Kyläilevä kirjasto - tärppejä, tekniikkaa, tarjouksia
År 2017 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Bildens ursprung: 
Toenperän kirjaston logo
Rantasalmen kirjasto
Bibliotekets adress : 
Poikkitie 2
58900
Bibliotekets telefonnummer : 
040 357 2350
Bibliotekets e-postadress : 
kirjasto@rantasalmi.fi
ISIL-kod : 
FI-Ranta
FO-nummer : 
0207112-8
Ansvarsperson : 
Eija-Liisa Kasesniemi
Telefonnummer : 
0401615017
E-post : 
eija-liisa.kasesniemi@rantasalmi.fi
Projektets målsättning: 

Kirjaston hakeutuvien kotipalveluiden kehittäminen riittävän matalan kynnyksen kirjastopalveluiksi, jotka tavoittavat kaikki potentiaaliset asiakkaat, ja jotka tekevät kirjastopalveluista aidosti saavutettavia.

Ikääntyvien ei-käyttäjien (eläkeläiset) tavoittaminen ja ohjaaminen kirjaston asiakkaiksi. Ikääntyvien entisten aktiivikäyttäjien tukeminen kirjastoasiakkuuden ylläpidossa.

Kohderyhmässä vähemmän tunnettujen aineistotyyppien tunnettuuden lisääminen.

Lainamäärien nousu.

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

1. Kirjaston asiakasmäärän (aktiiviasiakkaat) kasvu.

2. Uusien kotipalveluasiakkuuksien kasvu.

3. Kirjaston lainamäärien kasvu.

4. Toiminnan jatkuvuus hankekauden jälkeen: uuden hakeutuvan kotipalvelukonseptin vakiintuminen ja leviäminen seutukunnan muihin kirjastoihin.

Projektbeskrivning : 

Lasten ja nuorten lisäksi potentiaalinen kirjastojen lisääntyvä käyttäjäryhmä ovat ikääntyvät asiakkaat. Noin 63 – 85 -vuotiassa kuntalaisissa (eläkeläiset) on Rantasalmella tunnistettu selvästi kaksi ei-käyttäjien ryhmää, joita kirjasto haluaa lähestyä. Toenperän kirjasto kehittää Rantasalmella hakeutuvien kirjastopalvelujen intensiivistä muotoa, kyläilevää kirjastoa, joka vie kirjastopalvelut askeleen pidemmälle kuin jo tarjolla olevat kirjaston kotipalvelut.

Kaksi kohderyhmää

Ensimmäinen tunnistettu ryhmä ovat eläkeikäiset käyttäjät, jotka eivät ole aikuisiässä olleet kirjastojen asiakkaita tai joiden asiakkuudesta on kulunut vuosikymmeniä. Heidän mielikuvansa kirjastosta on usein varsin perinteinen: kirjasto lainaa kirjoja, ja ellei henkilö ole lukemisesta kiinnostunut, hän ei koe tarvetta kirjastoasiointiin.

Toinen tunnistettu ryhmä ovat ikääntyvät, joilla on selkeä halu käyttää kirjaston palveluja, mutta joiden asiointi rajoittavat erilaiset henkilökohtaiset rajoitteet, kuten liikunnalliset vaikeudet, näkökykyyn liittyvät esteet tai teknologiapelko. He saattavat olla tietoisia uudenlaisista palveluista, mutta kynnys kokeilla niitä täysin omatoimisesti on silti liian korkea. Palvelut ovat saavutettavia fyysisesti mutta eivät henkisesti. Myös heille kirjasto on usein nimensä mukaisesti palvelu, josta lainataan – kirjoja.

Tuntematon aineisto

Kirjaston vähemmän, tai ei lainkaan, tunnettuja aineistotyyppejä on näissä asiakasryhmissä Rantasalmen syksyllä 2016 tehdyssä esiselvityksessä tunnistettu kolme: elokuvat (dvd), lehtien lainattavat irtonumerot (aikakauslehdet) sekä äänikirjat (yleiset ja erityisesti Celian tuottamat). Palautetta palvelumielikuvista kerättiin ja saatiin muun muassa Vanhusten viikolla sekä yksittäisiltä kunnan neuvonnassa asioinneilta potentiaalisilta asiakkailta.

