Osallistava omatoimikirjasto - kirjaston monitoimijat
Vuoden 2017 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Toenperän kirjaston logo
Rantasalmen kirjasto
Kirjaston osoite : 
Poikkitie 2
58900
Kirjaston puhelin : 
040 357 2350
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@rantasalmi.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Ranta
Y-tunnus : 
0207112-8
Yhteyshenkilön nimi : 
Eija-Liisa Kasesniemi
Puhelin : 
0401615017
Sähköposti : 
eija-liisa.kasesniemi@rantasalmi.fi
Hankkeen tavoite: 

Toiminnallisen ja kuntalaisia osallistavan omatoimikirjaston kehittäminen tilojen monikäyttöisyyttä painottaen.

Omatoimikonseptin mahdollistaminen niin, että itsepalveluun pohjautuvien kirjastopalvelujen rinnalle nostetaan kirjastoasiakkaiden omatoiminen tapahtumatuotanto eli kirjastotilan hyödyntäminen palveluaukioloaikojen ulkopuolella, iltaisin ja viikonloppuisin, yhteisöllisesti.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Uusien ilta- ja viikonloppuaikaan sijoittuvien tapahtuminen synty: tapahtumien määrä, laatu ja jatkuvuus.

Ennakoimattomien, innovatiivisten omatoimikonseptien kehittyminen.

Kirjaston kävijämäärän kääntyminen nousuun.

Kuvaus : 

Toenperän kirjaston Rantasalmen kunnankirjaston omatoimikonseptissa keskiössä on kirjastotilan monitoimisuus ja asiakkaiden osallistaminen omatoimikirjastoa hyödyntävien palvelujen kehittäjiksi.

Omatoimikirjastojen suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat usein lainauspalvelut. Omatoimikirjasto saatetaan jopa tulkita synonyymiksi kirjaston lainaus- ja palautuspalvelujen itsepalvelukonseptille. Rantasalmen kirjaston omatoimikonseptin toteutuksessa yhtä suuri paino on kirjastotilan hyödyntämisessä erilaiseen yhteisöllisyyttä tukevaan toimintaan omatoimisesti myös niinä aikoina, kun kirjastossa ei ole kirjastoammatillista henkilökuntaa.

Oletuksena on positiivinen porttiteoria: kun kuntalaiset tottuvat käyttämään kirjastoa tapahtumatilana, he liukuvat vähitellen myös muiden kirjastopalvelujen käyttäjiksi. Kuntalaisten vierailu kirjastossa tekee heistä ei-käyttäjien sijasta aidosti potentiaalisia asiakkaita. Kirjastotila itsessään muuttuu tässä prosessissa vinkkaukseksi: teemanäyttelyt, digitaaliset palvelut ja kirjastoaineistojen monipuolinen ja luova, omatoimiryhmien toimintaa täydentävä, esillepano korostuvat vinkkauksen välineinä tieksi uusien tilassa vierailevien käyttäjien luo.

Toisaalta tilan kokeminen omaksi, meidän kirjastoksi, kannustaa kuntalaisia ideoimaan, käynnistämään ja ylläpitämään myös uusia kirjastotilaan sopivia toimintamuotoja.

Tausta rajoitetussa itsepalvelussa

Rantasalmen kirjastossa on jo käytössä lainaus- ja palautusautomaatti, ja kirjasto on kuutena päivänä viikossa aamuisin tunnin ajan avoinna itsepalveluperiaatteella. Joulukuussa kirjastotilaa valmistellaan kohti laajempaa omatoimisuutta: tilaa avarretaan purkamalla lehtilukusalin ja kirjastosalin väliseinä, ja samalla kaksi osastoa, lukusali ja AV-aineistot, uudistetaan.

Tilauudistuksen suunnittelun pohjana on jo nyt monitoimisuus: kalusteet toteutetaan liikuteltavina, ja tilaa ryhmitellään sekä yksilö- että ryhmäkäyttöön sopivaksi.

Tavoitteena on siirtyä ainakin lainaus- ja palautustoimintojen osalta täyteen omatoimikonseptiin vuonna 2018. Omatoimikirjasto tuo lisää lainaus-, palautus- ja lukuaikaa varhaiseen aamuun ja iltoihin. Tavoitteena on tarjota omatoimisia kirjastopalveluja ainakin arkiaamuisin kello 7 – 9 sekä iltaisin kello 23 saakka; lisäksi omatoimikirjasto palvelee viikonloppuisin.

