Reijola 10.0
År 2016 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Bildens ursprung: 
Reijolan kirjasto
Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto
Bibliotekets adress : 
PL 114
80101
Bibliotekets telefonnummer : 
050 3020563
Bibliotekets e-postadress : 
kirjasto@jns.fi
ISIL-kod : 
FI-Jm
FO-nummer : 
0252746-2
Ansvarsperson : 
Ari Mäkiranta
Telefonnummer : 
050 330 3927
E-post : 
ari.makiranta@jns.fi
Projektets målsättning: 

Ks. alempaa kohdasta "Kuvaus".

 

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

Ks. alempaa kohdasta "Kuvaus".

Projektbeskrivning : 

Tavoitteena on kohdealueen kaikenikäisten asukkaiden sosiaalisen pääoman kasvattaminen sekä asukkaiden sosiaalinen vahvistaminen osallistavin menetelmin. Toisena tavoitteena on, että Yhteisötalo näyttäytyisi toiminnallisena olohuoneena, jossa asukkaat voivat tavata toisiaan ja alueen toimijoita, löytää omia ja yhteisön voimavaroja ja ottaa niitä käyttöön omassa arkielämässään. Hankkeella toteutetaan Joensuun kaupungin Työikäisten palveluohjelman asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen pyrkivää kehittämishanketta.

1. Alueen asukkaiden tukeminen, yhteisöllisen tilan luominen

Projekti vahvistaa alueen asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia avaamalla heille monimuotoisia mahdollisuuksia vertaistukeen, harrastustoimintaan sekä vapaaehtoistoimintaan. Projekti avaa alueen asukkaille uusia ikkunoita koulutukseen, työllistymiseen sekä matalan kynnyksen yrittäjyyteen. Tämä tapahtuu mm. työharjoittelun ja työpajatoiminnan sekä yhteisöjen järjestämän yrittäjyyskoulutuksen kautta (esimerkiksi 4H:n järjestämät nuorten yrittäjyyskurssit). Projekti vahvistaa yhteisöllisyyttä alueella luomalla vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia eri sukupolvien, sukupuolten ja kulttuuritaustojen kesken. Projekti vahvistaa asukkaiden identiteettiä tukemalla heitä oman äänen ja ilmaisutavan löytämisessä mm. eri taiteenlajien, käsillä tekemisen sekä kulttuuristen teematapahtumien kautta. Se vahvistaa myös asukkaiden kulttuurillista osaamista ja tietämystä, lisää kirjastonkäyttöä ja madaltaa muutenkin yhteisötalon tilojen käytön kynnystä.

2. Toiminnallinen yhteistyö

Hankkeen toimenpiteitä suunnitellaan yhteistyössä kirjaston, alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä asiakkaiden kanssa. Osallistamiseen testataan erilaisia toimintamalleja ja toimivimmiksi koetut mallit otetaan pysyvään käyttöön Yhteisötalon palveluita suunnitellessa. Paikalliset yrittäjät ja toimijat voisivat tarjota työpajatoimintaa, ATK-, tabletti- ja älypuhelinkoulutuksia ja vaikka runopiirin.

3. Näkyvyys ja markkinointi

Hankkeen kautta tuodaan Yhteisötalo näkyväksi ja tunnetuksi, saadaan talolle ja sen tiloille positiivista mainosta, opitaan mainostamaan tapahtumia kannattavasti ja uusia väyliä käyttäen. Samalla koulutetaan yhteisön toimijoita ja kirjastolaisia yhteisen toiminnan lisäksi mainostamaan yhdessä ja osaavasti. Tavoitteena on nostaa Yhteisötalo ja kirjasto esille yhteisössä: Yhteisötalo on paikka, missä pysähtyä, olla yhdessä, oleilla rauhassa arjen keskellä.

4. Toiminnan juurruttaminen arkeen, vuosikellomalli

Tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli ja vuosikellomalli, joka helpottaa kirjaston ja sen yhteistyökumppanien tapahtumasuunnittelua sekä samalla antaa asiakkaille selkeän kuvan siitä, minkälainen yhteisötalon vuosi on. Asiakkaat osaavat odottaa tiettyjä viikoittaisia, kuukausittaisia ja vuosittaisia tapahtumia. Kirjastossa ne voidaan pysyvästi sitoa aineistonäyttelyinä toimintavuoden teemapäiviin, kuten Kirjan ja ruusun päivään, Lainan päivään, Lukuviikkoon sekä tärkeisiin kirjallisiin juhlapäiviin, kuten Kalevalanpäivä, Aleksis Kiven päivä jne. Erilaiset teemapajat (esimerkiksi askartelupajat) voidaan yhdistää kalenterivuoden suuriin juhliin; jouluun, pääsiäiseen jne.

