteli yhä uusia asioita, jotka liittyivät visuaalisen ilmeen uudistamiseen ja selkeyttämiseen. Ryhmä otti kantaa tiloihin, näkymiin ja yksittäisiin kalusteisiin, mutta myös aivan uusiakin asioita kuten kirjastokortti tai VekaraVarkaus - tapahtuman mainostaminen kirjastolla tuotiin ryhmän arvioitavaksi. Viiden henkilön ryhmä piti hankkeen aikana 13 kokousta. Ensimmäiset kokoukset olivat pelkästään ideointia varten. Niiden pohjalta selkeytyi ydinasiat, joita alettiin kehitellä ja toteuttaa. Ideointikokousten rinnalla pidettiin vuoden 2013 aikana 4 tarkastelukierrosta kirjaston tiloissa.

Kirjaston ilmoittelu saatiin kuntoon, kun hankittiin ulkoilmoitustaulu ja sitä tukemaan sisätiloihin sijoitettava digitaalinen inforuutu. Kirjasto sai uudet osasto-opasteet ja aineistokyltit. Asiakkaita tiloissa ohjailevat pohjapiirrostaulut. Kalusteita sijoitettiin uudelleen ja näyttelyt saivat uutta näkyvyyttä. Uusia ideoita saimme opintomatkalla Heinäveden ja Savonlinnan kirjastoihin. Koulutusta annettiin koko henkilökunnalle ja lisäksi kirjastonkäytön opetuksesta vastaaville.  Yhteistyönä nuorisopalvelujen kanssa koululaiset tekivät digitarinan kirjastosta

Osa hankesuunnitelman asioita jäi kuitenkin toteuttamatta. Kirjaston verkkosivut päivitettiin, mutta niiden uusimisen aika tulee vuonna 2015, kun kirjastojärjestelmä uusitaan. Myöskään kirjaston logon uusimista ei katsottu tarpeelliseksi, koska kirjasto käyttää viestinnässä yleensä kaupungin omaa logoa.

Jo ennen hankkeen alkua kokeilimme aineistonäyttelyiden yhteydessä uusia visuaalisia keinoja. Eri osastojen näyttelyt saivat yhtenäiset teemat vuonna 2013. Aiheina olivat mm. vuodenajat, vieraat kulttuurit, tasa-arvo, kestävä kehitys, koulutus ja harrasteet, tunteet ja erilaiset juhlat. Jotkut aiheet olivat kuitenkin sellaisia, että vaati kekseliäisyyttä toteuttaa sama aihe aikuisten ja lasten kirjallisuudessa sekä musiikkiosastolla. Kuitenkin näyttelyt saivat uutta tilaa ja näkyvyyttä. Löytyi myös esineitä, joiden ympärille näyttelyn teema rakentui. Näyttelyt saavat tulevaisuudessa erityistä näkyvyyttä siirrettävästä kirjatornista.

Aluksi haluttiin, että kirjaston visuaalisen ilmeen arviointi annetaan toteutettavaksi markkinoinnin päättötyönä. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin sen jälkeen, kun mainostoimisto Luoteen edustaja kävi tarkastelemassa kirjaston tiloja. Saimme selkeän kuvan tärkeistä kohdista tilassa, johon asiakkaan silmä ensin etsiytyy. Myös tietokoneen käytön päivittäminen vertaistuen avulla jäi toteuttamatta, koska kaupunki uusi kesän 2013 aikana kaikkien tietokoneiden ohjelmistot ja järjesti myös koulutusta. Kirjastosalin infotaulu tulee selkeyttämään tietotulvaa kaikkien kirjastossa toimivien palveluntarjoajien osalta.

Osa asioista on edelleen kesken. Kirjastonkäytön opetukseen liittyvät opetusohjelmien laatiminen on todettu hyvin suuritöiseksi. Lasten- ja nuortenosastolla on kehittelyvaiheessa tablettiavusteinen kirjastosuunnistus ala-asteen oppilaille. Yhteistyö opettajien kanssa on haastavaa koulujen hektisen työrytmin tähden. Koko kirjastonkäytön opetuksen kokonaisvaltainen suunnittelu vaatii oman hankkeensa.

Jatkotoimenpiteet: 

Olemme oppineet uudenlaisen asenteen tarkastella kirjastoympäristöä. Hyviä käytäntöjä jatketaan. Meillä on hieno infotuote esikoululaisille pienoisnäytelmän muodossa. Tiedämme, että kirjastoa pitää entistä enemmän markkinoida paitsi verkossa myös kirjaston ulkopuolella kaikkialla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Työryhmän työ  tulee jatkumaan asiakaspalvelutyöryhmän muodossa, koska tilan ja tiedon visualisointi edellyttää jatkuvaa arviointia.