Nykyisin kirjasto on avoinna maanantaisin ja perjantaisin kello 9.00 – 17.00 ja tiistaista torstaihin kello 9.00 – 19.00. Lisäksi kirjasto on talvikautena avoinna lauantaisin kello 9.00 – 14.00.

Eroon hiljaisista illoista

Rantasalmen kunnankirjasto sijaitsee Rantasalmen kunnan kunnantalolla. Nykyisin kirjasto hiljenee iltaisin: kirjastotilassa kokoontuu säännöllisesti vain kansalaisopiston lukupiiri. Lisäksi kirjasto käynnisti syksyllä 2016 kahdesti kuukaudessa kokoontuvan neulekahvilan, joka jatkunee myös 2017.

Kirjastotilassa ei pääsääntöisesti ole toimintaa arkisin kello 17.00 tai 19.00 jälkeen, eikä lainkaan sunnuntaina tai lauantaisin kello 14.00 jälkeen. Kirjaston kävijäluvut ovat laskeneet vuosittain siitäkin huolimatta, että kunnantalon neuvonta siirtyi 2015 kirjaston asiakaspalveluun.

Rantasalmi on alle 3700 asukkaan maaseutumainen kunta. Paikkakunnalla toimii kymmeniä eri ikäisten kuntalaisten yhdistyksiä, järjestöjä ja harrasteryhmiä. Niistä arviolta puolet on sellaisia, joiden toimintaan kirjasto voisi jo nykyisellään ajoittain tarjota kokoontumis-, harraste-, näyttely- ja toimintatiloja. Useimmilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole omaa kokoontumistilaa; kirjasto on luonteva yhteinen matalan kynnyksen oma tila erilaisille paikallisyhteisöille.

Lisäksi kirjasto instituutiona voisi olla kasvupohja uudelle toiminnalle. Kotiseutukokoelmaa voidaan hyödyntää paikallisidentiteetin rakentamisessa. Uusin teknologia mahdollistaa digitaalisten näyttelyjen, pelien, elokuvien ja musiikin käyttämisen osana kirjastotilaan sijoittuvaa toimintaa. Toenperän kirjasto hankki hankerahoituksella 2016 monitoimilaitteet, joita voidaan käyttää uudenlaisten digitaalisten ja verkkopalvelujen kehittämiseen.

Kirjasto voi olla luonteva tapaamis- ja kohtaamispaikka, hiljentymistila, vertaistukipiste, liikuttaja, kädentaitojen kerryttäjä, taideilmaisun synnyttäjä – tai sitten jotakin sellaista, jota vielä ei osata mieltää pienen kunnan kirjastoon soveltuvaksi, koska ovet on toistaiseksi pidetty suljettuina.

Rakenteelliset ongelmat ja rajoitteet

Merkittävin rajoite ilta- ja viikonlopputoiminnan puuttumiselle on kirjastotilan sijainti osana kunnantaloa. Kirjastolla ei ole omia sosiaalitiloja vaan asiakkaat käyttävät wc- ja aulatiloja, jotka sijaitsevat kunnantalon puolella. Kirjastossa on osa kunnantalon turvallisuusjärjestelmää: sähköiset ulko-ovet hälyttävät, mikäli joku pyrkii kirjastoon yhteisten aukioloaikojen ulkopuolella.

Kirjastosali on yhtenäinen tila, joka ei vielä nykyisellään tarjoa kovin luontevia tilaratkaisuja muuta kuin perinteiseen kirjastotoimintaan. Nykymuodossaan kirjasto tilana edustaa enemmän ajatusta siitä, että kirjastossa asioidaan pikaisesti, ei oleilla tai toimita.

Tietoa muutosten taustaksi

Omatoimikirjaston konsepti – sähköinen tunnistautuminen, kulunvalvonta ja lainausautomaatit – mahdollistavat kirjastoasioinnin aukioloaikojen ulkopuolella. Näihin pohjautuva omatoimiasiointi mielletään usein yksilölliseksi, hiljaiseksi, valvotuksi toiminnaksi, mitä se pääosin onkin.

