Nuoret mukaan kirjastotoiminnan kehittämiseen
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-savon maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Maaherrankatu 12
70101
Kirjaston puhelin : 
044-7182314
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@kuopio.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Km
Y-tunnus : 
0171450-7
Yhteyshenkilön nimi : 
Anu Parviainen, Maileena Sorvali
Puhelin : 
044-7182309
Sähköposti : 
anu.parviainen@kuopio.fi, maileena.sorvali@kuopio.fi
Kuvaus : 

Nuorten kirjastonkäyttö vähenee vuosi vuodelta (esim. Saarinen P. & Korkiakangas M. Lukemaan vai tietokoneelle? Nuorten lukemisharrastuksen muuttuminen 1960-luvulta 2000-luvulle). Nuorten lukemis- ja vapaa-ajanviettotapojen muutokset aiheuttavat kirjastoille jatkuvia haasteita niiden suunnitellessa nuorille kohdistettua toimintaansa. Haluamme tällä hankkeella selvittää, millaisena alueemme nuoret (13–19-vuotiaat) kirjaston kokevat ja millaisena se vastaisi heidän tarpeitaan sekä aktivoida nuoria kirjastonkäyttäjinä. Hankkeen avulla pyrimme myös lisäämään tietoisuutta kirjaston palveluista nuorten keskuudessa sekä luomaan kontakteja, jotka mahdollistavat tehokkaan strategia- ja kehittämistyön myös jatkossa.

Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015 -julkaisussa (2009) todetaan, että "Kirjasto on onnistunut, jos se pystyy muokkaamaan toimintaansa ja palvelujaan nuorten käyttäytymistapojen ja tarpeiden mukaan. Yhdessä nuorten kanssa ja hyödyntämällä kirjastojen sisältöjen tuntemista löydetään uusia tapoja kehittää erilaisia palveluja". Hankkeeseen palkataan kolmeksi kuukaudeksi projektityöntekijä, joka yhdessä kirjaston nuorisotyöryhmän sekä lasten- ja nuortenosaston henkilökunnan kanssa toteuttaa nuorille suunnatun asiakaskyselyn sekä muodostaa nuorista (kirjaston käyttäjät + ei-käyttäjät) koostuvan paneelin, joka arvioi kirjaston palveluja, toimintoja ja tiloja oman ikäryhmänsä viitekehyksestä käsin. Hankkeen lopuksi järjestetään projektin tuloksia käsittelevä maakunnallinen koulutus, jossa jaetaan alueen kirjastohenkilöstölle projektista kertyneet ideat ja kokemukset sekä annetaan työkaluja nuorille suunnatun toiminnan kehittämiseksi.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Nuoret mukaan kirjastotoiminnan kehittämiseen -hankkeen tarkoituksena oli osallistaa nuoria kirjaston kehittämistyöhön ja kerätä nuorilta mielipiteitä kirjastosta. Asiakaslähtöisen toiminnan kautta haluttiin saada suoraan nuorilta vinkkejä kirjastopalveluiden ja kokoelmien kehittämiskohteista.

Toteuttamismuotoina oli nuorille suunnattu sähköinen asiakaskysely sekä kyselyn tuloksia täydentävät teemahaastattelut. Asiakaskyselyn ja teemahaastattelut teki Selene Keränen osana opinnäytetyötään Turun ammattikorkeakouluun. Haastattelut korvasivat hankesuunnitelmassa mainitun nuorten asiakasraadin.   Lähinnä lasten-ja nuortenosaston henkilöstömuutosten vuoksi hankeryhmä koki, ettei asiakasraatitoimintaa pystyttäisi tarpeeksi tehokkaasti ja laadukkaasti tämän hankkeen puitteissa toteuttamaan.

Sähköinen asiakaskysely

Sähköinen asiakaskysely toteutettiin Surveypal-ohjelmalla. Se kohderyhmänä oli Kuopion seudulla asuvat 13–19-vuotiaat nuoret. Kyselyyn oli mahdollista vastata avoimen linkin kautta, jota jaettiin kirjaston verkkosivulla, Facebook-sivulla sekä Twitterissä. Lisäksi linkki toimitettiin sähköpostitse Kuopion kouluihin, nuorisotyöntekijöille ja Nuorisovaltuuston puheenjohtajalle. Myös kyselyyn johtavan QR-koodin sisältäviä paperisia mainoksia toimitettiin kouluille, nuorisotiloihin sekä kirjaston kaikkiin toimipisteisiin. Kysely oli auki kolmen viikon ajan. Kyselyn tuloksia esiteltiin kirjaston verkkosivuilla sekä koko hankkeesta laaditussa loppuraportissa.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää nuorten mielipiteitä kirjastosta ja kerätä nuorilta ideoita ja ehdotuksia kirjaston palveluiden ja kokoelmien kehittämiseksi. Kyselyyn vastasi 248 nuorta, ja hankeryhmä oli todella tyytyväinen osallistumisaktiivisuuteen. Kyselyn kautta saatiin selville nuorten kirjastonkäytön tottumuksia, kirjastonkäytölle koettuja esteitä sekä kerättiin runsaasti ehdotuksia kehittämiskohteista.  Kysely tarjosi ennen kaikkea nuorille tilaisuuden saada mielipiteensä kuuluviin ja mahdollisuuden vaikuttaa heille suunnattujen palveluiden kehittämiseen.

