Maailma lähikirjastossa
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Koskikatu 25
80100
Kirjaston puhelin : 
050 3020563
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@jns.fi
Y-tunnus : 
0242746-2
Yhteyshenkilön nimi : 
Rebekka Pilppula
Puhelin : 
050 3020563
Sähköposti : 
rebekka.pilppula@jns.fi
Kuvaus : 

Rantakylän lähikirjasto on viime vuosina profiloitunut kädentaitoja ja työyhteisön monikulttuurisuutta suosivaksi lähikirjastoksi ja kirjasto toimii alueella, jossa asiakaskunta on monikulttuurista. Asiakkaiden käyttöön on hankittu Kotoilu-hankkeen kautta ompelukone, järjestetty erilaisia kädentaitoihin liittyviä kirjaston henkilökunnan ja vapaa-ehtoisten voimin toteutettuja teemailtoja ja kirjastossa kokoontuu käsityökerho.  Työllistettynä, harjoittelijana ja työelämään tutustujana on usein ollut eri kulttuureista ja maista lähtöisin olevia henkilöitä. Kirjaston kanssa samassa rakennuksessa toimii Pataluodon yläkoulun maahanmuuttajaluokka ja läheisen alakoulun maahanmuuttajaluokan kanssa on tehty mm. kädentaitoihin liittyvää yhteistyötä.  Syksyn 2013 alussa kirjastoon saatiin Monikulttuurisesta kirjastosta kokoelma kirjallisuutta lähinnä erilaisten kielitarpeiden perusteella.  Lisäksi Pataluodon yläkoulu on ainoana kouluna pääkaupunkiseudun ulkopuolelta mukana valtakunnallisessa Maailma koulussa -hankkeessa.  Samanhenkinen rinnakkaishanke lähikirjastossa hyödyttää molempia osapuolia. Yläkoulun hankkeessa pyritään luomaan monikulttuurisuus osaksi koulun arkea, ei vain teemapäivien asiaksi.  Sama kantava teema on kirjaston hankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on yhdistää tekeminen, lukeminen ja monikulttuurisuus, jolloin monikulttuurisuutta katsotaan sen laajassa merkityksessä ja kulttuureja yhdistäen. Se voi tarkoittaa yhtä hyvin nuortenkirjaesittelyä aikuisille, martta-aatetta teineille, kiikkutuoli-tarinoita taaperoille kuin tilaisuuksia, joissa kieli- ja kansalliset kulttuurit kohtaisivat.  Tarkoituksena on luoda kirjastoon helposti lähestyttävä, kotoisa ja houkutteleva tila, olohuone, jonne kenen tahansa kulttuuriin tai kielitaustaan katsomatta on helppo tulla vaikkapa istahtamaan käsityön kanssa tai ilman, ompelemaan, kuuntelemaan äänikirjaa tai saamaan oppia/tietoa jostain erikoistekniikasta tai -alasta. Kirjastossa voi mm. toimia monikulttuurinen käsityö- ja kielikahvila/teehuone ja vaikkapa monikulttuurinen lukupiiri ja keskustelukerhoja, ”novellikoukku” -tyyppisiä iltoja, joissa joku lukisi ääneen toisille. Kirjastossa voisi tutustua vaikkapa eri maiden ruoka- ja käsityökulttuuriin niin kirjoissa kuin käytännössäkin kaunokirjallisuutta ja muita taiteita unohtamatta.

Samalla kun kirjasto tuo esille aineistojaan ja palvelujaan, se voisi kotoistaa itseään paikaksi, jossa eri kulttuureista tulevat voisivat tutustua toisiinsa ja luoda ystävyyssuhteita.  Tekemisen avulla tutustuminen on helpompaa ja kielen oppiminenkin voi tapahtua kuin huomaamatta. Kirjaston pääasiallinen aineisto, kirjat, ovat jo sinänsä siltoja ihmisten ja kulttuurien välillä.  Pieni lähikirjasto sopii hyvin niin pienimuotoisen tekemisen paikaksi kuin kohtaamisenkin paikaksi. Lähialueen asukkaiden ja yhteisöjen aktivointi kirjaston monipuoliseen käyttöön auttaa myös uhanalaisia pieniä kirjastoja säilymään hengissä ja mainostamaan myös perustehtäväänsä.