Lisätietoa: 

Hankeraportti

Toimenpiteiden suunnittelu

Hanketyöryhmään valittiin viisi henkilöä, siten että kaikki pääkirjaston työpisteet olivat edustettuina. Työryhmään kuuluivat osastonjohtaja Liisa Harlin musiikkiosastolta, kirjastonhoitaja Virpi Naumanen aikuistenosaston tietopalvelusta, kirjastovirkailijat Tuula Hämäläinen ja Taina Viljanen ja Tiina Pietikäinen aikuistenosastolta ja kirjastovirkailija Leena Ruotsalainen lastenosastolta. Myöhemmin Tiina Pietikäisen tilalle tuli järjestelyapulainen Teija Tolonen lastenosastolta. Huhtikuussa pidettiin kaksi ideointikokousta 19.4.2013 ja 24.4.2013. Ensimmäisessä kokouksessa annettiin ajatusten virrata vapaasti ilman, että taloudellisia näkökulmia tarvitsisi kaiken aikaa miettiä. Pohdiskelun tuloksena toivottiin kirjastolle ilmoitustaulutilaa, koulutusta sekä laitteiden, ohjelmien että verkon käytössä, tilojen arviointia kriittisesti, tiedotteille yhtenäistä pohjaa ja teemaa sekä koko kirjaston ilmoitteluviidakon selkeyttämistä.

Toisessa kokouksessa ideat alkoivat konkretisoitua. Kiinnitettiin huomiota siihen, että meiltä puuttui kokonaan ilmoitustaulu kirjaston ulkopuolelta. Siksi kirjaston ulko-oveen on kiinnitetty epämääräisesti erilaisia lippuja ja lappuja aukioloajoista ja tapahtumista. Ulkoilmoitustaulun hankinta nähtiin kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Keskustelimme myös kirjaston sisäänkäynnin lähelle sijoitettavasta sähköisestä inforuudusta, johon voisi tietokoneelta ohjelmoida vaihtuvat tiedotteet. Päätettiin myös luopua ilmoitusten kiinnittämisestä kirjastosalin pylväisiin ja seiniin ja korvata ne erilaisilla telineillä. Pääkirjaston auditoriossa pidettävien kaikille avoimien tilaisuuksien näkyvyyttä haluttiin tehostaa.

Henkilökunnan verkkotiedon ja tietokonetaitojen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ne henkilökunnasta, jotka ovat syvällisesti perehtyneet verkkotietoon ja erilaisiin tekstin tuottamisohjelmiin, kuten Publisher ja PowerPoint, taulukkolaskenta ja kuvankäsittely, voisivat antaa vertaisohjausta lisäkoulutusta kaipaaville. Erityisen tärkeä on tiedon jakaminen älytaulun käytöstä, koska väline on kirjastossa uusi, ja olisi toivottavaa, että sen käyttöä saadaan tehostettua. Tästä syystä sovittiinkin koulutuspäivästä, jossa Leena Ruotsalainen, joka on perehtynyt älytaulun käyttöön, perehdyttää muuta henkilökuntaa.  

Tilojen läpikäyntiä pidettiin välttämättömänä, koska tavallisesti silmä tottuu suuriinkin epäkohtiin. Muutama vuosi sitten kirjaston asiakaspalvelutyöryhmä kiersi katsastamassa kirjaston kaikki tilat ja kehotti siivoamaan tiloja.  Tilanne muuttuu aina ajan myötä ja kaikenlaista ylimääräistä jää nurkkiin. Erityisesti kirjaston eteisaulaa pidettiin ilmeeltään sekavana. Myös Mikkelin maakuntakirjaston johtamaa Tilat syyniin – hanketta päätettiin seurata uusien ideoiden löytämiseksi.

 

Koulutusta ja ideointia

Toukokuun 8. päivänä pidettiin älytaulukoulutusta koko henkilökunnalle. Tutustuimme Active inspire – ohjelmaan, jonka avulla voi sijoitella kuvia, lisätä kuviin ääntä ja tekstiä. Internetistä voi lisätä aineistoa ohjelman avulla. Opetustilanteissa aktiivitaulu osoitti parhaat puolensa, koska ohjelmaa voitiin joka kerta muokata ja muunnella ja soveltaa asiakasryhmän mukaan.