Hankkeen tuloksena yhteisötalo ja kirjasto saavat positiivista näkyvyyttä ja löytävät keinot saada sitä myös jatkossa (markkinointi), kirjastolla on laaja verkosto uusia yhteistyökumppaneita, alueen aktiivien toimijoiden käsitys yhteisötalosta ja kirjastosta on muuttunut, alueen asukkaat ovat saaneet yhteisen olohuoneen, joka näkyy ja kuuluu Reijolan kyläympäristössä ja tukee samalla asukkaiden kokonaisvaltaista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia huomioiden koko ihmisen elinkaaren. Yhteisötalon tilat ovat jatkossa laajempien kansalaisryhmien käytössä. Kirjastolla ja yhteisötalolla on selkeä yhteistyömalli, markkinointisuunnitelma ja vuosikellomalli tapahtumien järjestämiseen myös jatkossa. Yhteisötalolla on mahdollisesti myös tapahtumatuottamisen lisäksi toisenlainen rooli palveluntarjoajana esimerkiksi kahviotoiminnan (4H-yritystoiminta) ja yhteispalvelupisteen muodossa.

Alustava aikataulu:

Huhti-heinäkuu 2016

  • nykytoiminnan kartoitus
  • yhteistyökumppanien tapaaminen
  • asiakasraadit
  • elo-joulukuun toimintamallien suunnittelu
  • elokuussa järjestettävän isomman tapahtuman suunnittelu
  • markkinointikartoitusta

 Elo-joulukuu 2016

  • erilaisten yhdessä suunniteltujen tapahtumien järjestäminen (isompi asiakastapahtuma elokuussa)
  • asiakasraatien jatkaminen
  • kouluyhteistyön mallintaminen
  • markkinoinnin testausta eri kanavien kautta
  • palvelupisteen ja kirjaston yhdistämissuunnitelma
  • yritystoiminnan tukeminen (4H-nuorten kahvilatoiminta yhdistettynä lukukahviloihin)

 Tammi-joulukuu 2017

  • yhteistyömallien hionta käytännössä, vuosikellomallin testaus
  • yhteistyötoimintojen juurruttaminen
  • pitkäkestoisen markkinointisuunnitelman valmistelu
  • vuosikellomallin lopullinen kokoaminen

 

Samarbetspartners, arbetsgrupper: 

Yhteistyökumppaneita ovat kirjastotoimijoiden lisäksi esimerkiksi Pyhäselän 4H-yhdistys, Joensuun kaupungin nuorisopalvelut, Joensuun kaupungit varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelukeskus, alueen yritykset ja muut yhdistykset. 

Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

1. Alueen asukkaiden osallisuuden ja osallistumisen tukeminen ja yhteisöllisen tilan luominen

Reijola 10.0 -hankkeen tavoitteena oli lisätä alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä, luoda uusia yhteistyökuvioita ja tuoda kirjasto yhä enemmän osaksi asukkaiden arkea. Helmikuussa 2017 Pyhäselän ja Reijolan kirjastoissa aloitettiin omatoimikirjastotoiminta, jossa kirjastojen aukioloaikaa laajennettiin. Tämä mahdollistaa tilojen käytön yhteisöllisesti. Omatoimikirjaston käyttöön oton jälkeen kirjastosta on tullut suosittu oleskelupaikka aukioloaikojen ulkopuolella. Lapset ja nuoret tekevät läksyjä koulun jälkeen ja viettävät aikaa pelaten ja lukien. Kaikenikäiset asiakkaat ovat ottaneet omatoimikäytön omakseen ja käyvät lukemassa lehdet ja lainaamassa kirjoja kirjaston ollessa suljettuna. Kirjasto tarjoaa maksuttoman tilan pääasiassa kolmannen sektorin toimijoille kokoontumiseen ja harrastustoimintaan sekä antaa alueen asukkaille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hankkeen aikana kirjaston asiakkaat otettiin mukaan kirjaston toiminnan suunnitteluun.