Käänteisesti nämä ovat aineistoja, joissa on mittava kasvupotentiaali. Elokuvat soveltuvat henkilöille, jotka eivät miellä itseään lukuihmisiksi. Aikakauslehtien artikkeleita jaksavat lukea tai kuunnella nekin, joille kokonainen kirja on liian raskas tai liikaa keskittymistä vaativa. Äänikirjat soveltuvat niille entisille aktiivilukijoille, joiden lukuhalut ovat tallella, mutta lukukyvyt heikentyneet.

Kyläilevä kirjasto -konsepti

Toenperän kirjaston Kyläileva kirjasto -hanke kohtaa potentiaaliset asiakkaat heidän omassa ympäristössään. Kirjasto hakeutuu kylään eli menee asiakkaan luo – kirjasto kyläilee yksityiskodeissa ja tapahtumissa. Lisäksi hankkeessa saatetaan yhteen asiakkaat ja heille soveltuvat mutta heille itselleen ennestään tuntemattomat aineistotyypit.

Kyseessä on hakeutuvien kirjastopalvelujen intensiivinen muoto eli asiakkaan kotiin tehostetusti tarjottu kirjastopalvelupaketti. Toteutusmalleja on kaksi.

Ensimmäisessä, suuremmille eläkeläisryhmille suunnatussa osiossa, kirjasto järjestää erilaisia teemapäiviä, joissa nostetaan esiin erityisesti kohderyhmässä vähemmän tunnettuja aineistotyyppejä. Elokuvia katsotaan, vinkataan, viedään tapahtumiin. Kirjasto vierailee yhdistyksissä kertomassa eri aineistotyypeistä. Kirjasto välittää viestiä siitä, että kirjasto on myös lainasto, joka tarjoaa laajan kirjon eri aineistotyyppejä. Elokuvien, aikakauslehtien ja äänikirjojen lisäksi esitellään myös e-kirjoja.

Kirjasto tarjoaa aktiivisesti sisältöjä konteksteissa, joissa niitä ei yleensä nähdä. Kirjasto vierailee metsästysseurojen, kyläyhdistysten ja harrasteryhmien tapahtumissa sekä osallistuu ikääntyville tarjottujen hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Näissä kaikissa käytetään vinkkaamisen lisäksi aina myös toimintaa: esittelyhetkessä kuunnellaan pätkä äänikirjaa levyltä tai netistä, ladataan e-kirja tai kokeillaan suoratoistoa. Kertomisen lisäksi kyläilyissä aina myös näytetään ja kokeillaan yhdessä, miten esiteltävä palvelu toimii.

Ensimmäisen osion potentiaaliset asiakkaat tavoitetaan pääasiassa sosiaalisen median, printtimedian, puskaradion ja jo olemassa olevien verkostojen, kuten yhdistysten, kautta. Kirjasto paitsi kyläilee kutsuttuna niin myös esittää kyläilykutsuja kirjastoon eri senioriryhmille. Osiota käytetään myös porttina toiseen osioon.

Toinen osio suunnataan potentiaalisille kirjaston kotipalvelun asiakkaille. Sen asiakkaat tavoitetaan ensimmäisen osion tapahtumissa, paikallismedian avulla sekä ennen kaikkea yhteistyössä kunnan vanhuspalvelujen sekä aluekirjastoauto Jasso Toenperän kirjastohenkilöstön kanssa. Osiossa etsitään asiakkaita, jotka eivät ole vielä lainkaan kirjastopalvelujen käyttäjiä, tai joiden kirjaston käyttö on merkittävästi vähentynyt viime vuosina; osa heistä voi olla myös nykyisiä kirjastoauton asiakkaita, joilla on jo kuitenkin havaittu tarvetta kohdennettuihin tai tuettuihin palveluihin.

Kunkin potentiaalisen asiakkaan luona käydään kolmesti; kukin vierailu kestää noin tunnin. Vierailut tekee Kyläilevä kirjastonhoitaja -hanketyöntekijä. Kyläilyn jälkeen kirjastoasiakkuus voi jatkua kirjaston kotipalveluna tai tuettuna asiointina kirjastossa tai kirjastoautossa.

Hakeutuvien kirjastopalvelujen kotivierailujen vaiheet ovat:

1) Kättely. Kirjastonhoitaja vierailee asiakkaan kotona ja esittelee kirjaston palveluja sekä erityisesti niitä aineistotyyppejä, jotka asiakkaalle eivät ole tuttuja. Kesto 60 minuuttia. Asiakas valitsee seuraavan käyntikerran sisällön.