Kirjaston käyttö sosiaalisen kokoontumistilana rikkoo hiljaisuuden. Samalla se asettaa kirjastolle vahvan haasteen ja lukuisan joukon kysymyksiä: Kuinka toiminta tulee järjestää? Miten osallistujien turvallisuus taataan? Millainen toiminta kirjastotilaan ja kirjastoinstituutioon sopii? Miten potentiaaliset kolmannen sektorin toimijat tavoitetaan? Mille toiminnalle on uskallettava sanoa jo etukäteen ei? Mitkä kunnan muiden toimialojen (esimerkiksi kansalaisopiston, nuoriso- ja kulttuuritoimen, vanhuspalvelujen) toiminnot voisi laajentaa kirjastotilaa hyödyntäviksi? Ovatko suurimmat uuden toiminnan esteet tilallisia vai yhteisöllisiä? Synnyttääkö omatoiminnallisuus häiriökäyttäytymistä ja jos niin kuinka siihen voi varautua? Kenellä on oikeus käyttää kirjastotilaa? Kuinka hiljaiset ja toiminnalliset teemat rytmitetään? Kuka auttaa käyttäjiä silloin, kun kirjastossa ei ole lainkaan kirjastoammatillista, tai muutakaan, henkilökuntaa?

Pääosa kysymyksistä kasvaa paikallisuudesta. Jokaisen kunnan kirjaston omatoimikonsepti on hieman erilainen siksi, että kuntarakenne, kunnassa totuttu toimintamalli, viestintä- ja kasvatuskulttuuri, monikulttuurisuus ja monet perinteestä ja alueellisista eroista versovat seikat eroavat kunnittain. Siksi kirjaston on tunnettava asiakkaansa - toimintamallia ei voida sellaisenaan siirtää suoraan muualta, mutta muualla tunnistettuja ongelmia ja mahdollisuuksia voidaan kyllä ratkoa ja kehittää paikallisesti.

Hankkeen toteutus

Osallistava omatoimikirjasto -hanke toteutetaan palkkaamalla hankkeelle viiden kuukauden ajaksi kokopäiväinen toimintakoordinaattori, joka selvittää fyysisen kirjastotilan toiminnalliset mahdollisuudet ja rajoitteet, ottaa yhteyttä paikkakunnan toimijoihin (yhteisöt, yhdistukset, yksityiset) ja tiedottaa uusista toimintamahdollisuuksista.

Selvitysjakson jälkeen käynnistetään erilaisia ilta- ja viikonloppuaikaan sijoittuvia osittain valvottuja kokeiluryhmiä, ja toiminnan ohessa selvitetään, kuinka omatoimisesti ryhmät voisivat jatkaa toimintaansa: Koituuko toiminnasta häiriötä tai haittaa muille asiakkaille? Mitkä asiat ryhmät itse kokevat hankaliksi? Miten kirjaston tilaratkaisuja, valvontaa ja sosiaalisia käytänteitä tulee kehittää, jotta toiminta jatkuu ja kehittyy?

Aikataulu

Osallistava omatoimikirjasto -hanke käynnistyy toukokuussa 2017 selvityksellä, jossa kartoitetaan tilan rajoitteet, kontaktoidaan sidosryhmiä ja järjestetään työpajoja tilan kehittämisestä.

Osallistava omatoimikirjasto -kokeilutoiminta ajoittuu syys-, loka- ja marraskuuhun 2017. Kokeilujakson aikana tilassa järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa ilta- ja viikonloppuaikoihin sijoittuvia osin tai kokonaan omatoimisia toimintakokeiluja. Tarvittaessa ryhmille tarjotaan porrastetusti tuettuja kirjastopalveluja: joillekin riittää ovien avaaminen, toiset tarvitsevat apua esimerkiksi AV-laitteiden käytössä, osa haluaa hyödyntää kirjaston aineistoja toiminnassa.

Kokeilujakson tulokset kootaan yhteen joulukuussa, jolloin myös päätetään, jatkuuko toiminta osin tai kokonaan omatoimisena vuonna 2018. Tavoitteena on, että vuonna avattava Rantasalmen omatoimikirjasto on sekä itsepalvelukirjasto että aktiivisten kuntatoimijoiden oma tila, joka hiljenee selvästi nykyistä myöhemmin.