Koulutuksen jälkeen koko henkilökunta keskusteli hankkeesta. Kun mietimme, miten voisimme tehostaa kirjaston mainontaa ja esilläoloa myös kirjaston ulkopuolella, päädyttiin kirjastokassin suunnitteluun. Sehän viestii kirjaston palveluista tehokkaasti ympäri kaupunkia. Esille tuli myös kirjaston opastekyltteihin liittyvät puutteet. Mediakeitaalle ei ollut minkäänlaista opastetta ja tietopalvelua osoittava kyltti oli käsintehty ja erottui muista opasteista huomattavasti. Osa pienemmistä opasteista oli käsin tehtyjä eri aikoina eikä yhtenäistä linjaa ollut.

Keskustelimme myös hyllyluokkien merkitsemisestä tekstin lisäksi symbolein, mutta tehtävä tuntui melko hankalalta, koska joissakin luokissa oli paljon erilaisia sisältöjä. Tiedottamisen tarvetta lisäsi se, että nuorisopalvelut muuttivat kirjastotaloon kesän 2013 aikana. Mediakeitaalle avattiin nuorisotiedotuspiste. Kirjaston ja nuorisopalvelun yhteistyö tulisi lähivuosina tiivistymään.

Visuaalihankkeen tehtävät jaettiin eri henkilöille erityisosaamisen mukaisesti. Kirjastokassin kuvan suunnittelun ja tiedotteiden ilmeen uusimisen sai Taina Viljanen tehtäväkseen. Leena Ruotsalainen puolestaan valittiin muokkaamaan kirjastonkäytön opetukseen liittyviä ohjelmia, joita sitten työstetään seuraavassa koulutustilaisuudessa. Lopuksi kävimme tutustumassa Varkauden yrityskeskittymään, Navitas-taloon, jossa tapahtumasihteeri Heli Sutinen esitteli tilat. Perehdyimme Vekara - Varkaus - tapahtuman ohjelmaan. Kirjasto on tämän lasten kesätapahtuman yhteistyökumppani.

 

Asiakastilojen katselmus

Tarkoitus oli tarkastella asiakastiloja kiinnittäen huomiota sekä toimintojen että kalusteiden järjestykseen, näkyvyyteen, ulkonäköön, selkeyteen, toimivuuteen ja käytettävyyteen. Tässä tarkoituksessa teimme kolme katselmuskierrosta. Elokuun lopulla aloitimme kierrokset eteistiloissa. Mukaan tuli kirjaston väen lisäksi nuorisopalvelujen Maarit Tenhunen. Eteisaula oli erittäin sekava ja paljon erilaisia esittelytelineitä oli sijoitettu riviin. Poistimme heti osan esitejakelutelineistä. Nuorisopalvelun jakeluteline siirrettiin Mediakeskuksen puolelle. Matkailun, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen esitetelineet päätettiin siirtää lehtisalin puolelle. Niiden tieltä lehtisalista poistettiin puhelinluettelopöytä. Kierrätä kirja-vaunu siirrettiin tilavampaan paikkaan ja vaunun viereen laitettiin tuoleja.

                       

Eteisaulan lisäksi huomio kiinnitettiin ensinäkymään kirjastosalin puolelle. Hissin opastetaulu siistittiin ja invavessan opaste uusittiin saman tien. Kirjaston pienoismalli on sijoitettu kopiokoneen viereen. Sille etsitään sopivampi paikka. Asiakkaiden WC-tilat koettiin heikosti opastaviksi, koska niissä oli vain pieni suomenkielinen teksti oven ylälaidassa. Nämä tila tarvitsevat suuret symbolit, koska osa asiakkaista on ulkomaalaisia ja pelkkä teksti wc:n ovessa erehdyttää helposti niitä asiakkaita, jotka ymmärtävät heikosti suomen kieltä. Suuret ovisymbolit hankittiin paikallisesta mainostoimistosta.

 

Lastenosaston todettiin olevan ahtaan tuntuinen ja hiukan sekava. Aineistoryhmiä uudelleen sijoittelemalla saatiin osastolle tilavuuden tuntua. Ratkaisematta jäi satu- ja kuvakirjojen sijoittelu. Niiden osalta hyllytila alkaa olla lopussa, joten osa kirjoista on jopa ikkunalaudalla. Aineistoryhmien selkeyttäminen edellyttää myös aineiston poistoja ja varastoon siirtoja reippaalla otteella. Uudet verhot toisivat osastolle väriä. Lastenosastolla voidaan jossain vaiheessa kokeilla luokkien symbolimerkintöjä.

Aikuistenosastolla kiinnitettiin huomiota opastekyltteihin. Tähän tarvitaan yhtenäisyyttä. Laadimme listan puuttuvista tai käsin tehdyistä kylteistä. Kielikurssit on sijoitettu omiin mataliin hyllyihin. Yhtenäisyyden vuoksi niiden paikka olisi siellä, missä kielten oppikirjat ovat. Päätimme siirtää kielikurssit luokkansa mukaiseen paikkaan. Samalla osa vanhemmasta aineistosta poistetaan ja tehdään inventaario kyseisistä luokista. Vapautuvista hyllyistä saadaan lisätilaa nopeasti vaihtuville popup-näyttelyille.

