ProKirjasto
Vuoden 2014 ELY-hanke   (Ei saanut rahoitusta)


Salon kirjasto
Kirjaston osoite : 
Vilhonkatu 2
24240
Kirjaston puhelin : 
044-778 4692
Kirjaston sähköposti : 
jaakko.lind@salo.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Salo
Y-tunnus : 
0139533-1
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaakko Lind
Puhelin : 
044-778 4692
Sähköposti : 
jaaakko.lind@salo.fi
Kuvaus : 

Salon kuntaliitos toteutettiin 1.1.2009, jolloin seudun 10 kuntaa synnytti uuden Salon. Nyt kaupungissa on pääkirjasto ja 9 lähikirjastoa. Etäisyydet kaupungin sisällä ovat suuria, joka osaltaan aiheuttaa haasteita palveluiden järjestämiselle. Kaupungin palvelupisteet sijaitsevat lähikirjastoissa, Salon kaupungintalolla ja Halikon virastotalossa. Perinteisen kokoelmakeskeisen kirjastotoiminnan lisäksi palvelupisteillä on iso merkitys siinä, miten kuntalaiset löytävät kaupungin palvelut ja osaavat niitä käyttää omaksi parhaakseen.

 

Taloustilanteen muututtua radikaalisti huonompaan (It-alan irtisanomiset ja työttömyyden raju nousu), on Salo ollut vuodesta 2009 valtion äkillisen rakennemuutos-ohjelman alue, ja tämä aluestatus jatkuu myös vuonna 2014. Kaupungin palveluverkon sopeuttamisohjelma vuosille 2013 – 2016 karsii kaupungin palveluja laajalti kaikilta toimialoilta. Tavoitteena on säästää n. 30 M€ suunnittelukauden aikana. Kirjastotoimintaa koskien on elokuussa 2013 käynnistetty kirjastotyöryhmän työ, jonka tarkoituksena on ollut linjata kirjastotoimintaa haastavassa nykytilanteessa. Työryhmän raportti valmistui lokakuun puolivälissä. Vapaa-aika lautakunnan päätös aiheesta (24.10.2013) on seuraava: Kiikalan ja Muurlan kirjastojen toiminta yhdistetään niin, että 1.1.2014 alkaen siten, että kirjastoilla on yhteinen työntekijä ja aukioloajat sovitaan sen mukaan.

 

ProKirjasto hankkeen keskeinen tavoite on säilyttää kirjaston lähipalvelut ja samalla uudistaa kirjastopalveluja. Uudistamisella pyritään löytämään pitkäkestoinen, uusi toimintamalli tilanteessa, jossa resurssit vähenevät, mutta palvelutarpeet pysyvät ja osin lisääntyvätkin. Uusi toimintamalli tarkoittaa mm. sitä, että kirjaston paikka tiedonlähteenä tulee jatkossakin olemaan koko Salon alueella tärkeä, ja nyt on ensisijainen tärkeää hakea ja luoda uusia, käyttäjäystävällisiä palveluja ja toimintatapoja, jotka tukevat tätä toimintamallia. Samalla tämä aiheuttaa vaateita myös koko henkilöstön toiminnan, osaamisen ja työnkuvien suhteen.

 

Tällä hetkellä lähikirjastojen suurin haaste on palvelun ja asiakkaan kohtaamattomuus. Kun henkilöresurssit ovat tiukassa, on aukioloaikoja jouduttu supistamaan ja toiminnan organisointi on ollut haasteellista. Käytännössä työntekijät työskentelevät useissa toimipisteissä, koko toiminnan siitä kärsiessä. Hankkeessa pyritäänkin löytämään asiakastarpeita vastaavia palveluja ja prosesseja eli systemaattisia, laadukkaita toimintatapoja.

 

Uusilla toimintatavoilla pyritään myös aiempaa paremmin vastaamaan muuttuviin asiakaskunnan (ml. kesämökkiläiset ja nuoret, joita Salossa on runsaasti) tarpeisiin, vähenevillä resursseilla. Samalla voidaan myös lisätä olemassa olevan henkilökunnan erityisosaamista (mm. kirjastopedagogiikka, tietopalvelu) ja tutkia mahdollisuutta laajentaa aukioloaikoja nykyisestä.

 

Tähän liittyen Suomessa onkin tehty alustavia kokeiluja itsepalveluperiaattella toimivista, ns. avoin kirjasto- järjestelmistä. Nykyisillä ratkaisuilla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan edellä mainittuihin muuttuviin asiakastarpeisiin. ProKirjasto-hankkeen uudessa toimintamallissa oleellista on se, että löydetään ratkaisuja siihen, miten asiakkaita palvellaan silloin kun he palvelua tarvitsevat. Tällöin pitää löytyä ratkaisuja mm. etänä tapahtuvaan asiakaspalvelutapahtumaan. Teknologiaa mietittäessä pyritään myös tarkastelemaan avoimien kirjastojärjestelmien sopivuus alustaksi uudenlaisten palvelujen tuottamisessa. Nykyisten järjestelmien haaste on niiden sulkeutuneisuus ja muokkaamattomuus. Nykyisiin järjestelmiin uudenlaisten asiakaspalveluiden ja liiketoiminnan luominen on periaatteessa mahdotonta tai yhteiskunnan kannalta liian kallista.