Kustannukset

Hankkeeseen palkataan noin viiden kuukauden ajaksi kirjastoammattilainen, joka koordinoi kokeilun etenemistä. Hanketyöntekijän työparina on kirjastonjohtaja. Henkilöstökuluihin sisältyy erilliskorvauksia ilta- ja viikonlopputyöstä.

Lisäksi hankkeelle varataan matkustus-, tele-, tarjoilu- ja ilmoituskuluja. 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Kolmannen sektorin toimijat (yhdistykset).

Kansalaisopiston opintoryhmät.

Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen ryhmät.

 

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Toenperän kirjaston Rantasalmen kunnankirjaston omatoimikonseptissa keskiössä oli kirjastotilan monitoimisuus ja asiakkaiden osallistaminen omatoimikirjastoa hyödyntävien palvelujen kehittäjiksi. Rantasalmen kirjaston omatoimikonseptin toteutuksessa perinteisten lainauspalvelujen lisäksi yhtä suuri paino annettiin kirjastotilan hyödyntämiseen uuden kirjastolain innostamana erilaiseen yhteisöllisyyttä tukevaan toimintaan omatoimisesti myös niinä aikoina, kun kirjastossa ei ole kirjastoammatillista henkilökuntaa. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti.

Myös hanketta suunniteltaessa esille nostettu positiivinen porttiteoria osoittautui ainakin osittain toimivaksi. Uudenlainen kirjastotilan hyödyntäminen houkutteli toimintaan mukaan myös aiempia kirjaston ei-käyttäjiä, joilla ei esimerkiksi ollut voimassa olevaa kirjastoasiakkuutta. Kirjastotilaa oli hankkeen aikana tarkoitus hyödyntää vinkkaavana tilana, jossa aineistot ovat esillä toiminnan ohessa silloin, kun tilassa on potentiaalisia kirjastopalvelujen asiakkaita. Myös tämä toteutui osittain: tapahtumien oheen teemanäyttelyiksi kootut lyhytaikaiset, tapahtumakohtaiset aineistonäyttelyt toivat kirjastolle esimerkiksi uusia karaokelevyjen lainaajia. Myös suuren digitaalisen näytön käyttö infotauluna ja digitaalisena näyttelyalustana toimi "tilavinkkaajana" erinomaisesti. Diginäyttö pysäytti kävijöitä esimerkiksi tutustumaan paikallishistorialliseen kuva-aineistoon tai tuleviin tapahtumiin.

Hankkeessa oli tavoitteena, että kuntalaiset kokevat kirjastotilan omaksi, meidän kirjastoksi, ja kokemus kannustaa kuntalaisia ideoimaan, käynnistämään ja ylläpitämään uusia kirjastotilaan sopivia toimintamuotoja. Hanketoimijoiden varovainen arvio on, että näin tapahtui, sillä uuden toiminnan aktiivit osallistuivat muun muassa kuntalaiskuulemisiin, joissa he toivat selkeästi ilmi uusimuotoisen toiminnan tarpeellisuuden, mielekkyyden sekä tarpeen toiminnan jatkumiselle. Kuntalaiskuulemisissa toimijoiden mielipiteet välittyivät suoraan sekä välillisesti mediahuomion vuoksi myös paikallisille kuntapäättäjille. 

Rantasalmen kirjastossa oli hankkeen alkaessa jo käytössä lainaus- ja palautusautomaatti, ja kirjasto oli kuutena päivänä viikossa aamuisin tunnin ajan avoinna itsepalveluperiaatteella. Hankkeen aikana kirjastotilaa avarrettiin merkittävästi omatoimisuutta tukevaksi: lehtilukusalin ja kirjastosalin välinen tilaa jakava seinäke purettiin ensin, ja myöhemmin avartamista jatkettiin purkamalla lasten osaston seinäke. Samalla muutettiin merkittävästi sekä osastojen paikkaa että hyllyjärjestystä. Osastojen uudelleensijoittelu toteutettiin kahta periaatetta noudattaen: omatoimisen toiminnan edellyttämää kokoontumistilaa lisättiin ja tilojen muunneltavuutta parannettin sijoittamalla aineistoja entistä enemmän liikuteltaviin kalusteisiin. 