2) Kädestä pitäen. Kirjastonhoitaja opastaa asiakasta palvelun konkreettisessa käyttöönotossa: äänikirjaa kokeillaan, elokuvaa katsotaan, kuvitetusta lehtiluettelosta etsitään näytelehtien kera sopivimmat, tablettia tai verkkopalvelua kokeillaan. Kesto 60 minuuttia.

3) Santsikuppi. Kirjastonhoitaja käy varmistamassa, että palvelu on toiminut myös asiakkaan jäätyä yksin, ja että asiakkaan palvelukokemus on myönteinen ja kirjastonkäyttöön kannustava. Samalla kirjasto kartoittaa haluaako asiakas siirtyä kotipalvelun asiakkaaksi tai aloittaa tuetun asioinnin aluekirjastoautossa tai kirjastossa. Tavoitteena on, että asiakkuus jatkuu tai tehostuu myös kotikäyntien jälkeen. Jokainen kohdattu asiakas pyritään ohjaamaan yhä aktiivisempaan suuntaan.

4) Tuetussa kirjastoasioinnissa voidaan kunnallisten palvelujen lisäksi käyttää apuna esimerkiksi Kirjaston ystävät -ryhmää tai muuta palveluasiointia tukevaa vapaaehtoistoimijoiden ryhmää. Uudesta Rantasalmen Kirjaston ystävät -toiminnan käynnistämistä vastaa kirjastonjohtaja.

Hankkeen toteutus

Hankkeeseen palkataan noin kuuden kuukauden ajaksi kirjaston kotipalvelutoimintaan suuntautunut kirjastonhoitaja; hanketyöntekijän työnkuvaan kuuluu runsaasti seutukunnallista matkustamista sekä ajoittain myös ilta- ja viikonlopputyötä, koska potentiaalisia asiakkaita kohdataan silloin, kun heillä on siihen parhaiten aikaa.

Osa erityisesti osion 1 kyläilystä hoidetaan kirjaston vakituisen henkilökunnan voimin. Hankkeen omarahoitusosuus henkilökustannusten osalta kohdennetaan pääosin tähän. Hankesuunnitelmaa täsmennetään hankkeen edetessä. Heikot signaalit kertovat, kuinka joku asia on kehittymässä. Rantasalmen kirjastossa on syksyllä asioinut useita yli 80-vuotiaita asiakkaita, jotka ovat olleet suuntautumassa tablet-päätelaitteisiin. Mikäli nyt havaittu signaali vahvistuu, pyritään hankeaikana tarjoamaan myös e-aineistoja sekä tukemaan muutoin ikääntyvien asiakkaiden mediaosaamista.

Osiosta 2 vastaa hankkeeseen palkattava Kyläilevä kirjastonhoitaja. Kyläilyasiakkaille tarjotaan jatkuvuutta: sama tuttu henkilö vierailee asiakkaan luona kerrasta toiseen, eikä asiakkaan tarvitse kerrata henkilökohtaista tilannettaan aina uuden henkilön kanssa.

Tiedotus ja hakeutuminen asiakkaan luo

Hanke käynnistetään laajalla tiedotuskampanjalla sekä yhteistyöverkoston kokoamisella. Potentiaalisen asiakaskunnan kartoittamisessa hyödynnetään erityisesti seutukunnallisen aluekirjastoauton syvää asiakastuntemusta.

Hankkeen toiminta-alue on Rantasalmen kunta, mutta tarvittaessa kokeiluun voidaan ottaa mukaan myös Toenperän kirjaston muiden kirjastojen (Joroinen ja Juva) asiakkaita.

Kyläilytoiminta jatkuu myös kesäkaudella, jolloin moni muu palvelu on suljettuna. Kyläilevä kirjasto -hanke osallistuu yhdessä aluekirjastoauto Jasso Toenperän kanssa erilaisiin seutukunnallisiin tapahtumiin, kuten markkinoille, kyläyhdistysten ja urheiluseurojen teemapäiville ja matkailutapahtumiin.

Aikataulu

Hanke käynnistyy suunnittelu- ja tiedotusvaiheella toukokuussa 2017.

Kyläilyt tapahtumissa ja yksityishenkilöiden luona alkavat kesäkuussa 2017 ja jatkuvat marraskuuhun 2017.

Hankkeen raportointi ja jatkon suunnittelu, konseptin vakiinnuttaminen, tehdään joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018.