Asiakkaille tehtiin syksyllä 2017 asiakaskysely, jossa selvitettiin millaista toimintaa he toivoisivat kirjaston ja yhteisötalon tarjoavan. Reijola 10.0 -hankkeen aikana järjestettiin useita erilaisia tapahtumia, joissa asiakkaat ovat päässeet toteuttamaan omaa luovuuttaan, vahvistamaan kädentaitojaan ja tuomaan esille omaa identiteettiään. Esimerkkejä tällaisista tapahtumista olivat Ikebana-illat ja Reijola runoilee -tapahtuma, jotka olivat suosittuja. Hankkeen aikana on järjestetty erilaisia tapahtumia eri ikäryhmille. Tapahtumat ovat mahdollistaneet sukupolvien kohtaamisen matalan kynnyksen ympäristössä. Kaikki kirjaston järjestämät tapahtumat olivat maksuttomia ja kaikkien saavutettavissa. Lisäksi ne ovat lisänneet kaikkien sosioekonomisten ryhmien hyvinvointia ja ehkäisseet syrjäytymistä.

Hankkeen yksi tavoitteista oli luoda yhteisötalosta ja kirjastosta alueen asukkaiden olohuone ja oleskelutila, missä on onnistuttu hyvin. Syksyllä 2017 yhteisötalolla toteutettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa yhteisötaideteos. Valmis teos asetettiin näytteille yhteisötalon aulaan.

Reijolan kirjasto ja yhteisötalo tarjoavat ilmaisen näyttelytilan alueen asukkaille, taiteilijoille ja järjestöille. Hankkeen aikana kirjastossa oli esillä useita paikallisten keräilijöiden ja käsityöharrastajien kokoelmista koottuja näyttelyitä. Reijolan kirjasto tarjoaa maksuttoman näyttelytilan, joka antaa mahdollisuuden esitellä alueen asukkaiden harrastuksia ja paikallista osaamista. Kirjasto/yhteisötalo tarjoaa toiminnallaan erilaisia kulttuurielämyksiä, jotka ovat lähellä alueen asukkaita. Kirjastossa on ollut esillä vanhoja valokuvia lähialueilta, mikä on tarjonnut mahdollisuuden tutustua alueen historiaan ja oman identiteetin vahvistamiseen. 

Reijolan kirjasto on järjestänyt yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa perinteiset Reijolan Syyshavinat. Tapahtuma on kaksipäiväinen. Torstaipäivän ohjelma on suunnattu nuorille ja lauantai on tarkoitettu koko perheen tapahtumapäiväksi. Tapahtumassa on alueen asukkailla ja toimijoilla mahdollista esitellä ja/tai myydä omia tuotteitaan ja palvelujaan. Syyshavinoiden yhtenä painopisteenä yhteisöllisyyden lisäksi on tuotteiden kotimaisuus ja paikallisten yrittäjien esilletuominen.

Joensuun kaupungin kulttuurikiertue on vieraillut Reijolassa jo useana vuonna tarjoten erilaisia taide-esityksiä. Syksyllä 2017 Kulttuurikiertueen teatterimusiikkiesityksessä kaksi eri sukupolvea kohtasivat, kun esityksessä oli paikalla sekä alueen senioreita että Reijolan koulun toisen luokan oppilaita. Osallistava musiikkiesitys oli hauska ja erilainen kokemus koko yleisölle, varsinkin kun katsojien kokemukset esityksen aiheesta, eli maataloustöistä, vaihtelivat niin paljon. Reijolan yhteisötalo on toimiva paikka järjestää yhteistä toimintaa eri-ikäluokille jatkossa, sillä talon käyttäjien iät vaihtelevat vauvasta vaariin.

 

2. Toiminnallinen yhteistyö

Reijolan kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lähialueen koulut ja päivähoito. Hankkeen aikana järjestettiin Reijolan koululle pelipäiviä, elokuva- ja teatteriesityksiä, askartelupajoja ja kirjailijavierailu sekä auringonkukkapellon kylvötapahtuma. Nuorille suunnatuissa tapahtumissa tehtiin kirjaston palveluita tutuiksi esimerkiksi sarjakuvasuunnistuksen avulla. Nuorille suunnatut tapahtumat ovat madaltaneet kynnystä nuorten tulla kirjastoon ja viettää aikaa kirjaston tiloissa, esimerkiksi tietokonetta käyttäen.

Hankkeen aikana kirjasto tiivisti yhteistyötään Joensuun nuorisopalvelujen kanssa, loi uusia yhteistyökuvioita Joensuun Setlementti ry:n ja Reijolan eläkkeensaajien kanssa. Hankkeessa kirjaston yhteistyökumppaneina ovat toimineet edellä mainittujen lisäksi Pyhäselän seurakunta, Opintokeskus Sivis, Pyhäselän 4H, Joensuun kulttuuritoimi, Teatteri Traktori, Joensuun kaupungin avoin varhaiskasvatus, Nukketeatteri Nappi ja Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri. Mahdollisena uutena yhteistyökumppanina on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hyvinvointivalmentajaopiskelija, joka järjesti kirjaston Suomi 100 –etkoilla hyvinvointituokioita kävijöille.