Hankkeen alkaessa kirjaston omatoimikonseptin oli määrä toteutua jo vuonna 2018. Tilauudistusten viivästyminen siirsi omatoimikirjaston avaamisen vuoden 2019 puolelle. Viivästys johtui pitkälti siitä, että kunnan muiden tilojen kunnostamisen kiireellisyys jouduttiin asettamaan etusijalle, jolloin myös esimerkiksi kirjaston asiakas-wc:n toteutus sekä sisäänkäynnin uudistaminen lykkääntyivät vuodelle 2019.

Illat muuttuivat vilkkaiksi

Rantasalmen kunnankirjasto sijaitsee Rantasalmen kunnantalolla. Aiemmin, ennen hankekokeilua, kirjasto oli pääosin hiljentynyt iltaisin: kirjastotilassa oli kokoontunut säännöllisesti vain kansalaisopiston lukupiiri. Hankeaikana kirjaston tapahtumatoiminta kasvoi merkittävästi. Osa hankkeelle kirjatuista tapahtumista sijoittui raja-alueelle, josta on vaikea tulkita, olisivatko tapahtumat toteutuneet ilman hanketta. Osa toiminnasta oli selvästi uutta. Osa suunnitellusta, toivotusta toiminnasta jäi toteutumatta, koska toimintaan liittyviä rajoitteita ei saatu ratkaistua. Esimerkiksi konsolipelien omatoimiseen pelaamiseen olisi ollut selvästi halua ja intoa, mutta hankeaikana ei saatu toteutettua valvontaratkaisua, joka olisi taannut hyvän pelikokemuksen - ja laitteiden säilymisen ehjinä. Lisäksi ongelmalliseksi osoittautui pelaajien ja peliyleisön iän valvonta: pelit olisi voinut rajata kirjastokortilla ikärajojen mukaan lainattaviksi, mutta käytännössä omatoimiajan pelituokioihin olisi voinut osallistua kuka tahansa. Pelimahdollisuudesta vinkattiin esimerkiksi vanhempainillassa, mutta käytännössä omatoimisia pelituokioita ei pystytty tarjoamaan. 

Kaikkiaan hankeajalle kirjattiin 67 osin tai kokonaan omatoimista tapahtumaa: 19 tapahtumaa 2017 ja 48 tapahtumaa 2018. Tapahtumien sisältö ja toteutus vaihteli toiminnan vakiintumisen mukaan. Esimerkiksi karaoketuokiot olivat ensin kirjaston vakituisen henkilökunnan (kirjastonjohtaja ja tilapäinen henkilöstö) toteuttamia, sittemmin tilapäisen henkilöstön ohjaamia, ja lopulta täysin omatoimisia, osallistujien itse toteuttamia.

Samoin omatoimitapahtumien toimintakonsepti muuttui: aluksi karaoke oli perinteistä juonnettua laulantaa lisättynä mahdollisuudella tanssia lukusalissa. Sittemmin rinnalle nousivat esimerkiksi yhteislaulukaraoket, yksittäisten laulajien harjoittelutuokiot, tapahtumien oheistoiminta (esim. musiikkinurkkaukset joulutapahtumissa ja markkinoilla) sekä erilaiset ryhmävaraukset. Kysyntää toiminnalle oli lopulta jo enemmän mitä kirjaston koordinointiresurssit sallivat, sillä ääntä tuottava ja kunnantalon muuta toimintaa mahdollisesti häiritsevä toiminta piti ajoittaa hetkiin, jolloin kunnantalolla ei ollut esimerkiksi kunnanvaltuuston kokousta. 

Pohdintaa aiheutti myös se, että uudet tapahtumatyypit työnsivät jo vakiintunutta toimintaa tieltään. Esimerkiksi kirjastoon vakiintunut lukupiiri joutui useita kertoja väistymään karaokelaulajien tieltä. Väistöihin suhtauduttiin melko joustavasti, mutta pohdintaa aiheutti kuitenkin se, tuleeko kaikki aiempi ikään kuin alistaa uuden toiminnan raameihin.

Rantasalmi on noin 3700 asukkaan maaseutumainen kunta. Paikkakunnalla toimii kymmeniä eri ikäisten kuntalaisten yhdistyksiä, järjestöjä ja harrasteryhmiä. Niistä arviolta puolet on sellaisia, joiden toimintaan kirjasto voisi jo nykyisellään ajoittain tarjota kokoontumis-, harraste-, näyttely- ja toimintatiloja. Useimmilla kolmannen sektorin toimijoilla ei ole omaa kokoontumistilaa; kirjasto on luonteva yhteinen matalan kynnyksen oma tila erilaisille paikallisyhteisöille.