Aikuistenosastolta puutuu mukavia oleskelupaikkoja. Tästä syystä pohjakerroksen kokoussalista siirrettiin nojatuoleja osastolle mukaviksi istuinryhmiksi. Tilat syyniin – hankkeen raportti kiinnitti huomiota siihen, että Varkauden kirjastossa on kaunis sisäpiha täysin käyttämättä. Lumisenakin vuodenaikana näkymä puiston suuntaan on kaunis ja rauhoittava.  Sisäpihan ikkunan lähelle siirrettiin nyt viiden nojatuolin ryhmä. Osaston muitakin tuoleja on kesän aikana korjattu ja puhdistettu. Kesällä 2014 Vekaravarkaus-festivaali otti paikan haltuunsa järjestäen pihalle katsomon ja tanssiesityksen. Myöhemmin kesällä nuorisopalvelut toteuttivat puistoon avautuvalla patiolla onnistuneen konsertin, jossa yleisö seurasi esiintyjiä puiston nurmikolta. Tämä voi toimia päänavauksena myös kirjaston järjestämille tapahtumille kirjaston kauniilla kesäpihalla.

 

 

Kierros eteni myös kirjaston toiseen kerrokseen, jossa on musiikkiosasto, näyttelytila ja auditorio. Auditorion tekniset laitteet ovat uudistustyön alla. Muuten tila on valoisa. Rikkoutuneet luentotasot on jo aikaisemmin poistettu. Myös toisen kerroksen tiloihin lisättiin käytettävyyttä asettelemalla sinne mukavia istuimia. Vuoden 2014 lopulla kaupungin ennaltaehkäisevän terveydenhoidon yksikkö Hyvinvointi Ankkuri muutti kirjastolle. Heille tehtiin tilaa musiikkiosastolta. Uusia haasteita kirjastolle tuli nyt kolmen erilaisen palvelun yhteensovittamisesta.

 

Opasteet ja esitteet

Kirjastolla ei ole ollut pohjapiirroksiin perustuvia tilojen opastetauluja aikaisemmin. Siitä syystä niitä alettiin suunnitella. Kirjaston kalustehoitaja Lassi Osmala teki kustakin kerroksesta pohjapiirroksen AutoCad-ohjelmalla. Niihin lisättiin yhteistyössä suurten aineistoryhmien ja lainauspisteiden sijainnit. Opastetaulut laitettiin vaihtokehyksiin. Eteisaulaan raivattiin niille seinätilaa.

Työryhmä tutki myös puutteita kirjaston sisäopasteissa. Mediakeitaasta puuttuivat osasto-opasteet kahdelta ovelta. Lisäksi tietopalvelupisteeseen oli vain käsintehty pahvinen kyltti. Suuria osastokylttejä puuttui 3 kpl ja pienempiä aineistokylttejä 14 kpl. Mainostoimisto Luoteen edustaja kävi tutustumassa kirjastotiloihin 19.11.2013. Käynnin aikana keskusteltiin paitsi opasteista, myös mahdollisesta info-taulun sijoituspaikasta. Luoteen edustajan mukaan se huomataan parhaiten juuri sisääntulon lähellä olevasta pylväästä. Edustaja kertoi myös infotaulun vaatimista kustannuksista ja ohjelmista.

Opasteet tilattiin mainostoimisto Luoteelta tammikuussa 2014. Opasteita joudutaan sijoittamaan kirjastotiloihin eri tavoin: sekä ketjulla kattoon että hyllyn yläreunaan kiinnittämällä. Tästä syystä opasteita muokattiin niin, että opasteen paikka voidaan tarvittaessa vaihtaa. Pohjaväriksi valittiin kirjaston alkuperäisten kylttien siniharmaa väri. WC-tilojen oviin saatiin suuret oviin kiinnitettävät symbolit.

Jotta kirjaston yleisilmettä voidaan siistiä, seiniä peittäviä ilmoituksia pitää poistaa. Tätä tarkoitusta varten hankittiin sekä A4 että A3-kokoisia seinäpintaan kiinnitettäviä esittelypintoja, joihin voitiin kätevästi kiinnittää vaihtuvia ilmoituksia. Samalla hankittiin esitetelineitä pöydille pienten ajankohtaisten näyttelyiden opasteiksi ja oheistekstejä varten.