Omatoimikirjaston tulon myötä kirjastosta on tullut yhä paremmin saavutettava tila, ja alueen asukkaat ovat oppineet hyödyntämään kirjastoa tilana monin tavoin. Esimerkiksi Reijolan Eläkkeensaajat ry:n järjestämä ATK-kerho toimii kirjaston tiloissa aamupäivisin kirjaston ollessa suljettuna. Opiskelijat käyttävät kirjastoa työskentelypaikkana ja ryhmätöiden tekemiseen, ja koululaiset käyvät kirjastossa koulun jälkeen (ennen kirjaston avautumista) tekemässä läksyjä. Paikalliset K- ja S-marketit sponsoroivat tarvikelahjoituksilla kirjaston järjestämiä suurempia tapahtumia ja tarjoavat kirjastolle mainostilaa omilla ilmoitustauluillaan. Reijolan Eläkkeensaajat ry:n kanssa järjestettiin Vanhustenviikon juhla vuosina 2016 ja 2017. Reijola 10.0 -hankkeen aikana yhteistyö on tiivistynyt entisestään Reijolan Eläkkeensaajien kanssa.

 

3. Näkyvyys ja markkinointi

Hankkeen tavoitteena oli lisätä yhteisötalon näkyvyyttä ja tunnettavuutta erilaisten tapahtumien ja näyttelyiden avulla sekä luoda yhteisötalosta alueen yhteinen olohuone. Reijolan yhteisötalolla järjestettiin hankkeen aikana 59 tapahtumaa.  Tapahtumien kävijämäärät vaihtelivat muutamasta kymmenestä aina yli tuhanteen kävijään. Kirjastossa järjestettiin yli 60 erilaista näyttelyä, joista osa tuli paikallisten taiteenkeräilijöiden harvinaisistakin kokoelmista ja osa kirjaston omasta aineistosta.

Vaikka yhteisötalo on sijainnut Reijolassa yli vuosikymmenen (lokakuusta 2006 alkaen), mihin hankkeen nimi viittasikin, on sen tarjoamien palvelujen laajuus monelle alueen asukkaalle vielä melko tuntematon asia. Hankkeen aikana järjestetty tapahtumat olivat hyvä tapa houkutella uusia kävijöitä taloon. Monet kävijät tulevat yhteisötalolle ensimmäistä kertaa jonkun tapahtuman vetämä, jolloin on hyvä tilaisuus esitellä sekä talon että kirjaston monipuolista toimintaa.

Esimerkiksi Vanhustenviikon juhlassa oli paikalla Joensuun kaupungin vaikuttajia ja muita vieraita, jotka olivat käymässä yhteisötalolla ensimmäistä kertaa. Vanhustenviikon juhla huomioitiin mediassa.  Samoin Syyshavinat mainitaan vuosittain maakunnan lehdissä ja Syyshavinat vetävät kävijöitä laajemmalta alueelta. Syyshavinoille on ostettu hankkeen aikana paikallisen taitelijan tekemä julistepohja, jota voidaan käyttää tulevina vuosina tapahtuman mainonnassa. Näin tapahtumalle luodaan oma, yhtenäinen ulkoasu ja ilme, jonka ihmiset tunnistavat tulevina vuosina. Syyshavinoiden mainosten jakaminen ilmaisen paikallislehden välissä läheisille asutusaluille rahoitettiin hankkeesta. Tieto tapahtumasta levisi laajemmalle alueelle ja toi tapahtumaan uusia kävijöitä, myös niitä jotka eivät ole kirjaston käyttäjiä. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia markkinoinnin kanavia. Muun muassa sosiaalista mediaa, suullista markkinointia, lehtimainontaa, Vaara-kirjastojen kotisivujen ja lähialueen kauppojen, kirjaston/yhteisötalon ilmoitustaulujen kautta tapahtuvaa markkinointia.

Hankkeen aikana on hankittu info-tv, joka sijoitetaan yhteisötalon aulaan. Info-tv mahdollistaa talon eri toimijoiden esittäytymisen ja tapahtumista tiedottamisen. Hankkeessa hankittiin yhteisötalolle myös kirkkaan värinen pahviständi, jota voidaan käyttää palvelujen esittelyyn.