Suunniteltuja toimintamuotoja:

- erikielisiä satutunteja

- aineistoa, jossa kielitaito ei ratkaise mm. pelejä

- monikulttuurinen kirjalista/-diplomi koululaisille ja Lukumatka-lista aikuisille

- erilaisia kohtaamisen mahdollistavia tapahtumia ja kokoontumisia: kielikahvila, lukupiiri jne.

-  kotouttamista tukevan aineiston hankinta ja markkinointi     

- maahanmuuttajalasten lukuinnostuksen herättäminen kirjavinkkauksella

- monikulttuurisen aineiston vinkkaus

- maahanmuuttajien tutustumiskäynnit kirjastoon

- henkilökunnan kouluttaminen kohtaamaan eri kulttuureista tulevia asiakkaita (1 pv)

Hankkeen toteuttaminen edellyttää kokopäiväisen kirjastoammattilaisen palkkaamista puolen vuoden ajaksi. Hän järjestää tapahtumia, pitää yllä kontakteja maahanmuuttajajärjestöihin sekä hoitaa tiedotusta yhteistyössä kirjaston viestinnän kanssa. Viestintään tarvitaan rahoitusta mm. esitteiden kääntämiseksi eri kielille. Koulutuksesta on suunniteltu puolen päivän koulutusta joka on tarjolla kaikille itäsuomalaisille kirjastolaisille.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hanke alkoi elokuussa 2014. Silloin aloitettiin säännöllisesti kevääseen asti kerran viikossa kokoontunut Monikulttuurinen käsityökerho, johon juuri maahan tulleet syyrialaisperheet aktiivisesti osallistuivat. Kerhossa toimi palkattu ohjaaja projektityöntekijän ohella. Yhdessä opittiin kieltä puolin ja toisin, tehtiin käsitöitä, kahviteltiin ja tutustuttiin myös toistemme ruokakulttuureihin. Äidit ja tyttäret kävivät kerhossa yhdessä, perheiden pienet pojat tulivat mukaan pelaamaan tietokoneilla ja isätkin tulivat myöhemmin mukaan kirjastoon. Vaikka tarkoitus oli saada enemmän myös kantasuomalaisia säännöllisesti mukaan, he osallistuivat harvemmin ja siltä osin kerhon idea kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisen ja tutustumisen paikkana ei ihan odotetusti onnistunut.
Elokuussa alkoi myös vuoden 2015 loppuun saakka toiminut ja kerran kuussa kokoontunut Lukumatka-lukupiiri, jossa luettiin kirjoja eri maista ja maanosista. Lukupiiriin osallistui 5-7 aktiivista jäsentä ja se säilyi leppoisana ja rentona tapaamispaikkana, jossa keskusteltiin niin kirjoista kuin maahanmuutostakin yleensä. Teema koettiin tärkeäksi ja entistä ajankohtaisemmaksi. Myös Novellikoukku-illat aloitettiin elokuussa 2014 ja näissäkin tapahtumissa ääneen luettava valittiin eri maista ja maanosista. Mahdollisuuksien mukaan lukemisen ja käsitöiden lomassa nautittiin myös kuhunkin maahan tai kulttuuriin sopivaa pientä syötävää tai juotavaa.
Lisäksi järjestettiin muita yksittäisiä tapahtumia kuten Anna Ahmatova -ilta, jossa luettiin runoja venäjäksi ja suomeksi, syötiin blinejä ja juotiin teetä. Yläkoulun draamaluokka esitti lapsille Ystävät ympäri maailman-nukketeatteria ja läheisen palvelutalon asukkaille Ennen kaikki oli paremmin-esityksen. Draamaluokka järjesti myös sokkotreffit kirjan kanssa kirjaston asiakkaille. Marja-Leena Tiainen kävi kirjastossa vierailulla teemanaan maahanmuutto. Monikielisestä kirjastosta olemme saaneet maahanmuutto-opettajien toiveiden mukaan erikielistä kirjallisuutta.