Osallistava omatoimikirjasto -hankeaikana kunnassa oli käynnissä myös toinen hankekokeilu, jossa monipuolista toimintaa järjestettiin tyhjillään olevassa tapahtumakeskuksessa. Virtaa Rantasalmelle -hankkeen Wirtaamo-tilassa näytettiin elokuvia, tarjottiin pop up -kahviloiden palveluja, mahdollistettiin ryhmien kokoontuminen. Toiminta oli osittain hyvin samankaltaista, joka olisi ollut sovitettavissa kirjastotilaan, ja joka Wirtaamo-hankkeen päätyttyä kirjastoon siirtyi. Kumpikin hanke osoitti, että yhteisötilalle on tarve ja käyttäjiä, joten keskustelua hankkeiden roolista, toteutuksesta ja toiminnan jatkosta käytiin sekä asiakkaiden kanssa, hankevetäjien välillä että kunnan poliittisten päättäjien kanssa. Hyödylliseksi osoittautui päättyneen Virtaa Rantasalmelle -hankkeen hankevetäjän palkkaus lyhyeksi jaksoksi myös Osallistava omatoimikirjasto -hankkeen toteutukseen.

Merkittävin rajoite ilta- ja viikonlopputoiminnan puuttumiselle oli hankkeen alkaessa kirjastotilan sijainti osana kunnantaloa. Kirjastolla ei ollut omia sosiaalitiloja vaan asiakkaat käyttivät wc- ja aulatiloja, jotka sijaitsevat kunnantalon puolella. Kirjastossa oli myös osa kunnantalon turvallisuusjärjestelmää: sähköiset ulko-ovet hälyttävät, mikäli joku pyrkii kirjastoon yhteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Hankkeen alkaessa arveltiin, että juuri nämä rajoitteet osoittautuisivat suurimmiksi esteiksi toiminnalle, mutta pelko osoittautui turhaksi. 

Melua aiheuttavien tapahtumien koordinointia lukuun ottamatta tilaratkaisu ei aiheuttanut merkittäviä ongelmia. Lähinnä ongelmat ilmenivät siinä, että omatoimisiin tapahtumiin osallistujilla oli ajoittain hankaluuksia päästä sisään tilaan, jossa tapahtuma jo oli meneillään. Tietoturvaan ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä ongelmatilanteita kirjattiin vain kaksi, ja niissä kummassakin kyse oli siitä, että tapahtumiin pyrki mukaan päihtyneitä tai selvästi muuta häiriötä aiheuttavia osallistujia.

Hanketta valmistellessa mietittiin, mille toiminnalle on uskallettava sanoa jo etukäteen ei. Hankkeen aikana kielteistä päätöstä ei jouduttu antamaan. Tila luovutettiin maksutta myös kaupallisten toimijoiden käyttöön, kuten verkostomarkkinointiin ja maksulliseen koulutukseen. Kokeiluaikana ratkaisu oli toimiva, mutta toiminnan vakiintuessa linjattiin, että raja olisi hyvä pitää kaupallisen toiminnan rajaamisessa pois kirjastotilojen vapaasta omatoimisesta käytöstä. Käytännössä rajaa on pienessä kunnassa hankala vetää, koska monen toiminnan oheistuotteena myydään jotakin. - Jos kirjasto sallii pop up -kahvion ja kirjojen sekä postikorttien myynnin, millä perustella sitä, että tilassa ei tulisi omatoimitapahtumissa myydä t-paitoja, elintarvikkeita tai elämyshoitoja. 

Hankkeen alkaessa mietittiin myös, mitkä kunnan muiden toimialojen (esimerkiksi kansalaisopiston, nuoriso- ja kulttuuritoimen, vanhuspalvelujen) toiminnot voisi laajentaa kirjastotilaa hyödyntäviksi. Hankeaikana kirjaston ja nuoriso- sekä kulttuuritoimen ja Järvi-Saimaan kansalaisopiston yhteistoiminta laajeni entisestään. Nuorisotoimen Etsivä nuorisotyöntekijä alkoi päivystää myös kirjastotilassa. Lapsille ja nuorille suunnattuja peli-iltoja järjestettiin nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kansalaisopisto toteutti kirjastotilassa vinkkaus- ja musiikki-iltoja, konsertteja ja luentoja. 