Hankkeen aikana tuotettiin paljon erilaisia ja erikokoisia tapahtumia, joiden yhteydessä tehtiin laajasti yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana luotiin uusia yhteistyökuvioita, esimerkiksi Joensuun Setlementin ja Joensuun avoimen varhaiskasvatuksen Reijolan ryhmän kanssa. Lisäksi luotiin toimintamalli Vanhustenviikon juhlan järjestämisestä Reijolan Eläkkeensaajat ry:n kanssa lokakuussa. Toimintaa koulujen kanssa lisättiin ja järjestettiin koululaisille tapahtumia yhdessä Joensuun nuorisopalveluiden kanssa. Koululaisille järjestettävät tapahtumat on kirjattu myös kirjaston vuosikelloon. Pelipäivät, elokuvaesitykset koulujen loma-aikoina ovat jo useana vuonna peräkkäin luoneet mallin, jonka perusteella on tulevina vuosina helppo järjestää uusia tapahtumia. Tapahtumien järjestämisen kautta on saatu kokemusta siitä millaiset tapahtumat kiinnostavat lapsia ja nuoria.

4. Toiminnan juurruttaminen arkeen ja vuosikellomalli

Hankkeen aikana kokeiltiin ja arvioitiin erilaisia yhteistyömalleja, joista toimivimmat koottiin vuosikelloksi, joka otetaan osaksi kirjaston arkea.  Nuorisopalvelujen kanssa on jatkettu yhteistyötä, joka alkoi Tilat toimimaan -hankkeessa. Yhteistyö on juurrutettu osaksi arkea ja se on tiivistynyt ja lisääntynyt. Reijolan kirjastossa oli vuonna 2017 33 erilaista tapahtumaa, joissa kävi yhteensä lähes neljä tuhatta kävijää. Näistä useat, kuten lomaviikkojen elokuvat, Syyshavinat ja jouluaskartelut ovat jo asiakkaille tuttuja ja kysyttyjä. Näistä vuosittain toistuvista tapahtumista koottiin vuosikello, jossa on otettu huomioon vuosittaiset tapahtumat ja juhlapyhät, teemaviikot ja kirjallisuuteen liittyvät juhlapäivät, joiden ympärille kirjaston vuosi rakentuu. Hankkeen aikana laadittiin lista tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja heidän yhteystiedoistaan. Hankkeen aikana laadittiin kirjastolle markkinointisuunnitelma, jossa listattiin tärkeimmät markkinointikanavat eri kohderyhmille.

 

Toteutumatta jääneet suunnitelmat

Hankehakemuksessa mainittiin Pyhäselän palvelupisteen mahdollinen siirtyminen Reijolan yhteisötalolle ja yhteistyö kirjaston kanssa. Palvelupiste säilyi lopulta Hammaslahden taajamassa, vaikka vaihtoikin entisen  TE-toimiston tiloihin sisäilmasyistä. Palvelupisteelle kaavailtu tila yhteisötalolla (entinen vahtimestarin toimisto) otettiin nuoriso-ohjaajien toimistotilaksi, koska heidän tilansa Hammaslahdessa joutuivat myös käyttökieltoon sisäilmasyistä. Kirjaston henkilökunta jatkaa edelleen liikuntapalveluiden kuntosalitunnisteiden myyjänä Reijolassa.

Toinen hakemusaikana mainittu yhteistyökuvio oli 4H-nuorten yritystoiminnan tukeminen. Tätä kokeiltiin Leivosten viemää -kahvion merkeissä. Kahvio oli auki kerran viikossa arki-iltaisin. Nuorten yrittäjien siirryttyä abikevään jälkeen opiskelemaan ei toimintaa jatkettu. Nyt kahviotila on nuoriso-ohjaajien toimistona, joten vaikka jatkaja kahviolle löytyisikin, täytyy tila-asiaa miettiä uudelleen. Leivosten viemää -kahvio on ollut edelleen avoinna satunnaisesti erilaisissa tapahtumissa, jolloin tilana on käytetty nuorisotilaa.

 

Webbsidor, publikationer och material: 

Vuosittain toistuvista, toimivimmiksi havaituista tapahtumista koottiin vuosikello, jossa on otettu huomioon vuosittaiset tapahtumat ja juhlapyhät, teemaviikot ja kirjallisuuteen liittyvät juhlapäivät, joiden ympärille kirjaston vuosi rakentuu. Hankkeen aikana laadittiin lista tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja heidän yhteystiedoistaan. Hankkeen aikana laadittiin kirjastolle markkinointisuunnitelma, jossa listattiin tärkeimmät markkinointikanavat eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa tehtiin pieni asiakaskysely Syyshavinoilla syksyllä 2017. Kyselyn vastauksista saimme suuntaa antavaa tietoa kirjaston ja yhteisötalon palvelujen kehittämiseksi. Kyselyn tuloksista kirjoitettiin lyhyt raportti.