 

Uutta toimintamallia tullaan kehittämään ja pilotoimaan yhdessä lakkautusuhan alla olevassa lähikirjastossa, Muurlassa. Muurlassa asuu tällä hetkellä hyvin paljon lapsiperheitä, jotka käyttävät kirjaston palveluja. Kehityspaikkana Muurla on erityisen hyvä johtuen juuri alueen nuoresta ikärakenteesta ja alueen useiden nokia-taustaisten perheiden mukanaan tuomasta teknologia - ja kehitysmyönteisyydestä. Lisäksi Muurlassa on vielä tällä hetkellä työskentelemässä virkailija, joka on siirtymässä eläkkeelle viimeistään 2016, mutta hän pystyy omalla panoksellaan tuomaan tärkeän panoksen uuden toimintamallin kehittelyyn. Hän myös näkee kirjaston säilymisen Muurlassa erityisen tärkeäksi ja on valmis ponnistelemaan sen eteen, että alueen kirjasto pystytään säilyttämään myös tuleville sukupolville.

 

Muurlan mallin rakentaminen aloitetaan kuuntelemalla alueen asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Eräs asiakasryhmä on Muurlan opisto, jossa on mm. animaatio- ja valokuvauksen opiskelijoita, joilla on uudenlaisia ja erilaisia asiakastoiveita kirjaston suhteen. Asiakaskyselyissä esille nousseiden löydosten perusteella aloitetaan uusien toimintamallien ja palveluiden työstäminen. Tässä pyritään löytämään malleja, joissa kirjaston koko henkilökuntaa voitaisiin hyödyntää myös lähikirjastojen palveluiden tuottamisessa. Tämä vie osaltaan eteenpäin mahdollisuuksia löytää ja kehittää henkilöstön osaamisen avainalueita. Kirjaston pitää pystyä palvelemaan tulevaisuudessa laadukkaammin asiakkaitaan ja tämä mahdollistuu vain jos myös henkilökunnan osaaminen on laaja-alaista ja sitä kehitetään myös uusien tarpeiden mukaan.

 

”Muurlan malli” tarkoittaa nykyisen kirjaston tilojen suunnittelua ja teknologisia muutostöitä.  Alueen asukkaille ja kirjastonkäyttäjille tehdään palvelukysely kirjastopalvelujen käyttötarpeisiin liittyen. Lisäksi rakennetaan teknologinen kokonaisratkaisu, jossa pilotoidaan uusimpia olemassa olevia teknologisia ratkaisuja (esim. automaatio www.giraff.org) ja niiden sopivuutta kirjastokäyttöön.  Samalla etsitään myös mahdollisuuksia uudenlaiseen etäpalveluun, josta voisi olla hyötyä myös kaupungin palvelupistetoimintojen kehittämisessä. Tilojen suunnittelussa ja kyselyissä käytetään kumppanin, Turun ammattikorkeakoulun apua.

 

Hankkeessa kehitettävällä "Muurlan mallilla" voidaan uudet toimintamallit, tavat ja teknologiat aikana viedä vuoden 2016 aikana myös muihin Salon lähikirjastoihin ja näin ollen estää uhkaava lähikirjastojen lakkauttaminen ja kirjastoverkon asteittainen alasajo. Salon esimerkkiä voidaan käyttää hankkeen jälkeen myös muille kunnille ja kaupungeille siitä, miten niukoilla ja väheneville resursseilla löydetään keinoja säilyttää ja laajentaa kirjastopalveluja ihmisten lähellä.

 

Soveltamalla uusimpia teknologioita ja ratkaisuja pystytään paremmin tavoittamaan eri-ikäisiä palvelunkäyttäjiä. Samalla myös kehitetään kaupungin palvelupistetoimintoja, ne kun toimivat pääasiallisesti kirjastojen yhteydessä. Kyseeseen tulevat mm. erilaiset mobiiliratkaisut teknologiaa hyödyntämällä. Kiinteissä tiloissa toimivien palvelujen ohessa kehitetään myös kirjastoautopalveluja.

 

Hankkeessa tehdään yhteystyötä Turun Ammattikorkeakoulun kirjasto – ja tietopalvelukoulutusohjelman sekä tekniikan koulutusohjelman kanssa. Hankkeessa hyödynnetään Salon alueen yritysten osaamista uuden palvelumallin luomisessa niin, että samalla voidaan synnyttää myös uutta liiketoimintaa.

 

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Salon seudun yritykset

Turun ammattikorkeakoulu, kirjasto- ja tietopalveluohjelma, t&k-palvelut, Aulikki Holma.

Salon kaupunki, strategisen kehittämisen osasto, kehityspäällikkö Janne Hyvärinen, 044 778 7713, janne.hyvarinen@salo.fi

Yrityssalo, ohjelmapäällikkö Peter Soinu, peter.soinu@yrityssalo.fi

Salon kaupunki, kirjastotoimi, Jaakko Lind kirjastotoimenjohtaja

Aiemmat hankkeet: 

Ei ole.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/03/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€70 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€40 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€110 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€0

Perustelumuistio myöntöperusteista vuonna 2014.