Taina Viljanen suunnitteli yhtenäisen ilmeen kirjaston esitteisiin. Esitteitä on kolme: Aukioloajat ja yhteystiedot, Käyttösäännöt sekä Maksut ja taksat. Kunkin esitteen marginaaliin tulee erivärinen kuvajono teemana Lentävät kirjat. Uudet esitteet otettiin käyttöön vuoden 2014 loppupuolella.

 

 

Kirjastonkäytön opetustiimi

Niistä henkilöistä, jotka antavat kirjastonkäytön opetusta, muodostettiin kirjastonkäytön opetustiimi. Ryhmässä olivat tietopalvelusta Pauliina Arresalo ja Virpi Naumanen, lastenosastolta Kati Leväinen ja Leena Ruotsalainen, musiikkiosastolta Tiina Pelli ja aikuistenosastolta Tuula Hämäläinen ja Tiina Pietikäinen.

Ryhmän tehtävänä oli suunnitella erilaisiin tarkoituksiin ja erilaisille ryhmille sopivia kirjastonkäytön opetusohjelmia älytaululle. Opetusohjelmat pitäisi olla sellaiset, että ne vahvistavat kirjaston kokoelmien ja laitteiden tuntemusta, verkko-osaamista ja informaatiolukutaitoa. Ohjelmiin suunnitellaan interaktiivisia osia, jolloin koululaiset pääsevät itse arvioimaan tiedon luotettavuutta ja relevanssia. Kun suunnitelmat ovat valmiita, ryhmälle annetaan päivän koulutus siitä, kuinka sisällöt ovat toteutettavissa älytaulun avulla.

Leena Ruotsalainen suunnitteli ja hankki älytaulukoulutuksen, joka toteutettiin joulukuun 5. päivänä 2013. Koulutus järjestettiin kirjaston Mediakeitaalla. Koulutukseen osallistuvat kirjastokäytön opetustyössä mukana olevat henkilöt. Enemmistö osallistujista oli sitä mieltä, että koulutus antoi uusia keinoja opetusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vuoden 2014 aikana koko henkilökunta on oppinut aktiivitaulun peruskäytön. Taulua on käytetty paitsi kirjastonkäytön opetustilanteissa, myös koulutus- ja kokoustilanteissa ja tapahtumissa. PowerPoint-ohjelmalla on tehty lähinnä aikuisryhmille suunnattuja opetusohjelmia. Lastenosaston kirjastovirkailija Leena Ruotsalainen on alkanut suunnitella Active Inspire - ohjelmalla toteutettavaa peliä, jota voidaan käyttää alakoulujen opetustunneilla. Vuoden 2014 aikana on tehty opetusryhmille myös tiedonhakutehtäviä, joiden huomattiin sekä kiinnostavan oppilaita että virkistävän opetustunteja. Niiden myötä syntyi idea peruskoululaisten tiedonhakutehtävistä, jotka tehdään ryhmissä ja joiden mallivastaukset tehdään älytaululle. Tätäkään ideaa ei ole vielä ehditty jatkojalostaa.

 Hankkeen aikana jouduttiin toteamaan, että kirjastonkäytön opetuksen tehtäväkenttä on niin laaja, että opetusohjelmien suunnittelu vaatisi runsaasti siihen muista tehtävistä vapautettua aikaa. Nykyisin henkilöstöresurssein tämä on kuitenkin mahdotonta. Kirjastopalveluihin tutustuvat peruskouluryhmien lisäksi lukion, keskiasteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä aikuisryhmät. Peruskouluille on tulossa uusittu opetussuunnitelma. Ehkä koko kirjastonkäytön opetus vaatisi oman hankkeensa toteutuakseen toivotulla tavalla.

 

Digitarina kirjastosta

Kirjaston hankkeen tarkoitus on päivittää kirjaston visuaalista ilmettä. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu omalta osaltaan näihin tarkasteltaviin ja uudistettaviin kohteisiin. Kouluyhteistyöhön ja kirjastojen mediakasvatustyöhön on haettu uutta ilmettä ja uusia toimintatapoja. Digitarinat ovat yleistyneet kouluissa ja nyt ne ovat löytämässä tiensä myös kirjastoihin.  Digitarinat ovat vanhaa tarinankerrontaperinnettä ja nykyaikaista tekniikkaa käyttäviä lyhyitä juttuja, jotka julkaistaan verkossa.

Varkauden kaupunginkirjasto ja Nuorisopalvelut löysivät yhteisen mielenkiinnon kohteen ja tavoitteen: tehdään yhdessä digitarina pääkirjastosta. Mukana ideoimassa olivat Anneli Heikkinen, Mika Halonen, Leena Ruotsalainen, Jussi Vänttinen ja Virpi Naumanen. Pohdimme yhdessä, millainen tarina syntyisi yhteistyön tuloksena, miltä kirjasto näyttäisi esitettynä esimerkiksi koululaisten näkökulmasta. Kirjasto voisi olla vaikka jännittävän seikkailun tapahtumapaikka. Digitarina on ihan uudenlainen tapa esitellä kirjastoa ja koululaisten tuore näkökulma sopii hyvin meidän kirjastomme visuaalisen ilmeen uudistushankkeeseen.