Hankkeen toteutus henkilöstön osalta

Kirjastonjohtaja työskenteli hankkeen käynnistämisessä, koordinoinnissa ja tiedotuksessa sekä tapahtumatuotannossa kirjaston omavastuutena tehtävässä työssä. Tunteja hankkeelle kirjattiin 0,5 henkilötyökuukautta  sekä 2017 että 2018, yhteensä sivukuluineen 3815,26 €. Kirjastovirkailija ja kirjastonhoitaja työskentelivät hankkeessa 0,25 henkilötyökuukautta sekä 2017 että 2018, yhteensä sivukuluineen 3315,64 €.

Kirjastovirkailijan ja kirjastonhoitajan työpanosta vapautettiin hankkeelle palkkaamalla hanketyöhön huhtikuusta joulukuuhun 2017 osa-aikaisia sijaisia, jotka vastasivat kirjaston asiakaspalvelusta silloin, kun vakituinen henkilökunta oli hanketyössä suunnittelemassa tai toteuttamassa hankekokeiluja. Lisäksi sijaiset osallistuivat uuden omatoimikonseptin vaatimiin tilajärjestelyihin. Vuonna 2018 toiminta ei vaatinut enää samassa määrin kirjastohenkilökunnan ohjausta, vaan osa ryhmistä kokoontui tilassa selkeän omatoimisesti. 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Osallistavaa omatoimikirjasto oli näkyvästi esillä paikallismediassa. Sekä rantasalmelainen paikallislehti Rantasalmen Sanomat että eteläsavolainen Itä-Savo laativat kokeilutoiminnasta laajat artikkelit. Myös valtakunnallinen Kirjastolehti teki Rantasalmen omatoimikaraokesta kuvitetun artikkelin. Kirjastolehden artikkelinumero hankittiin hankevaroin jaettavaksi kaikille kunnan valtuutetuille esimerkkinä siitä, että kirjastossa tehtävä uuden kirjastolain mukainen toiminta on myös valtakunnallisesti kiinnostavaa. 

Kirjastonjohtaja esitteli Osallistava omatoimikirjasto -hankkeen toimintakonseptia Kirjastopäiville 7.-9.6.2018 kutsuttuna esittelijä Jyväskylässä luennolla ja posterilla, johon sisältyi yleisölle suunnattu esite. Esite- ja roll up -materiaalin tuottamiseen käytettiin hankevaroin hankittuja mainostoimistopalveluja.

Hankeaikana huomattiin, että omatoiminen oleilu ja toiminta tilassa vaati opastusta. Ohjeistusta jätettiin vapaaehtoisten käyttöön perinteisesti paperimateriaalina, mutta palautepajassa saadun idean mukaisesti hankkeen lopussa hankittiin pieni alunperin valokuvakäyttöön tarkoitettu diginäyttö, johon on helppo syöttää non stop -periaatteella pyörivää ohjeistusta esimerkiksi siitä, kuinka kirjastotilasta tulee omatoimiaikana poistua sekä kuinka valaistus ja käytetty laitteisto suljetaan tai suojataan varatun ajan päättyessä. 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hanke osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja toteutus onnistui jopa ennakoitua paremmin. Alun kriittisten arvioiden jälkeen kirjaston osallistavaa omatoimiseen toimintaan sitoutui suurempi määrä vapaaehtoisia kuin hanketta suunniteltaessa ennakoitiin. Kokeilujakson alkaessa Rantasalmella oli myös entisen luontokeskuksen tiloissa yhteisötalotoimintaa. Kun kunnan hanketoiminta Wirtaamo-tilassa päättyi, kirjaston merkitys tilojen tarjoajana kolmannen sektorin käyttöön korostui entisestään. 

Kirjastoon syntyi osallistujien aloitteesta uutta kokeilevaa toimintaa, joka ei päättynyt hankkeen päättyessä, vaan vapaaehtoistoimijat sitoutuivat toiminnan jatkamiseen. Esimerkiksi kirjaston karaoketoiminnassa on säännöllisesti mukana 30 henkeä, joista noin 15 on aktiivisesti, säännöllisesti mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kirjastossa alkoi kokoontua vapaaehtoispohjalta myös kielikahvila, jonka osallistujat ovat kielitaustaltaan hyvin erilaisia. Laajimmillaan kirjaston osallistava omatoimikirjasto -toiminta on koonnut paikalle noin 70 henkeä.

