Nyt hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen työikäisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Hanna Kaisti
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto - Hämeen maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Lukiokatu 2
13100
Kirjaston puhelin : 
03 621 2320
Kirjaston sähköposti : 
inkeri.jurvanen@hameenlinna.fi
ISIL-tunnus : 
FiHm
Y-tunnus : 
0146921-4
Yhteyshenkilön nimi : 
Inkeri Jurvanen
Puhelin : 
03 621 2320/ 040 869 6465
Sähköposti : 
inkeri.jurvanen@hameenlinna.fi
Hankkeen tavoite: 

Laatutyön käytännön toteuttaminen työikäisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Erilaiset oppimiset

Kuvaus : 

Kirjastojen mediakasvatuksen ja mediataitojen opetuksen kehittämiseen tähdännyt hanke nimeltä Nyt hihat heilumaan! Laatutyön käytännön toteuttaminen aikuisten tietoteknisten taitojen ja koululaisten monilukutaidon edistämisessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoissa alkoi marraskuussa 2014 ja päättyi vuoden 2015 lopussa.

Hankkeella oli viisi lähtökohtaa:

• Aineistot digitalisoituvat, mobiililaitteet yleistyvät. Teknologia muuttaa sitä miten ja missä kirjaston asiakkaat hakevat, käyttävät ja tuottavat itse tietoa, kulttuuria ja viihdettä. Tämän tulee näkyä myös siinä millaista opetusta ja opastusta kirjasto tarjoaa eri asiakasryhmillle

• Monilukutaito, joka on uuden OPS2016 keskeinen käsite, pohjautuu hyvään peruslukutaitoon, mutta laajenee esimerkiksi kuvanlukutaitoon ja medialukutaitoon 

• Itse tekemällä oppiminen eli toiminnallisuuden lisääminen mediataitojen oppimisessa

• Kaverilta tai vertaiselta oppiminen (ei vain kirjastonhoitajalta tai opettajalta)

• Henkilökohtaisen opastamisen kautta oppiminen – ei pelkästään kursseja

Hankkeessa kokeiltiin vuoden aikana muun muassa:

  • Asiakkaiden mukaan ottamista opastustoimintaan järjestämällä senioreiden vertaisopastusta tietokoneiden ja netin käytössä. Vertaisopastuksessa vapaaehtoiset seniorit auttavat toisia ikäihmisiä ja opastus on henkilökohtaista ja lähtee opastettavan tarpeesta.
  • Koululaisten videoitujen kirjavinkkien tekemistä tableteilla (kirjatrailerit vertaisvinkkauksena)
  • Animaatiotyöpajoja tableteilla
  • Koululaisten tiedonhaun opetusta mobiilitehtävillä ja QR-koodipolulla
  • Peli-iltoja (lapsille, nuorille, aikuisille) ja koodikoulutyöpajoja
  • E-aineisto-opastuksen eri muotoja
  • Henkilökohtaista netti- ja tietokoneopetusta aikuisille ajanvarauksella (tablettitietokoneiden peruskäyttö, sähköinen asiointi, tietokoneen ja netin peruskäyttö)
  • Osallistumista paikallisen opetussuunnitelman laadintaan (OPS2016)
  • Mediakasvatuksen tekemistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kirjaston ulkopuolella, mutta kirjaston lähtökohdista käsin

Hankkeessa järjestettiin myös ammatillista täydennyskoulutusta (6 kpl)  ja seminaareja (3 kpl)

Hankkeessa opittiin, muun muassa, että:

  • Vertaisopastamista (= vapaaehtoiset opastajat opastamassa toisia kirjaston asiakkaita eri taidoissa) kannattaa kehittää edelleen, sillä se hyödyttää sekä opastettavia että opastajia ja lisää yhteisöllisyyttä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, ilman kirjaston resursseja, vaan vertaisopastamiseen pitää nimetä koordinaattori, joka vastaa toiminnasta. 
  • Tablettitietokoneita ja uusia sovelluksia voi hyödyntää opastamisessa ja tekemisessä monin eri tavoin. Monet sovellukset ovat helppoja ja ilmaisia, tai lähes ilmaisia. Vaikka opastuksessa mennään kirjaston aineisto edellä, mobiililaitteiden käyttö ja tekemällä oppiminen lisää erityisesti lasten ja nuorten innostusta. He haluavat myös jakaa tekemänsä esimerkiksi YouTuben kautta. Tablettitietokoneita kannattaa hyödyntää myös aikuisten e-aineistojen opastuksissa, vinkkauksissa ja tiedonhaun opastuksissa. Tablettitietokoneiden hyödyntämistä kannattaa kehittää koko ajan eteenpäin
  • Kirjaston henkilökunnalla tulisi olla perustiedot tablettitietokoneiden käytöstä, mikäli kirjastossa on tabletteja asiakaskäytössä. Vähimmäisvaatimus on se, että henkilökunta osaa opastaa kirjaston aineiston – myös e-aineiston – käytössä tablettitietokoneellakin
  • Kirjasto voi jalkautua tekemään mediakasvatusta kirjaston näkökulmasta myös kirjaston ulkopuolella, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • Oppilaiden ja aikuisasiakkaiden omia mobiililaitteita ja kirjaston avointa verkkoa voi hyödyntää monin tavoin opastuksissa ja työpajoissa
  • Henkilökohtainen asiakasopastaminen e-aineistojen käytössä, sähköisessä asioinnissa tai vaikkapa tablettitietokoneen käytössä on usein tehokkaampaa kuin kurssien kautta. Henkilökohtaista opastamista kannattaa kehittää kirjaston resurssien puitteissa
  • Kirjasto voi tarjota erityisopastusta työpajamuodossa – esimerkiksi kirjavinkkivideoiden tekemisessä tai animaatiotyöpajoissa. Työpajojen lukumäärä ja päivämäärät voidaan rajata kirjaston resurssien mukaisesti

 Hankkeen raportti "Toiminnallista mediakasvatusta ja uusia mediataitoja: Opettamista ja opettelua kirjastoissa" (2015) löytyy Vanamo verkkokirjastosta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/julkaisut (kohdasta Muut julkaisut)

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Kouvolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto ja Lahden kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

Aiemmat hankkeet: 

Laatua ja tuottavuutta kirjastoille verkostoituen – Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden laatujärjestelmähanke (2012-2013)

Julkaisut: 

  • Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi  (2014)
  • ´Siellä voi varmaan tehdä muutakin, mutta en vaan tiiä mitä´ Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan kirjastojen ei-käyttäjäselvitys (2013)

Molemmat julkaisut löytyvät Vanamo-verkkokirjastosta:

https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/julkaisut (kohdasta Muut julkaisut)

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

 Hankkeessa tehtiin erilaisia kokeiluja parantaa ja monipuolistaa kirjaston tarjoamaa mediakasvatusta ja tietoyhteiskuntataitoja. Osa kokeiluista jäi pysyviksi, osa hylättiin liian työläänä. Alla lueteltu tärkeimpiä hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä:

 Tietoyhteiskuntataitojen kehittäminen, asiakkaille suunnatut opastukset ja luennot:

 