Projektiin saimme mukaan pilottiryhmäksi Kuoppakankaan koulun 6 c-luokan oppilaat ja opettajat Susanna Tikkasen ja Jari Laitisen. Oppilaita oli yhteensä 14 ja heistä muodostettiin pienryhmiä: käsikirjoittajat, lavastajat ja puvustajat, kuvaajat ja editoijat.  Mika Halonen ja Jussi Vänttinen ohjasivat esimerkiksi digitarinan teon teknisissä vaiheissa koululaisia. Leena ja Virpi esittelivät pääkirjaston tiloja lapsille.

Projekti lähti liikkeelle pienryhmissä, jotka tulivat maanantaisin pääkirjastolle. Palkkioksi työryhmälle opettajat esittivät Risto Räppääjä ja villi kone teatteriesitystä Varkauden teatterissa. Risto Räppääjä teatteriesityksenä voisi innostaa lapsia lukemaan lisää tarinoita kirjoista. Digitarina linkitettiin kirjaston kotisivuille ja Facebookiin. Sitä voidaan käyttää kirjastonkäytön opetuksessa ja kirjastopalvelujen markkinoinnissa. Tarinan nimi on ”Onni on oma kirjasto - Varkauden kirjasto digitarina” ja se löytyy kirjaston kotisivulle linkitettynä seuraavasta osoitteesta: www.youtube.com/watch?v=UWk81cqF6F8

 

Info- ja ilmoitustaulut

Ulkoilmoitustaulun toteuttaminen alkoi Tilapalvelun Markku Miettisen tapaamisella. Hän valitsi parhaan paikan kirjastotalon ulkoseinältä ja tarkasti, mistä sähköt voisi vetää. Tältä ilmoitustaululta edellytimme vitriinityyppisesti avattavaa ovea, säänkestävyyttä, graffitisuojausta ja ympäristöön soveltuvaa väriä.

Valitsimme ilmoitustaulun toimittajaksi mainostoimisto Luoteen. Ilmoitustaulu piti alun perin olla asennuskunnossa lokakuun 3013 alussa, mutta Luode joutui palauttamaan taulun kaksi kertaa valmistajalle erilaisten valmistusvirheiden takia. Ilmoitustaulu asennettiin lopulta joulukuussa 2013 ja sähkövedot led-valoja varten saatiin vuoden 2014 alussa.

 

Samoin kuin ulkotiloista, on myös sisätiloista puuttunut katsetta ohjaava infotaulu. Hankkeen aikana esille nousi järjestelemättömän tiedon tulva, joka vaatii selkeyttämistä sekä kirjaston että muiden toimijoiden tiedottamisen osalta. Jo ensimmäisillä kokoontumiskerroilla todettiin, kuinka asiakkailta puuttuu selkeä tieto siitä, mitä missäkin kirjaston tilassa tapahtuu. Kirjastotilojen lisäksi talossa on myös vuokrattava auditorio, kokoustila ja näyttelysali.

Vuoden 2014 lopulla hankimme kirjastolle 42 tuuman infotaulun, joka sijoitettiin mainostoimisto Luoteen arviointikäynnin mukaisesti heti eteisaulasta tultaessa suuren kirjastosalin etuosaan. Infotaululla on tarkoitus ilmoitella sekä kirjastoon että yhteistyökumppaneiden tilaisuuksista, aukioloajoista ja tapahtumista.

 

Kirjastokassi

Kirjastokassia pidettiin tärkeänä osana kirjastomainontaa, joka levittäisi kirjaston ilosanomaa myös talon ulkopuolelle. Koska muovikassit eivät ole kestävän kehityksen mukaisia, on kirjastonkin aika suunnitella kirjojen kantamiseen kestävämpi vaihtoehto. Kirjastovirkailija Taina Viljanen alkoi suunnitella erilaisia pienoismalleja paperista. Lisäksi hän muokkasi erilaisia kuvavaihtoehtoja.

Työryhmän mukaan hankitaan sekä halpa kuitukangaskassi että näyttävä edustuskassi. Asiakkaat voivat ostaa edustuskassia, mutta sen tarkoitus on myös olla tuliaisena erilaisille ryhmille. Kumpaankin kassiin tulisi sama teksti- ja kuva-aihe. Työryhmä edellytti, että kassiin tulee joko vetoketju tai läppä, jotta kirjaston kirjat eivät kastu, kun ne viedään kassissa ulos sateella.