Joihinkin saatuihin kehittämisehdotuksiin on jo kirjastossa vastattukin, ja esimerkiksi verkkosivuille on nuorten toiveiden mukaisesti lisätty juttuja nuorista (mm. nuorten haastatteluja). Kysely koettiin kaiken kaikkiaan toimivaksi ja sen toteuttamiseen sekä tuloksiin oltiin hankeryhmässä tyytyväisiä.

Kysely ei kuitenkaan kattavasti tavoittanut koko toivottua ikäryhmää, vaan yläkouluikäisten nuorten vastaukset olivat parhaiten edustettuna. Tätä selittää osin yläkoulujen opettajien kiitettävän aktiivinen kyselyn teettäminen oppilaillaan. Keväinen ajankohta oli ehkä myös huono kyselyn toteuttamiselle, sillä esimerkiksi abit olivat jo lähteneet lukulomalle ja monissa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat ovat kevään ajan työharjoittelussa. Jos vastaavia kyselyitä jatkossa järjestetään, täytyy siis ennen kaikkea markkinointia suunnitella tarkemmin ja tehostaa sekä täsmentää tiedotuskanavia. Tätä kyselyä voi parhaiten hyödyntää 13–15-vuotiaiden palveluita suunniteltaessa.

Toinen kyselyn tulosten käytettävyyttä hieman rajoittava tekijä on se, etteivät nuoret juurikaan perustelleet antamiaan vastauksia tai antaneet konkreettisia esimerkkejä esittämistään tapahtuma- tms. toiveista. Tästä syystä nuorten asiakasraatitoiminta tai muu kasvokkain tapahtuva mielipiteiden kuuleminen voisi nuorten kohdalla toimia kehittämistyössä kyselyä paremmin. Toisaalta kyselyn kautta nimettömänä jätettyjen vastauksien kautta saatiin kenties avoimempia ja rehellisempiä mielipiteitä. Kysely myös tavoittaa kohderyhmän laajemmin kuin muutamasta nuorten edustajasta koottu raati.

 

Nuorten teemahaastattelut

Nuorten teemahaastattelujen tarkoituksena oli täydentää ja tarkentaa asiakaskyselyn kautta saatuja vastauksia. Haastattelut toteutettiin kolmessa lähikirjastossa sekä pääkirjaston nuorten- ja musiikkiosastoilla. Haastatteluiden rungot laadittiin tarkoituksella melko vapaamuotoisiksi, tarkoituksena oli vapaan keskustelun kautta kerätä nuorilta konkreettisia kehittämisehdotuksia kyseistä toimipistettä tai osastoa koskien. Kysymykset oli laadittu kyselyssä esiin nousseiden teemojen pohjalta, ja ne koskivat muun muassa nuorten aineiston järjestämistä kirjastossa, kirjaston oleskelutiloja sekä henkilökunnan lähestyttävyyttä. Tavoitteena oli, että jokaisesta toimipisteestä olisi saatu noin 4-5 nuorta haastatteluun.

Haastattelutilaisuuksia markkinoitiin samoin keinoin ja samoja kanavia käyttäen kuin kyselyä. Markkinointi ei kuitenkaan tavoittanut tai itse haastattelut eivät kiinnostaneet nuoria. Missään toimipisteessä nuoria ei saapunut varta vasten paikalle kertomaan mielipidettään kirjastosta. Haastattelut saatiin kuitenkin toteutettua lähestymällä kirjastossa asioivia nuoria ja kysymällä kiinnostusta osallistua lyhyeen keskusteluun kirjaston palveluita ja tiloja koskien. Vastaanotto nuorten puolelta oli todella positiivista ja haastatteluja saatiin tehtyä kolmessa toimipisteessä, kaikissa yli tavoitemäärän.

Keskustelutilaisuudet eivät kuitenkaan tuoneet toivottua lisäarvoa kyselyn vastauksiin. Kirjastojen tilat ja kokoelmat olivat niissä asioiville nuorille niin tuttuja, ettei kehittämisehdotuksia oikein osattu antaa. Toisaalta spontaani mielipiteen pyytäminen saattoi olla nuorille vieras tapa ilmaista mielipiteitään. Haastatteluista jäi kuitenkin positiivinen tunne. Nuoret olivat aidosti tyytyväisiä käyttämiensä kirjastojen kokoelmiin, hyllyjärjestykseen ja henkilökunnalta saamaansa apuun. Ainoastaan itse tiloihin moni haastateltu toivoi lastenosastosta erillistä oleskelu-, opiskelu- ja lukutilaa nuorille.

Jatkotoimenpiteet: 

Lasten- ja nuortenosastolla aiotaan jatkossa käyttää hankkeen aikana saatuja ehdotuksia soveltuvin osin toiminnan kehittämissä ja suunnittelussa hyödyksi. Joitain ideoita on jo nyt otettu käyttöön. Kyselyn vastauksia tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, löytyisikö sieltä hyviä kehittämisideoita, joita voitaisiin toteuttaa jatkohankkeiden kautta.

Aloituspäivämäärä : 
01/09/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/05/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€9 300
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€12 300
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€9 228
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 300

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
1kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
35henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€9 000

Hanke on kokonaisuudessaan hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn kuluerittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2013, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/fi/ohjeita/perustelumuistio-2013

 
okm
avi