Kirjaston tiloja alettiin käyttää iltaisin ja viikonloppuisin merkittävästi aiempaa enemmän eri harraste- ja opintoryhmien kokoontumistilana. Tietous kirjaston tarjoamista tiloista ja välineistä sekä tuesta toiminnan järjestämiseen (esim. tiedotus) lisääntyi merkittävästi suhteutettuna kunnan kokoon (noin 3730 asukasta).

Omatoimisen toiminnan toivottiin vaikuttavan myönteisesti kirjaston kävijämääriin. Tämä toteutui pääosin. Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tilastolliset kävijämäärät kasvoivat merkittävästi. Koko hankeaikana kävijämäärien kasvu näkyy tietysti varsinkin ajoitetussa seurannassa: kun tapahtumia tiloissa ei ole aiemmin ollut iltaisin ja viikonloppuisin, on kaikkien uusien toimintojen tapahtumakohtaisissa kävijämäärässä tietysti merkittävä kasvupiikki. 

Jatkossa omatoimisten tapahtumien kävijämääriä tulee kuitenkin verrata omatoimikirjaston kävijämääriin. Näin varsinkin silloin, jos kirjastopalvelujen omatoimiaikaa supistetaan siksi, että tila tarjotaan yhteisölliseen tapahtumatoimintaan. 

Jatkotoimenpiteet: 

Kokeilujakson tulokset koottiin suunnitellusti yhteen joulukuussa 2018, ja niiden pohjalta kokeilussa kehittynyttä toimintaa päätettiin jatkaa myös vuonna 2019, vaikka kirjasto muuttuu toimintavuoden aikana omatoimikirjastoksi. Tavoitteena on, että 2019 avautuva Rantasalmen omatoimikirjasto on sekä itsepalvelukirjasto että aktiivisten kuntatoimijoiden oma tila, joka hiljenee selvästi nykyistä myöhemmin.

Rantasalmen kirjaston omatoimikonseptin toteutus jatkuu suunnitellusti. Omatoimikirjasto otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Kirjasto on osoittautunut toimivaksi yhteisötilaksi ja tarve tilan käyttöön on selvä, joten omatoimikirjaston aukioloajat tullaat laatimaan yhteisötoimintaa tukeviksi. Omatoimisuus lisää kirjaston saavutettavuutta laajentamalla aukioloaikoja, mutta osa ilta-ajoista sekä lauantain ajoista voidaan varata omatoimiryhmien käyttöön.  

Hanke osoitti, että vapaaehtoistoimijat ovat sekä halukkaita että kyvykkäitä opiskelemaan tarvittavia uusia taitoja, jotka hankekokeilussa liittyivät lähinnä digilaitteiden käyttöön. Hankeaikana järjestettiin myös kirjaston henkilökunnalle ja vapaaehtoisille suunnattu työpaja, jossa opiskeltiin yhdessä esimerkiksi karaokelaitteiston käyttöä. 

Kaikki uudistuvan toiminnan vaativat rakenteelliset muutokset toteutettiin Rantasalmen kunnan investointivaroin. Muutoksiin sisältyivät rakennustyöt, kuten entisten osastorakenteiden purku ja uusien pystyttäminen, sähköistämiseen liittyvät muutostyöt sekä LVI-työt. Myös kirjastotilan uudet kalusteet hankittiin tai teetettiin kunnan investointivaroin. Osa kalusteista hankittiin uutena, osa kunnostettiin kierrätysideologian mukaisesti. 

 

Lisätietoa: 

Rantasalmen omatoimihankkeen kehitystä koordinoi määräaikainen kirjastonjohtaja Marjut Vainio, marjut.vainio@rantasalmi.fi. Kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemen työsuhde päättyy 31.3.2019. 

Aloituspäivämäärä : 
01/03/2017
Lopetuspäivämäärä : 
13/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€16 800
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 200
Budjetti euroissa yhteensä: 
€21 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€17 394
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 394
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
6kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
210henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
67kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 009henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€10 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2017, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017