Taina Viljanen laati n. kaksikymmentä kuva-aihetta, joista työryhmä valitsi aiheen Lentävät kirjat. Kassin tekstiksi sovittiin lause: Onneksi on kirjasto. Halvempi kuitukangaskassiin kuva ja teksti painetaan yhdellä värillä. Edustuskassin materiaaliksi valitaan jotakin vahvempaa kangasta ja siinä käytetään neliväripainatusta.

Tiedustelimme mahdollisuutta kassien hankintaan sekä mainostoimisto Luoteelta. Sopivaa kassia ei kuitenkaan löytynyt. Seuraavaksi käännyimme paikallisen painatusliikkeen puoleen. Sovittiin kassien värimaailmasta, tekstistä ja kuvista. Asia ei kuitenkaan edennyt liikkeen taholta. Loppuvuodesta luovuimme kassin hankinnasta, koska muut asiat jyräsivät sen. Kuva-aihiot ovat kuitenkin olemassa tulevaa käyttöä varten.

 

Opastusta eskariryhmälle

Kirjasto on lähes joka vuosi tehnyt keväisin kirjastokiertueen päiväkotien esikouluryhmiin. Kiertuetta varten on tehty n. puoli tuntia kestävä kirjastoaiheinen tietoisku, johon kuuluu pikku näytelmä sekä vapaamuotoista kertomista kirjastosta ja keskustelua eskarilaisten kanssa. Näytelmän kantavana ideana on ollut se, että kirjasto kuuluu kiinteästi niin pienten kuin isojenkin elämään, ja sieltä saa apua mitä moninaisimpiin ongelmiin. Lisäksi lapsille on jaettu näytelmän teemaan sopivat kirjanmerkit, joista löytyy kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat.

Kirjastovirkailija Leena Ruotsalainen on ideoinut ja laatinut käsikirjoituksen, jota koko eskariryhmä on yhdessä muokannut lukuharjoitusten aikana. Eskariryhmään kuuluvat Leena Ruotsalaisen lisäksi Kati Leväinen, Virpi Naumanen ja Tiina Pelli. Ryhmän jäsenet ovat harjoitusten kestäessä hankkineet rooliasunsa ja rekvisiitan mitä moninaisimmista paikoista. Usein on myös kaiveltu kotona vaatekomeroita ja ullakkoa sopivien asujen löytämiseksi.

Meiltä puuttuu kuitenkin käsitys siitä, miltä esitys, puvustus ja rekvisiitta näyttävät asiakkaiden silmin, ja kuinka näkymää ja viestiä saadaan lapsille ymmärretyksi. Visuaaliryhmä suunnitteli eskariryhmälle ammattilaisen apua näytelmän visuaalisen ilmeen vahvistamisessa. Näyttelijä Iiris Salmela on toiminut Soisalo-opistolla lasten ja nuorten teatteriryhmien ohjaajana. Hän kävi kaksi kertaa seuraamassa harjoituksia ja tekemässä huomioita ja korjausehdotuksia. Näytelmä jalkautui päiväkoteihin toukokuun aikana.

 

 

Tilojen somistaminen

Tilojen näyttävyyden lisääminen on vähitellen muuttunut talon yhteiseksi asiaksi. Huhtikuussa 2014 pidettiin henkilökunnan askartelupäivä. Kaikki kiinnostuneet voivat tulla suunnittelemaan ja toteuttamaan tilojen yhtenäistä somistusta. Järjestelyapulainen Teija Tolonen perehtyi asiaan syvällisemmin ja opasti muita. Pääsiäistä ja Hyvän mielen päivää varten haettiin lähialueiden puistometsistä katkenneita oksia. Oksiin askarreltiin lehtiä ja kukkia silkki- ja kreppipaperista. Näin saatiin koko taloon kevään tuntua ja näyttävyyttä.

Teija Tolonen vetää myös kaikille avoimia askartelutuokioita. Samalla kun hän ohjaa askartelua, myös tilojen ja näyttelyiden somisteiksi syntyy uusiotuotteita. Kirjasiili, joka valmistettiin poistetuista kirjoista, päätyi kirjaston myyntituotteeksi.

Näyttelyihin haluttiin huomiota ja tehoa. Perinteisesti olimme oppineet jo käyttämään näyttelyissä kolmiulotteisuutta ja erilaisia mielleyhtymiä tuovia esineitä.  Tarvitsimme suureen kirjastosaliin vielä voimakkaan katseenvangitsijan. Siitä syystä valitsimme pienten hyllynpäätytelineiden sijaan siirrettävän näyttelyhyllyn, kirjalabyrintin, joka avautuu neljältä sivulta ja jota voidaan tarvittaessa siirrellä osastolta toiselle.