Vuoden 2015 lopussa järjestettiin asiakkaille monikulttuurinen, toiminnallinen ja tarinallinen Kaikenmaailman pikkujoululuilta, jossa mm. nuoret esittivät satuja, runoja ja tarinoita eri kielillä ja Minna Koskinen oli esittelemässä Kirjastot ja kehitys –hanketta. Yläkoulun S2-opettaja esitteli maahanmuuttoaiheisen näyttelynsä ja venäläistaustaisen Olga Anischchenkon taidetta saatiin myös kirjastoon esille. Olga Anischchenko järjesti kirjastossa myös työpajan, jossa tutustuttiin paperifiligraanitekniikkaan. Maahanmuuttajaluokka oli tässä tapahtumassa runsaslukuisena mukana askartelemassa. Saimme kirjastoon myös maahanmuuttajaluokan Kanat-pöytäteatteriesityksen, jossa puhuttiin arabiaa, venäjää, thaita ja suomea. Perhepäivähoitajat lapsineen olivat yleisönä. Esitys oli mainio ja siinä toteutui hienolla tavalla hankkeen idea kulttuurien ja ihmisten kohtaamisesta, kirjastossa - olihan se myös mukavaa kansainvälisyyskasvatusta alle kouluikäisille.
Tavoitteena olisi ollut alusta lähtien saada kirjastoon venäläistaustainen työntekijä, mutta se toteutui vasta keväällä 2014 ja syksyllä 2015. Yhdessä järjestimme maahanmuuttajaluokille kirjavinkkausta sekä suomeksi, että venäjäksi ja teimme lukudiplomilistan maahanmuuttajaluokille. Venäjää äidinkielenään puhuvat oppilaat saivat myös venäjänkielisen lukudiplomilistan venäjän opettajan käyttöön ja suomea vieraana kielenä puhuvat yläkoululaiset saivat oman, suomenkielisiä kirjoja sisältävän, kirjalistansa. Venäläistaustainen harjoittelijamme teki myös havainnollisen listan/kirjaesittelyn ”Luetaan suomen ja venäjän kielellä”, jota toivottavasti tullaan hyödyntämään koko seutukirjastossa ja lähikouluissa. Satutunnit venäjäksi eivät tällä kertaa onnistuneet saamaan yleisöä, vaikka niitä oli toivottu, mutta venäjää puhuva työntekijämme kävi Itä-Suomen koulussa ja venäjän kielen kerhossa useammankin kerran puhumassa kirjastosta, kirjaston käytöstä, kirjallisuudesta sekä lukemassa myös satuja.
Kirjasto sai myös hankkeen aikana Kirjamökin, venäjänkielisten kirjojen vaihtopisteen asiakkaille. On selvästi havaittavissa, että venäjää puhuva työntekijä lähikirjastomme asiakaspalvelussa on suuri etu: hän markkinoi kohderyhmälle ahkerasti Venäjänkielisen kirjaston palveluja, kirjastomme lukukoiraa maahanmuuttajaoppilaille ja opastaa iäkkäämpiä ihmisiä atk-asioissa. Maahanmuuttajataustaisen/ei-täydellistä suomen puhuvan henkilön mukana olo henkilökunnassa on muutenkin tärkeä signaali asiakkaiden suuntaan. Se on tuonut lisää venäjänkielisiä asiakkaita ja parantanut asiakaspalveluamme. Monikulttuurinen työyhteisö on etu ja ilo myös siellä työskenteleville. Työntekijällämme on kirjastoalan koulutus ja työkokemusta Venäjältä ja hän on tuonut venäläisen kirjaston kodikkuutta ja tervetullutta yhteisöllisyyttä suomalaisen kirjaston hiukan jäyhempään toimintakulttuuriin.
Keväällä 2014 järjestettiin myös koulutuspäivä teemana Kulttuurit kohtaavat (lähi)kirjastossa, jossa muutaman muun aiheen ohella esiteltiin hanketta ja erityisesti Monikulttuurista käsityökerhoa. Oma puheenvuoronsa oli kirjastossamme työskennelleillä henkilöillä aiheesta ”Maahanmuuttaja töissä kirjastossa”. Keväällä kävimme myös Seinäjoen kirjastopäivillä. Kirjastoalan opiskelijat olivat valinneet hankkeen yhdeksi esiteltävistä.
Hankkeen aikana kirjastoon hankittiin myös aineistoa suomen kielen opiskelijoille sekä lautapelejä, palapelejä ja värityskirjoja. Läheinen palvelutalo lahjoitti kirjastolle kiikkutuolin ja heitä tiedotettiin kirjaston tapahtumista, joissa he kävivätkin muutamissa. Aivan hankkeen lopussa aloiteltiin Lahjoita lukuhetki-kampanja, jossa halukkaat voivat ilmoittautua kirjastoon lukuhetken lahjoittajaksi. Kirjaston työntekijä toimii kampanjan markkinoijana ja yhteyshenkilönä hoivakotiin päin ja auttaa myös lukemisen valinnassa.