Kustannukset

Hankkeeseen palkataan noin kuuden kuukauden työsuhteeseen kokopäiväinen hanketyöntekijä. Työ voidaan jaksottaa myös osa-aikaisesti. Henkilöstökuluihin sisältyvät hanketyöntekijän palkka sivukuluineen, erilliskorvaukset (ilta- ja viikonloppulisät) sekä lomakorvaus.

Hankkeen matkakustannuksilla katetaan hanketyöntekijät paikalliset matkat asiakkaiden luo. Matkakustannuksiin varataan 1500,00 euroa, koska merkittävä osa potentiaalisista asiakkaista asuu muualla kuin kunnan keskustassa, ja käyntejä yhden asiakkaan luo kertyy useita.

Hankkeen käyttöön hankitaan ainakin yksi e-kirjojen lukemisen mahdollistava päätelaite (tablet) sekä äänikirjojen kuuntelulaite (cd). Lisäksi kuluja kertyy telekustannuksista, tapahtumien järjestelyistä sekä ilmoituskuluista.

Samarbetspartners, arbetsgrupper: 

Aluekirjastoauto Jasso Toenperä, Jorma Sormunen ja Janne Räisänen

Toenperän kirjasto, Joroisten kirjasto, Jaana Sopanen

Toenperän kirjasto, Juvan kirjasto, Päivi Lehmusvuori

Rantasalmen kunnan vanhuspalvelut

Kolmannen sektorin toimijat (yhdistykset)

Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Toenperän kirjaston Kyläileva kirjasto -hankkeen tarkoitus oli kohdata potentiaaliset asiakkaat heidän omassa ympäristössään. Koska tällaiset asiakkaat eivät omatoimisesti tule kirjastoon, kirjaston aikoi hakeutua kylään eli mennä asiakkaan luo yksityiskoteihin ja tapahtumiin. Oletuksena oli, että potentiaaliset asiakkaat ovat iäkkäitä.

Hankkeen toteutus painottui selvästi tapahtumiin. Kirjasto sai useita kutsuja osallistua ja hakeutui myös omatoimisesti osallistumaan eri yhteisöjen tilaisuuksiin. Yksityiskodeissa vierailun oli hanketta suunniteltaessa ajateltu painottuvan aluekirjastoauto Jasso Toenperän Rantasalmen reiteillä oleviin ikääntyvien asukkaiden talouksiin. Oletuksena oli, että reittien varrella olisi asukkaita, joille iän tai heikon terveyden vuoksi jopa kirjastoautolla asiointi olisi liian vaativaa. Oletus osoittautui vääräksi. Kirjastonhoitajan kiertäessä mukana kirjastoauton reiteillä kävi selvästi ilmi, että kirjastoauton toiminta oli jo nykyisellään hyvin hakeutuvaa: asiakkaat palveltiin jo nyt tarvittaessa kotiin saakka. Käytännössä asiakkuus oli päättynyt vain siihen, että asiakas muutti palveluasuntoon tai kuoli. Varsinaista tarvetta tehostettuun asiointiin ei ollut, vaikka itse ideaa pidettiin hyvänä, kun hankkeessa nimetty Kyläilevä kirjastonhoitaja sitä esitteli. 

Uusia asiakkuuksia ei siksi juurikaan tunnistettu kirjastoauton olemassa olevien reittien varrelta vaan palvelutaloista ja hoivayksiköistä. Näissä sen sijaan potentiaalisia asukkaita oli tarjolla jopa enemmän kuin mihin hankkeessa pystyttiin vastaamaan: hoivayksiköiden henkilökunta auttoi kirjastoa kohtamaaan asiakkaat.

Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena nostaa vähemmän tunnettujen aineistojen tunnettuutta. Tällaisia aineistoja arveltiin olevan esimerkiksi erilaiset äänitteet ja kuvatallenteet, mukaan lukien Celian palvelut, sekä esimerkiksi aikakauslehtien irtonumeroiden lainaus. Arvio osoittautui oikeaksi. Etenkin aikakauslehtien lainauksesta saatiin hyvää palautetta siitä, että kirjaston oli tiedetty tarjoavan lehtien lukemista kirjaston lukusalissa, mutta aineiston lainattavuus myös kotikäyttöön oli uutta. Samoin elokuvalainaus osoittautui kiinnostusta herättäväksi, vähemmän tunnetuksia palveluksi. Tavoitteena oli esitellä laajasti myös e-aineistoja, mutta käytännössä kiinnostus niiden käyttöönottoon ei hankkeen kohderyhmissä ollut kovin suurta. Nykyinen kirjaston kotipalveluja tarvitseva asiakasryhmä osoittautui selvästi vielä hyvin perinteisesti suuntautuneeksi ja ajatus digipalvelujen käytöstä ei ollut luontevaa.