  • Senioreiden vertaisopastukset tietokoneen ja netin käytössä (yht. 25 vertaisopastustilaisuutta kolmessa kirjastossa Hämeenlinnassa): Vertaisopastustoiminta oli menestys ja opastukset saavuttivat suuren suosion. Vertaisopastuksessa vapaaehtoiset seniorit opastavat toisia ikäihmisiä. Opetuksen sisältö vaihtelee opastettavan tarpeen mukaan ja opastus on henkilökohtaista tai tapahtuu pienryhmissä. Koska monet palvelut toimivat nykyään verkossa, on opastuksen tarve suurta. Vertaisopastus lisää myös yhteisöllisyyttä ja tuo tyydytystä opastajille. Vertaisopastustoiminta aloitettiin konsultoimalla Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-hankkeen koordinaattoria. VTKL myös järjesti ensimmäisen uusien vertaisopastajien koulutuksen. Seuraavat koulutukset järjesti kirjasto. Kirjasto koordinoi toimintaa, kouluttaa opastajat ja tarjoaa tilat. SIlti suhteellisen pienellä panoksella on suuret positiiviset vaikutukset. 
  • E-piste ja e-aineisto-opastus: Kaikkiin Hämeenlinnan kirjastoihin (pääkirjasto ja seitsemän lähikirjastoa) perustettiin e-piste, josta asiakas pääsi tablettitietokoneella käyttämään kirjaston e-aineistoja. E-aineistojen näkyvyys kirjastotilassa on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaat saavat niistä tietää ja oppivat niitä käyttämään. E-piste toimi e-aineistojen markkinoinnissa (opasteet, roll-uppit, ohjeet, flaierit...). Pääkirjastolla tehtiin hankkeen aikana kaksi e-aineistokampanjaa. Keväällä kampanja alkoi e-pisteen avajaisilla. Syksyllä kampanja hyödynsi valtakunnaliista Koko kansa lukee-kampanjaa. Kampanjoiden aikana e-aineistojen markkinointityötä tehtiin kahdeksan intensiivistä päivää, joiden aikana jolloin e-aineistoja markkinoitiin ja niiden käyttöön opastettiin. Lähikirjastoissa e-aineisto-opastusta järjestettiin kerran viikossa. 
  • Henkilökohtainen opastus (68 opastuskertaa): Hankkeessa kehitettiin henkilökohtaista asiakaspalvelua. Netissä ja tiskillä olevalla lomakkeella asiakas pystyi varamaan tunnin opastusajan kirjastonhoitajalta esim. e-kirjojen tai muiden e-aineistojen käytön opastukseen, tablettitietokoneen peruskäytön opastukseen, perustietokoneen, netin tai sähköisen asioinnin opastukseen. Suosituinta oli tablettitietokoneen peruskäytön opastus. Hankkeen päätyttyä e-opastusta jatketaan Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta henkilökohtaista laiteopastusta ei saa resurssipulan vuoksi. Kirjaston henkilökohtaisen opastuksen pääpaino on kirjaston e-aineistojen käytön opastuksessa. Laiteopastusta kaipaavat asiakkaat ohjataan ryhmäopetukseen (kurssit) ja kirjaston järjestämään vertaisopastukseen.
  • Sähköisten terveyspalveluiden käyttöä koskevat luennot (3 kpl): Hämeenlinnan pääkirjastolla ja Lammin lähikirjastossa järjestettiin sähköisiä terveyspalveluita koskevia luentoja lokakuussa 2015. Niissä esiteltiin minunterveyteni.fi, eOmahoito ja Omakanta -palvelut. Lisäksi Lammin lähikirjastossa järjestettiin sähköisen asioinnin koulutustapahtuma yhdessä Kelan kanssa Lammin palvelupisteen sulkeutumisen yhteydessä 26.1.15.

Kouluille suunnatut työpajat, tapahtumat ja kehitystyö:

  • Kirjavinkkivideotyöpajat (5 kpl): Kirjavinkkivideoita tehtiin sekä Kouvolassa että Hämeenlinnassa. Kouvolassa ne tehtiin videolla ja ne ovat pysyvämmin osa kirjaston verkkosivuja. Hämeenlinnassa kirjavinkkivideot tehtiin iPadin iMovie-ohjelmalla ja niiden tekemisen tavoitteena oli opastaa 3-4 -luokkalaiset tekemään kirjatrailereita. Samalla kun kirjatraileripajoissa opittiin kuvaamaan, editoimaan ja äänittämään videoita, myös luettiin kirjoja, opittiin tarinankerrontaa ja esiintymistä. Hämeenlinnassa traileripajoista pidettiin paljon, mutta koulujen kiinnostusta voi vähentää se, että niihin tulee varata neljä tuntia aikaa. Lisäksi se vaatii sen, että työpajan vetäjä (kirjastonhoitaja) osaa itse käyttää iMovie-sovellusta, joka tosin on varsin helppokäyttöinen. 
  • Animaatiotyöpajat (5 kpl): Lahdessa toteutetut alakoululaisten avoimet animaatiotyöpajat olivat pidettyjä, mutta niihin oli melko vähän osallistujia. Animaatioiden tekemiseen käytettiin iPadeja ja iMotion HD-sovellusta.
  • QR-koodipolku tiedonhaunopetuksessa (1 kokeilukerta): QR-koodipolku valmistui vasta vuoden 2015 lopussa, joten sitä ehdittiin vasta testaamaan hankkeen aikana. Sen käyttöä 7. -luokkalaisten tiedonhaun opetuksessa jatketaan Hämeenlinnassa. Yhteistyö Kaurialan koulun opettajien kanssa oli olennaisen tärkeää ja sujui hyvin. Opettajat olivat keskeisessä roolissa polun tekemisessä.
  • Peli-illat (5 kpl): Lahden pääkirjastossa pidettiin peli-iltoja, joissa samaan aikaan pelattiin lastenosastolla kaikille sallittuja Play Station 4- ja Wii-konsolipelejä, sekä media- ja musiikkiosaston pelihuoneessa eri konsoleilla K12-pelejä. Pelit heijastettiin lastenosaston tapahtumatorilla isolle valkokankaalle. Peli-iltoja oli kerran kuussa. Osallistujamäärä jäi vähäiseksi, mutta kasvoi koko ajan kun tieto illoista levisi. 
  • Mediatapahtuma Järkee vai ei?: Lahdessa totetettiin uudenlainen media-aiheinen tapahtuma, joka oli suunnattu yläkoululaisille. Kolmipäiväistä tapahtumaa järjestivät kirjaston lisäksi mm. Lahden nuorisopalvelut/Domino, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku, Nuorten Exit ja Nuortentalo Plazan työntekijät. Vuosittaiseksi tarkoitetussa pilottitapahtumassa teemoina olivat mm. nettikiusaaminen, itsensä suojaaminen sosiaalisessa mediassa jne. 
  • Koodikoulut (2 kpl): Hämeenlinnassa järjestettiin hankkeessa koodikoulupajoja pelipäivän yhteydessä marraskuussa. Ne oli suunnattu vanhempi-lapsi pareille. 
  • Kouluyhteistyön parantaminen ja uusi OPS: Kouvolassa kirjasto jalkautui kouluihin ja kävi esittelemässä opettajille kirjaston toimintaa ja sopimassa yhteistyöstä. Lisäksi kirjaston edustajat olivat aktiivisesti mukana luomassa Kouvolan opetussuunnitelmaa 2016. OPS-työryhmän jokaisessa kokouksessa on ollut mukana aina joku kirjastolainen.

Kirjastojen henkilökunnan täydennyskoulutukset, seminaarit ja laitehankinnat:

  • Täydennyskoulutus henkilökunnalle: Hankkessa järjestettiin täydennyskoulutusta tablettitietokoneiden ja hyödyllisten sovellusten käyttöön, henkilökohtaiseen opastamiseen (luku- ja musavalmennus) ja uuteen opetussuunnitelmaan liittyen. Osa koulutuksista toteutettiin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston maakuntarahalla, osa hankerahalla. Näin saatiin mahdollisimman suuri synergiaetu ja mediakasvatuskoulutus tehokkaimpaan mahdolliseen käyttöön. Täydennyskoulutusta järjestettiin seuraavasti:

- Peruslukutaidosta monilukutaitoon – Kirjasto, koulu ja uudet OPS:it / Päivi Jokitalo 26.11.2014

- Pikakurssi mediakasvatukseen: kirjastonhoitajan ja -virkailijan työkalupakki / Viljami Tabell 14.1.2015

- Kirjavinkkivideo-työpaja: Kirjatrailereiden tekeminen iMovie-sovelluksella / Viljami Tabell 12.3.2015

- Tabletit tutuiksi – Tabletit kirjastojen työvälineinä –työpaja /Anna-Kaisa Sjölund 21.5.2015

- Lukuvalmentaja-konseptin esittely /Maria Kotila 7.10.2015

- Minustako musiikkivalmentaja? –koulutus/ Juha Vyyryläinen ja Tommi Kemppinen 14.12.2015