Jatkotoimenpiteet: 

Käsillä tekeminen osoittautui toimivaksi ja mukavaksi tavaksi kotouttaa ja tutustuttaa maahanmuuttajia kirjastoon. Tilanne oli haastava, sillä yhteistä kieltä meillä ei vielä ollut, mutta käsillä tekemisen kautta kommunikointi sujui ja tutustuminen puolin ja toisin oli helppo aloittaa. Suomeen vasta saapuneet syyrialaisperheet löysivät siis hyvin kirjastoon, etenkin lapset alkoivat käyttää ahkerasti kirjastoa vapaa-ajallaankin ja perheen äidit ovat käyneet käsityökerhon loppumisenkin jälkeen ompelemassa. Jonkinlaisen monikulttuurisen käsityökerhon jatkuminen olisi toivottavaa ja kerholaisemmekin ovat sitä toivoneet, mutta jatko onnistunee vain vapaaehtoisvoimin. Myös maahanmuuttajaluokista on hankkeen myötä tullut ahkerimpia luokkavierailijoitamme. Yläkoulun S2-opettaja on hyvin yhteistyöhaluinen ja monenlaista toimintaa on varmasti mahdollista jatkossakin järjestää.
Lukumatka-lukupiiri jatkuu ja on saamassa lisää jäseniä. Teemammekin on entistäkin ajankohtaisempi. Asiakkaat ovat toivoneet myös Novellikoukku-iltojen jatkuvan. Vapaaehtoisten lukijoiden löytyessä jatkumiselle ei ole estettä.
Kaikki hankkeen aikana virinneet ideat eivät lähteneet käyntiin kuten esim. Nuortenkirjalukupiiri tai erillinen Tyttöjen käsityökerho. Varsinainen kielikahvilatoimintakaan ei pientä aloittelua lukuun ottamatta vielä onnistunut, mutta olihan Monikulttuurisessa käsityökerhossamme jo samoja piirteitä. Kielikahvila-ajatus kannattaa pitää edelleen vireillä. Yhteistyö Jomonin, Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen, kanssa jäi vähäiseksi, sillä heillä on omissa tiloissaan paljon samantapaista toimintaa. Jatkossa heidän kanssaan kannattaisi pyrkiä suunnitellummin yhteistyöhön.
Rantakylän pientä lähikirjastoa kannattaa edelleen kehittää yhä yhteisöllisempään suuntaan ja monikulttuurisuus myös työyhteisössä on siinä toivottava ja tärkeä osa. Hankkeen onnistumiselle maahanmuuttajan mukanaolo toiminnan ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa oli olennaisen tärkeää ja jatkoakin ajatellen tuntuu välttämättömältä.

Aloituspäivämäärä : 
01/07/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€23 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€1 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€24 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€19 171
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 171

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
1kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
19henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
75kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
702henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€17 000

Hanke on kokonaisuudessaan hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2014, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2014

 
okm
avi