Kirjaston kyläilevää toimintaa toteutettiin hankkeessa vierailemalla yhdistysten kutsumana tilaisuuksissa sekä järjestämällä itse esimerkiksi muistelutuokioita palveluasunnoissa. Vierailuissa nostettiin aina yksi keskeisempi, tilaisuuden luonteeseen sopiva teema, johon liitettiin kirjastoaineistojen lisäksi esimerkiksi palautteen ja ideoiden keräämiseen liittyen arvonta. Näin saatiin koottua nippu toiveita siitä, missä kirjasto tai kirjastoauto voisi tulevaisuudessa kyläillä. Kutsuja saatiin tapahtumien lisäksi yksityiskoteihin.

Hanke onnistui selvästi parhaiten uusien yhteistyökanavien avaamisessa muiden paikallistoimijoiden kanssa. Osa niistä oli varsin yllättäviä: kirjallisuusluento järjestettiin yhdessä vesi-osuuskunnan kanssa! Hankeaikana aloitettiin yhteistyö monien uusien toimijoiden kanssa, ja vahvana oletuksena on, että käynnistynyt yhteistyö jatkuu myös hankkeen päätyttyä. 

Hanketta suunnitellessa ajateltiin, että kirjasto vierailee kunkin uuden asiakkaan luona tehostetusti kolme kertaa: ensimmäisellä kerralla tutustutaan ja kartoitetaan asiakkaan tarpeet (kättely). Toisella kerralla kirjastonhoita opastaa asiakasta konkreettisesti palvelun käyttöönotossa, esimerkiksi kuuntelemalla asiakkaan kanssa äänikirjaa (kädestä pitäen). Kolmannella vierailulla kirjastonhoitaja varmistaa, että palvelun käyttö on onnistunut myös asiakkaan jäätyä yksin, ja että asiakkaan palvelukokemus on myönteinen ja kirjastonkäyttöön kannustava (santsikuppi). Lopuksi oli tavoitteena ohjata osa tuetusta asioinnista vapaaehtoistoimijoiden avustamana toteutettavaksi. Hankkeen aikana käynnistettiinkin Kirjaston ystävät -toiminta, jonka tarkoitus on antaa vapaaehtoisille mahdollisuus toimia yhdessä kirjaston kanssa. Käytännössä kirjakuriiritoimintaa ei kuitenkaan saatu vielä käynnistettyä, koska uudet asiakkuudet osoittautuivat jatkuvuutta, toisin sanoen yhden ja saman henkilön palveluprofiilia, vaativiksi. Kyläilevä kirjastonhoitaja hoiti kaikki käynnit itse.

Rantasalmen kirjastossa kotipalvelua on toteutettu jo ennen hankkeen alkua, ja kirjastonhoitaja on osallistunut sekä kotipalvelumuodon ideointiin ja toteutukseen että uusien asiakkuuksien tunnistamiseen. Kyläilevä kirjasto -hankkeessa hankevaroin palkattiin sijaisia, jotka vastasivat kirjaston asiakaspalvelusta silloin, kun kirjastonhoitaja työskenteli kirjastoauton reitillä tai hoivakodeissa. Näin haluttiin turvata, että hankkeessa kertyvä asiakkuustietous hyödyttää kirjasto vahvasti myös hankkeen päätyttyä. Ratkaisu osoittautui toimivaksi.

Hankkeen käytössä oli e-kirjojen esittelyn mahdollistavia päätelaitteita (tabletit). Äänikirjojen esittelyyn soveltuva kuuntelulaite hankittiin yhteistyössä  Rantasalmella toteutetun vapaaehtoistoiminnan hankkeen kanssa, hankkeen keräämin varoin. 

Kyläilyn lisäksi hankkeessa syntyi myös malli kyläilyn avustamiseen. Osa ikääntyvistä ilmoitti halukkuutensa osallistua kirjaston tai yhdistysten tilaisuuksiin, mutta he tarvitsivat konkreettista apua päästäkseen mukaan tapahtumaan. Tällaisia asiakkaita avustettiin esimerkiksi kirjallisuustapahtumiin osallistumiseen.