  • Hankeseminaarit: Täydennyskoulutusten lisäksi hankkeessa järjestettiin vuoden mittaan neljä yhteistä tapaamista tai seminaaria, jossa toimista päätettiin ja tietoa jaettiin hankkeen eri kirjastoille: Aloituskokous (Lahti 4.11.2014) aloitusseminaari (Lahti 20.1.2015), työseminaari (Kouvola 14.4.2015) ja loppuseminaari (Hämeenlinna 7.10.2015).
  • Edellisen hankkeen arviointi: Aloitusseminaarissa 20.1.15 käsiteltiin myös edellisen hankkeen vaikuttavuutta. Nyt hihat heilumaan! -hanke on jatkoa nk. Laatu-hankkeelle, joka päättyi vuosi ennen Nyt hihat heilumaan! -hankkeen alkamista. Laatu-hankkeen arviointi toteutettiin arviointi- ja palautelomakkeella. Lomake ja johtopäätökset ovat luettavissa loppuraportissa. Lomake lähetettiin sähköpostitse kaikille Laatu-hankkeeseen osallistuneille.
  • Laitehankinnat: Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoille hankittiin molempiin 10 tablettitietokonetta mediakasvatuskäyttöön. Lahti oli hankkinut tablettitietokoneensa jo aikaisemmin. Lisäksi Hämeenlinnaan hankittiin kahteen e-pisteeseen tablettitietokoneet ja kaksi hälyttävää vaijeria. Osa tableteista on näkyvillä kirjastotilassa, asiakkaiden käytössä. Osa taas on varattu koulutuskäyttöön.

 

Jatkotoimenpiteet: 
  • Vertaisopastukset jatkuvat kolmessa Hämeenlinnan kirjastossa (pääkirjastossa, Lammin ja Hauhon kirjastoissa). Vapaaehtoisten asiakkaiden vertaistoimintaa pyritään jatkossa kehittämään myös muussa kirjaston toiminnassa

  • E-opastuksesta tuli pysyvä osa kirjaston toimintaa Hämeenlinnassa. E-opastaja kiertää lähikirjastoja Hämeenlinnassa opastaen asiakkaille kirjaston erilaisia e-aineistoja ja palveluita (e-kirjat, e-lehdet, e-musiikki). Tarvittaessa e-opastaja samalla opastaa myös tietokoneen tai tabletin käytössä, vaikka pääpaino on aineistoesittelyssä. Kirjastoissa järjestetään myös erilaisia tempauksia e-aineistojen tunnettuvuuden lisäämiseksi 

  • Henkilökohtaista opastusta kehitetään luku- ja musiikkiopastuksen suuntaan Hämeenlinnassa

  • Kouluyhteistyö ja uuden paikallis-OPS:in kehittäminen jatkuvat Kouvolassa

  • QR-koodipolkua jatketaan Hämeenlinnassa

  • Kirjatrailereita jatketaa Hämeenlinnassa

  • Animaatiotyöpajoja jatketaan Lahdessa kutsuttujen koululaisryhmien kanssa.

  • Lahden nuorille suunnattua mediatapahtumasta (Järkee vai ei?) pyritään tekemään jokavuotinen

  • Myös K12 peli-iltoja jatketaan Lahdessa

Lisätietoa: 

HUOMIO! Koulutustilaisuuksien lukumäärä ja osallistujamäärä (yllä olevat luvut) riippuvat siitä, mikä lasketaan koulutustilaisuudeksi. Tässä koulutustilaisuuksiin on listattu (i) hankkeen aikana järjestetyt henkilökunnan täydennyskoulutukset (6 kpl) ja (ii) hankkeen seminaarit (3 kpl). (Huom! Minustako lukuvalmentaja -koulutus oli loppuseminaarin yhteydessä, siksi koulututilaisuuksia oli 8 kpl, yhteensä 183 osallistujaa.) Lisäksi koulutustilaisuuksiin on tässä listattu (iii) asiakaskoulutustilaisuudet (mukaan lukien esimekiksi vertaisopastukset, 25 kpl, ja henkilökohtaiset opastukset 68 kpl), mutta EI koululaisten työpajoja, vaikka työpajoissakin opittiin asioita - kirjatrailereiden ja animaatioiden tekemistä iPadilla, tai tiedonhakua QR-koodipolun avulla. Tapahtumiksi laskettiin esimerkiksi e-pisteen avajaiset, peli-illat, luennot ja Järkee vai ei? -tapahtuma.

Lisätietoja hankkeesta: Hanna Kaisti, hanna.kaisti(a)hameenlinna.fi

Aloituspäivämäärä : 
03/11/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€65 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€25 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€90 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€92 305
Oma rahoitus yhteensä: 
€32 064
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
117kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
632henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
10kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
207henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€60 000
 
okm
avi