Hankkeen tapahtumista uutisoitiin kolme kertaa lehdissä. Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen sosiaalisessa mediassa tapahtui pääasiassa Vaarakirjastojen Instagramtilin sekä Pyhäselän ja Reijolan kirjastot -Facebook-tilin kautta. Tapahtumia markkinoitiin Reijolan kirjaston nettisivujen ja Vaara-kirjastojen tapahtumakalenterissa. Hankkeen tapahtumia markkinoitiin Karjalaisen ja Karjalan Heilin menovinkit-palstoilla.

Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin 48 mainosjulistetta, joita jaettiin Facebookissa ja Instagramissa, sekä lähialueen ilmoitustauluille. Mainosjulisteita oli esillä myös kirjaston ja yhteisötalon tiloissa. Hankkeen aikana tehtiin 58 Facebook-julkaisua ja 15 Instagram-julkaisua. 

Hankkeessa saatiin hankittua ja käyttöön myös mainospohja yhteisötalolla toistuvalle Syyshavinat-tapahtumalle, joka on alueen suurimpia kylätapahtumia.

Hankeraportti, markkinointisuunnitelma ja muita hankkeessa tuotettuja tiedostoja: https://drive.google.com/open?id=12-5jYkmdAJyhPaouOZkLtR7NQKFNLD-y

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Hankkeeseen palkattiin viideksi kuukaudeksi hanketyöntekijä. Lisäksi hankerahoin kustannettiin raportointiin ja suunnitteluun kulunutta työaikaa (projektipäällikkö) ja 2 viikon jaksolle sijainen avustamaan Syyshavinat-tapahtuman järjestelyissä. Hanke tuki merkittävällä tavalla yhteisötalon palveluiden kehittämistä ja näkyvyyttä sekä tulevien vuosien toiminnan suunnittelua ja yhteistyöväylien löytymistä ja vahvistumista.

Kirjasto lisäsi tapahtumiensa määrää hankkeen aikana. Uusien tapahtumien avulla yhteisötalo sai lisää näkyvyyttä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, muun muassa kolmannen sektorin kanssa, lisääntyi ja tiivistyi.

Hankkeen aikana toteutettiin Joensuun kaupungin Työikäisten palveluohjelman tavoitteita järjestämällä tapahtumia, jotka lisäävät alueen elinvoimaisuutta. Yhteisötalo on kehittynyt kaikenikäisten kohtaamispaikaksi ja kulttuurikeskukseksi, jossa on tarjolla monenlaisia maksuttomia harrastus- ja ajanviettomahdollisuuksia kaikenikäisille. Asukkaiden osallistumista ja osallisuutta lisättiin ottamalla heitä mukaan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, kun tapahtumia järjestettiin paikallisten järjestöjen kanssa yhteistyössä.

Hankkeen aikana on tarjottu avoimia, matalan kynnyksen kulttuuritapahtumia. Erilaisia tapahtumia oli lähes 60 kappaletta ja niiden kohderyhmät vaihtelivat lapsista senioreihin. Suurimmat tapahtumat olivat perinteiset Syyshavinat elokuussa 2016 ja 2017, Vanhustenviikon juhla vuonna 2017, kesäpelipäivät ja peliviikon tapahtumat vuonna 2016 ja 2017. Hankkeen aikana toteutettiin elokuvaesityksiä koulujen loma-aikoina ja tapahtumien yhteydessä. Hankkeen aikana hankittu Elokuvalisenssi-vuosilupa ja yhteisötalossa sijaitseva yhteisösali katsomoineen mahdollistivat nämä elokuvaesitykset. Kirjastossa järjestettiin yli 60 erilaista näyttelyä, joista osa tuli paikallisten taiteenkeräilijöiden harvinaisistakin kokoelmista ja osa kirjaston omasta aineistosta.

Hankkeen aikana luotiin uusia yhteistyökuvioita, esimerkiksi Joensuun Setlementin ja Joensuun avoimen varhaiskasvatuksen Reijolan ryhmän kanssa. Lisäksi luotiin toimintamalli Vanhustenviikon juhlan järjestämisestä Reijolan Eläkkeensaajat ry:n kanssa lokakuussa. Toimintaa koulujen kanssa lisättiin ja järjestettiin koululaisille tapahtumia yhdessä Joensuun nuorisopalveluiden kanssa. Koululaisille järjestettävät tapahtumat on kirjattu myös kirjaston vuosikelloon. Pelipäivät, elokuvaesitykset koulujen loma-aikoina ovat jo useana vuonna peräkkäin luoneet mallin, jonka perusteella on tulevina vuosina helppo järjestää uusia tapahtumia. Tapahtumien järjestämisen kautta on saatu kokemusta siitä millaiset tapahtumat kiinnostavat lapsia ja nuoria.