Teemallisesti hankkeessa korostui paikallisaineiston osuus. Paikallishistoriaan liittyvät tapahtumat houkuttelivat osallistujia ja niitä sekä ideoitiin että toivottiin lisää. Tapahtumia pyrittiin järjestämään tarinatuvan tyylisesti, jotta passiivisen kuuntelun lisäksi osallistujilla olisi ollut mahdollisuus myös keskustella, mitä monet tuntuivat pitävät tärkeänä syynä osallistumiseen. Tarinalliset paikallishistoriaan sitoutuvat tapahtumat osoittautuivat niin suosituiksi, että niiden järjestäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. 

Vuonna 2017 kirjasto kyläili selkeästi hankeroolissa yhdeksässä tapahtumassa ja vuonna 2018 myös yhdeksässä tapahtumassa, yhteensä 18 tapahtumassa. Tapahtumissa tavoitettiin vähintään 1251 henkeä. Käytännössä Kyläilevä kirjasto oli mukana tätä useammassa tapahtumassa, koska hanke esimerkiksi kuljetti kumpanakin toimintavuonna osallistujia mittavaan Kirjaimmeiset kylässä -tapahtumaan, ja Osallistava omatoimikirjasto -hankkeessa toteutetut yhteislaulutapahtumat täydensivät hyvin Kyläilevän kirjaston ajatusta houkutella uusia asiakkaita kirjastopalvelujen pariin tarjoamalla sisältöä, jota he eivät olleet tottuneet kirjastosta saamaan. 

Koko hankeajan tehtiinkin yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi sekä kirjaston omien hankkeiden kesken että kunnan Virtaa Rantasalmella -hankkeen kanssa, sekä tietysti esimerkiksi kunnan vanhuspalveluiden kanssa.  Yhteistyö näkyy hyvin muun muassa siinä, että kotiseutuyhdistys alkoi ylläpitää omatoimista kahviopistettä kirjaston lukusalissa. Toive tähän oli tullut asiakkailta ja toteutus nivottiin osaksi hanketyötä.

Hankemalli osoittautui sinänsä erittäin toimivaksi: pienellä kannustamisella kirjastolle on tarjolla useita hyviä väyliä toteuttaa kirjaston hakeutuvaa toimintaa. Erityisesti hankeaikana kiinnitettiin huomiota siihen, että toimintaa tulee olla mahdollista jatkaa myös hankkeen päätyttyä. Rantasalmen kirjasto on mitoitettu toimimaan kolmella henkilötyövuodella, ja työmäärään sisältyy myös kunnan neuvontapalvelujen tuottamista. Uudistuva kirjastotoiminta ei voi leikata resursseja muusta kirjastoammatillisesta työstä, vaan toteutukseen pitää saada vahva vapaaehtoispanostus, mikäli toimintaa halutaan jatkaa yhtä laajasti. 

Kyläilevän kirjastonhoitajan työpanos sijoittuu hankkeeseen siten, että kirjastonhoitaja siirtyi työhön hankkeelle ja väliaikaisesti palkattu sijaishenkilöstö työskenteli kirjaston asiakaspalvelussa. Kirjastoautossa on työssä kaksi kuljettaja-virkailijaa, jotka osallistuivat reittikierroksen asiakaskäynteihin reittityönsä ohessa. Kustannuksia tästä ei kohdennettu hankkeelle. Kirjastonjohtaja vieraili omavastuuosuuteen kirjattuna työnä esimerkiksi eläkeläisyhdistysten tilaisuuksissa sekä osallistui muutoin tapahtumatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Omavastuuhanketyötä kirjattiin kirjastonjohtajalle 0,5 henkilötyökuukautta kumpanakin hankevuonna. Lisäksi kirjastovirkailija osallistui tapahtumien toteutukseen 0,25 henkilötyökuukautta/vuosi. Yhteensä omavastuuosuuteen kirjattiin hanketyötä sivukuluineen 5108,42 €.

Webbsidor, publikationer och material: 

Hankkeen päättyessä koostettiin tiedote kaikille paikallisille kolmannen sektorin toimijoille yhteistyömahdollisuuksista kirjaston kanssa. Tiedote postitettiin yhdistyksille, jotta se päätyisi käsiteltäväksi toimijoiden kokouksissa ja tapaamisissa.