 

Opintomatka Heinäveden ja Savonlinnan kirjastoihin

Keväällä 2014 teimme retken Heinävedelle ja Savonlinnaan. Matkan tarkoituksena oli tutustua hiljattain rakennetun Savonlinnan pääkirjaston sekä äskettäin remontoidun Heinäveden kirjaston toimintaan sekä sisustuksen uusiin suuntauksiin. Mukana oli koko kirjaston henkilökunta ja lisäksi nuorisopalvelujen edustajia. Heinäveden kirjaston johtaja Mauri Venäläinen esitteli lehtisalia, jonne asiakkaat voivat tulla asioimaan omalla avainkortillaan. Itsepalvelulukusali on auki joka päivä klo 7-20. Tilassa on kameravalvonta. Tämä uudistus mahdollistaa kirjastopalveluja sielläkin, mihin ei enää henkilöstöresursseja riitä. Idea oli syntynyt talon käytettävyyden ja aukioloaikojen lisäämistarpeesta ja toisaalta henkilöstön vähenemisestä. Samaan aikaan asiakkaat ovat toivoneet aukioloaikaa myös sunnuntaisin.

 Vuonna 2013 oli Heinäveden kirjastoon tehty remontti, jolla oli saatu lisätilaa. Remontin yhteydessä kirjasto oli sisustettu ennakkoluulottomasti. Seinillä vaihtelivat erilaiset pastellisävyt. Myös kalusteet olivat mukavia ja värikkäitä. Kirjastosalin katossa leijaili sinivalkoinen jättiläisleija ja valkoisia pilviä Salin pylväät oli päällystetty rouheasti sanomalehdillä. Mieleemme jäi kuva onnistuneesta remontista ja asiakaslähtöisestä sisustuksesta.

Savonlinnan kirjastotalo Joeli on ulkopuolelta varsin erikoinen. Seinärakenteiden pintakerros on maalaamatonta Siperian lehtipuuta, joka harmaantuu vanhetessaan. Sen päälle on sijoiteltu metallisesta verkosta muotoiltuja tunnistettavia eläin ja ihmishahmoja. Sisään astutaan suureen hallimaiseen tilaan, jossa katto ja seinät ovat betonia ja lvi-putkisto reilusti esillä kattorakenteissa. Kirjastossa on käytetty jännittäviä uusia ratkaisuja. Harmaan betoniseinän kanssa vaihtelevat väriä pursuavat pöydät ja istuinryhmät. Hyllyt on jätetty mataliksi, jotta katse voi vapaasti vaeltaa suuressa tilassa. Osa hyllyistä kierteli tilassa sokkelomaisesti. Hyllyillä rajattiin istuinryhmiä, joita olikin runsaasti. Erikoinen ja viehättävä oli ulkoterassi, joka ei vielä ollut käytössä. Jäämme odottamaan, mitä käyttöä sinne syntyy asiakkaitten iloksi.

 Lainaus ja palautus tapahtuivat automaatteja käyttäen. Kahvio limittyi suoraan lehtienlukutiloihin. WC-tiloihin ohjattiin suurilla opasteilla. Pieni seinustaa myötäilevä näyttelytila toi taiteen lähelle kirjaston asiakasta. Vain tietopalveluhenkilöstöä oli näkyvissä. Kaikille palvelupisteille oli annettu omat yksilölliset nimet. Lapsia varten oli oma monitoimihuone, jonka seinälle oli koottu kirkkaanvärisiä istuintyynyjä. Korkeat ikkunat yhdistivät sisä- ja ulkotilan. Portaikko kierteli keskellä hallitilaa toiseen kerrokseen. Tilat yllättivät meidät värien kirjolla ja visuaalisella selkeydellä ja erilaisten materiaalien ennakkoluulottomalla yhdistämisellä.

Kirjastotiloista oli tehty hauska esite asiakkaille. Siinä esiteltiin kirjaston tilat pelkistetysti eri värejä käyttäen.  Kaikki asiakkaan kannalta oleellinen oli saatu mahtumaan pieneen kaksipuoleisesti painettuun pahviseen pohjapiirrokseen. Kokonaisuutena opintomatka herätti sekä myönteisiä että ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Toivottavasti voimme jalostaa ideoita myös oman kirjastomme käyttöön.

 

Aloituspäivämäärä : 
08/04/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/03/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€6 200
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€8 200
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€8 660
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 160

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
3kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
21henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€5 500

Hanke on kokonaisuudessaan hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn kuluerittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2013, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/fi/ohjeita/perustelumuistio-2013

 
okm
avi