Syyshavinat-tapahtumamainosten jakaminen ilmaisen paikallislehden välissä läheisille asutusaluille rahoitettiin hankkeesta. Tieto tapahtumasta levisi laajemmalle alueelle ja toi tapahtumaan uusia kävijöitä, myös niitä jotka eivät ole kirjaston käyttäjiä. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia markkinoinnin kanavia. Muun muassa sosiaalista mediaa, suullista markkinointia, lehtimainontaa, Vaara-kirjastojen kotisivujen ja lähialueen kauppojen, kirjaston/yhteisötalon ilmoitustaulujen kautta tapahtuvaa markkinointia.

Helmikuussa 2017 Pyhäselän ja Reijolan kirjastoissa aloitettiin omatoimikirjastotoiminta, jossa kirjastojen aukioloaikaa laajennettiin. Tämä mahdollistaa tilojen käytön yhteisöllisesti. Omatoimikirjaston tulon myötä kirjastosta on tullut yhä paremmin saavutettava tila, ja alueen asukkaat ovat oppineet hyödyntämään kirjastoa tilana monin tavoin. Esimerkiksi Reijolan Eläkkeensaajat ry:n järjestämä ATK-kerho toimii kirjaston tiloissa aamupäivisin kirjaston ollessa suljettuna. Opiskelijat käyttävät kirjastoa työskentelypaikkana ja ryhmätöiden tekemiseen, ja koululaiset käyvät kirjastossa koulun jälkeen (ennen kirjaston avautumista) tekemässä läksyjä.

Fortsatta åtgärder: 

Tavoitteena on hankkeen päättymisen jälkeenkin pitää yllä aktiivista tapahtuma toimintaa Reijolan alueella. Jatkossakin kirjasto järjestää tuttuja tapahtumia eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja ideoida uusia sekä innostaa asiakkaita mukaan kirjaston tapahtumien kehittämiseen. Hankkeen aikana koottua yhteystietolistaa ylläpidetään ja päivitetään vuosittain.

Reijolan kirjasto pyrkii etsimään uusia yhteistyökumppaneita jatkossakin. Esimerkiksi syksyn 2017 aikana Reijolaan avattava Mehiläisen hoivakoti Elli voisi olla yksi mahdollisista yhteistyökumppaneista tulevaisuudessa. Kirjasto voisi tarjota palveluitaan hoivakodissa ja markkinoida tapahtumiaan suoraan hoivakodille.

Jatkossa kirjasto voisi tehdä enemmän yhteistyötä yhteisötalolla toimivan avoimen varhaiskasvatuksen ryhmän kanssa. Kirjasto on hankkeen aikana järjestänyt ryhmän lapsille esimerkiksi askartelua, elokuvaesityksen ja kasvomaalausta. Tälläistä toimintaa voisi resurssien puitteissa tarjota tulevaisuudessa, minkä lisäksi voitaisiin kehittää esimerkiksi kirjavinkkaustoimintaa, johon sekä lapset että vanhemmat voisivat osallistua.

Hankkeen aikana lisättiin koululaisille tarjottavia tapahtumia. Jatkossa kouluyhteistyötä voisi yhä tiivistää ja kehittää lisää, mutta se vaatisi lisää henkilöstöresursseja kirjastolle. Tulevaisuudessa kirjasto voisi tarjota kouluille enemmän mediakasvatusta ja muuta opastusta hauskassa muodossa, kuten pelipäivinä jo tehtiin. Tämä kaikki vaatii lisää henkilökuntaa, jotta yksi työntekijä voisi keskittyä vain kouluyhteistyöhön.

Hankkeen aikana aloitettiin yhteistyö Joensuun Setlementti ry:n kanssa ja tätä yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa voitaisiin tehdä kirjavinkkausta, esittää elokuvia ja tarjota aineistopaketteja. Tavoitteena on vakiinnuttaa yhteistyö osaksi kirjaston arkea resurssien puitteissa.