Kirjastoauton osuus ei toteutunut hankkeessa aiotusti. Hankkeessa haluttiin kuitenkin edelleen korostaa kirjastoauton roolia palveluna, joka aidosti hakeutuu asiakkaiden luo. Kirjastoautoon hankittiin pieni diginäyttö, jolla on mahdollista esittää non stop -tyylisinä tietoiskuina osin samoja teemoja, jotka ovat esillä pääkirjastossa, tai juuri auton toimintaan liittyviä koosteita. Lisäksi näytöllä voi esittää samanaikaisesti pääkirjaston kanssa diginäyttelyjä, jotka ovat aiemmin olleet katsottavissa vain kirjastossa. Toiminnan tarkoitus on alueellisen tasa-arvon lisääminen: koska kaikilla ei ole mahdollisuutta asioida pääkirjastossa, sisältöjä ja palveluja viedään samanvertaisina ulos kirjastotilasta, sinne missä asiakkaat asuvat. 

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Kyläilevä kirjasto -hanke osoittautui todella haastavaksi. Hanke toteutui kahtalaisesti. Toisaalta hanke tavoitti merkittävästi arvioitu enemmän ikääntyviä toimijoita ja erilaisia yhdistyksiä ryhminä. Mittavin yhteistyötoteutus oli paikallisessa matkailuyrityksessä yhdessä kyläyhdistyksen ja kalastuskunnan kanssa toteutettu kirjailijavierailu, joka keräsi noin 200 hengen yleisön. 

Kirjasto jalkautui hankeaikana myös useaan olemassa olevaan tapahtumaan, kuten erilaisiin kyläkuntien kesätapahtumiin. Näissä tavoitettiin laaja yleisö ja jokainen pop up -kirjastotempaus tuotti myös ideoita ja toiveita jatkoyhteistyöstä. Kirjaston näkyvyys tapahtumissa oli varsin suurta. 

Toisaalta ajatus löytää ja tunnistaa kirjastoauton reitin varrelta uusia asiakkuuksia ei toteutunut ennakoidusti. Käytännössä reitit kattoivat jo varsin hyvin asiakkaiden palvelutarpeen, koska tarvittaessa kirjastoautovirkailijat palvelevat asiakkaita jo nykyisellään kotiin saakka. Sen sijaan uusia asiakkuuksia ilmeni eri palvelutaloissa ja laitoshoidossa, ja näissä hoivalaitoksissa työskentely vaatii toiminnalta jatkuvuutta. Muistelutuokiot palvelutaloissa otettiin erittäin hyvin vastaan. Samoin hoivayksiköissä vieraillut kirjastonhoitaja sai aktivoitua jokaisella vierailulla uusia asiakkuuksia. Hoivayksiköiden asiakaskunta on kuitenkin merkittävästi heikkokuntoisempaa kuin kotona asuvat asiakkaat, joten toiminta sitoo aikaa ja vaatii kirjastolaisilta sekä teemaan liittyvää lisäkoulutusta että vahvaa sitoutumista työhön. Erityisen haastavaksi on osoittautunut muistisairaiden asiakkaiden palvelu. 

 

Fortsatta åtgärder: 

Tapahtumatoiminnan organisointi yhdessä kolmannen sektorin kanssa jatkuu. Yhdistyksille on tarjottu mahdollisuus kutsua kirjaston edustaja vieraaksi yhdistykseen. Samalla on esitetty kutsu järjestää yhteistoiminnallinen teemapäivä tai tapahtuma kirjaston kanssa.

Haja-asutusalueen ja kylien ikääntyviä asiakkaita palvellaan edelleen kirjastoautosta. 

Palveluasunnoissa ja hoivalaitoksissa asuavia ikääntyviä palvellaan laitosten henkilökunnan avustamana suoraan kotiin. 

 

Ytterligare information: 

Kyläilevä kirjasto -hankkeen jatkokehityksestä vastaa määräaikainen kirjastonjohtaja Marjut Vainio, marjut.vainio@rantasalmi.fi. Kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemen työsuhde on päättynyt 31.3.2019. 

Projektet börjar : 
01/05/2017
Projektet avslutas : 
31/12/2018
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€22 020
Egen finansiering: 
€6 900
Budget sammanlagt: 
€28 920
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€20 013
Egen finansiering: 
€5 108
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
0kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
0henkilö/person
Antalet evenemang: 
18kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
1 251henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€15 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2017, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017