Reijola 10.0 -hankkeen jälkeen jatketaan yhteistyötä nuorisopalvelujen kanssa aktiivisesti. Vuoden 2018 yhteiset tapahtumat on kirjattu vuosikelloon, josta niitä on helppo lähteä suunnittelemaan. Nuorisopalveluiden kanssa yhteistyö on helppoa, koska toimistotilat sijaitsevat samassa rakennuksessa ja kanssakäyminen kirjaston ja nuorisopalvelujen työntekijöiden kanssa on joka päiväistä ja kuuluu arkityöhön. Kirjasto myös pyrkii kehittämään ja uudistamaan palveluitaan ja tapoja, joilla se esittelee aineistoja ja palveluita nuorille. Hankkeen aikana järjestettiin PopUp–kirjasto, jossa kirjaston henkilökunta valitsi nuorille kohdennettua aineistoa kärryyn, ja jota nuoriso-ohjaaja esitteli ja lainasi nuorisotilassa nuorille.   

Reijolan eläkkeensaajat ry:n kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä. Helmikuussa 2018 järjestetään yhteislaulutilaisuus ja syksyllä on tarkoitus pitää taas yhteinen Vanhustenviikon juhla, josta toivotaan jokavuotista perinnettä. Kirjaston tiloissa jatkaa edelleen yhdistyksen muistikerho ja ATK-ohjaus.  Pyhäselän 4H:n ja kirjaston yhteistyö on ollut pitkäaikaista ja sitä jatketaan edelleen. Yhteistyötä tehdään Syyshavinoissa ja muiden tapahtumien järjestämisessä.

Kirjastossa ja yhteisötalolla järjestetään jatkossakin näyttelyitä, joita kirjasto koordinoi. Keväällä 2018 on tulossa Reijolan ja Niittylahden kuvataidekoulun kevätnäyttely sekä Kuoppa ja kammio - taidokasta emalointia –näyttely.

Reijolan lähikauppojen kanssa jatketaan edelleen yhteistyötä, etenkin Syyshavinoissa ja muissa suuremmissa tapahtumissa. Hankkeen aikana Reijolan K-market tuki tarvikkeiden muodossa Syyshavinoiden lisäksi Vanhustenviikon juhlaa vuonna 2017. Kirjasto voisi jatkossa etsiä uusia yhteistyökumppaneita alueen yrityksistä, jolloin tapahtumien saavutettavuus ja markkinointi kohdistuisi vielä laajemmalle alueelle.

Hankkeen budjetista jatkettiin elokuvalisenssiä, mikä mahdollistaa elokuvien säännöllisen esittämisen myös jatkossa. Elokuvalisenssi mahdollistaa elokuvanäytökset koululaisille loma-aikoina sekä muille ryhmille esimerkiksi eläkeläisjärjestöille ja päivähoidolle. Kirjasto voisi ideoita elokuviin liittyviä tapahtumia muiden toimijoiden kanssa. Koulujen loma-aikoina näytettävät elokuvat on kirjattu kirjaston vuosikelloon.

Reijolan yhteisötalolla toimii usean eri organisaation alaisia tiloja. Tärkeää olisi, että talon tiedotusta ja viestintää voitaisiin selkeyttää.  Jatkossa olisi toivottavaa, että Joensuun kaupungin sivuille olisi mahdollista koota eri toimijoiden yhteystiedot ja vastuualueet. Näin selkiytetään sitä, keneen asiakas on yhteydessä tilojen käyttöön liittyvissä asioissa.

Hankerahoilla hankittu info-tv tulee varmasti olemaan hyvä lisä yhteisötalon palveluiden mainostamisessa.

Reijolan yhteisötalon Facebook-sivustoa perustamista harkitaan, mutta sen päivittämiseen tulisi varata tarpeeksi työaikaa, mitä ei vielä ainakaan pystytä kirjastossa toteuttamaan.

Reijolan kirjastolle voisi tulevaisuudessa laatia sosiaalisen median strategian, jossa olisi kirjattu ylös kuka päivittää mitäkin viestintä, kuinka usein ja millaista sisältöä niihin laitetaan. Tämä strategia auttaisi suunnittelemaan ja ajoittamaan markkinointia sosiaalisessa mediassa.

Ytterligare information: 

Hankeraportti, markkinointisuunnitelma ja muita hankkeessa tuotettuja tiedostoja: https://drive.google.com/open?id=12-5jYkmdAJyhPaouOZkLtR7NQKFNLD-y

 

Projektet börjar : 
01/04/2016
Projektet avslutas : 
31/12/2017
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€37 000
Egen finansiering: 
€2 000
Budget sammanlagt: 
€39 000
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€25 874
Egen finansiering: 
€2 874
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
0kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
0henkilö/person
Antalet evenemang: 
58kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
7 105henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€23 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Avustusta ei voi käyttää aineiston (kirjallisuus, pelit, elokuvat) hankintaan. Perustelumuistio 2016, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016.