Satukaravaani
År 2017 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Helsingin kaupunginkirjasto
Bibliotekets adress : 
PL 4100
00099
Bibliotekets telefonnummer : 
09-310 8511
Bibliotekets e-postadress : 
city.library@hel.fi
ISIL-kod : 
Fi-He
FO-nummer : 
0201256-6
Ansvarsperson : 
Anne Ojanperä
Telefonnummer : 
040-3340009
E-post : 
anne.ojanpera@hel.fi
Projektets målsättning: 

Tavoitteena on kehittää kirjaston ja varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyötä, vahvistaa kirjaston roolia yhtenä varhaiskasvatuksen toimijana kunnassa sekä tuottaa erityisesti monikielistä lastenkirjastotyötä tukeva toimintamalli ja esimerkki, jolla tuetaan lasten kielellistä kehitystä ja oppimista.

 

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

Projektin toimenpiteitä seurataan:

1 Määrällisesti
Koko toteutusaikana, laskemalla projektin tapahtumiin välittömästi osallistuneiden henkilöiden (lasten sekä kirjastojen ja päiväkotien henkilökunnan)  osallistumismäärät ja osallistumiskerrat). 

 2. Laadullisesti.
Projektin aikana, keräämällä osallistuvilta kumppaneilta ja lapsilta palautetta ensimmäisen toteutuskerran jälkeen, jolloin palaute voidaan ottaa huomioon toteutuksen toisessa vaiheessa.
Projektin loppuvaiheessa, keräämällä kaikilta osapuolilta palautetta projektin toteutuksesta ja onnistumisesta sekä eri osapuolten suosituksia toiminnan jatkon kannalta.

 

Projektbeskrivning : 

Hankesuunnitelma

1.

Suunnitellaan ja luodaan lukemista ja kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä tukeva konsepti ja toteutetaan kirjastoissa Satukaravaani -kiertue.

Suunnitelmana on luoda kirjastoille valmiuksia toimia  kunnassa yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa ja vahvistaa kirjaston roolia, erityisesti vaiheessa, jossa varhaiskasvatussuunnitelmaa ollaan uudistamassa.  
Lapsen kielellistä kehitystä ja oppimista tukee, kun hänelle luetaan ääneen. Konkreettisena toimenpiteenä kiertueella tarjotaan lapsille lukuhetki ja tuetaan lukuharrastuksen kehittymistä ja lasten kielellistä kehitystä ja oppimista.

Maahanmuuttajalasten osalta tuetaan kotikieltä ja vahvistetaan kotoutumista. Monikielistä lastenkirjastotyötä ei ole yksittäisiä tapahtumia lukuunottamatta toistaiseksi juurikaan resursoitu.
Projekti tukee Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman tavoitteita. 

Projektin toiminnan toteutuksesta laaditan verkkoon kuvaus materiaaleineen, mikä tukee toimintamallin levittämistä sekä kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä muillakin paikkakunnilla.

 

Konkreettiset toimenpiteet: 

1. Mukana olevissa kirjastoissa järjestetään lukuhetki

- eri maahanmuuttajien kotikielellä ( esim. arabia, kurdi /sorani, persia/dari, somali, albania, vietnam)

-  suomenkielellä  samanaikaisesti niille lapsille, jotka eivät kuulu e.m.  mainittuihin kieliryhmiin.

Lukuhetket  toteutetaan kiertueina Helsingin (Itäkeskus, Kannelmäki, Kontula, Malmi, Maunula, Pasila ja Vuosaaren)  kirjastoissa sekä Hyvinkään, Kirkkonummen ja Porvoon kaupunkien kirjastoissa.
Kiertue toteutetaan kaksi kertaa kussakin kirjastossa.

Kaikkiaan kiertueella tavoitetaan välittömästi n. 900 lasta ja välillisesti myös heidän perheitään.  Osa lapsista osallistuu tapahtumaan kaksi kertaa.

Kun toimintaa toteutetaan projektin aikana useassa kunnassa, tämä tukee toimintamallin levittämistä muihinkin kuntiin Aluehallintoviraston alueella. 

Helsingin kaupunginkirjaston  loppuvuonna  julkaistavassa Selvitys turvapaikanhakijoiden palvelutarpeista -kartoituksen  yhteydessä kirjastolle tehdyssä kyselyssä kirjastot nimenomaan toivoivat uusia toimintamalleja maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluun.

2. Kirjastossa toteutettavan lukuhetken ohella lasten ja perheiden omatoimista lukemista kannustetaan satudiplomilla.  Satudiplomi on tarkoitettu nimenomaan lukuharrastuksen tukemiseen sekä yhteisten lukutuokioiden edistämiseen. Satudiplomi suoritetaan joko lukemalla itse tai kuuntelemalla kirjastohenkilökunnan valmistelemasta aineistosta sovittu määrä kirjoja. 

Satudiplomin toteutus yhdistää päiväkotien henkilöstön ja perheet tukemaan lasten lukuharrastusta yhdessä kirjaston kanssa.

 

2.

Tuotetaan päiväkotien, kirjastojen ja vanhempien tueksi verkkoon opas- ja artikkeliaineisto, jonka tarkoituksena on kertoa lukemisen merkityksestä lapsen kehitykselle sekä niistä välineistä ja menetelmistä, joita tähän on käytettävissä. Näistä yhtenä kirjaston tarjoamat palvelut ja tuki. 

Aineisto tukee hankkeen toimintamallin levittämistä ja juurruttamista valtakunnallisestikin.

Se myös tukee kirjaston ja päiväkotien henkilökunnan valmiuksia tukea perheitä lapsen kielellisen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. 

Artikkeliaineiston sisällön tuottamisesta, mikäli rahoitus saadaan, on sovittu tutkijoiden Pentti Hakkarainen ja Milda  Bredikyte kanssa.

Aineiston alustava sisältö:

Sadut ja suullinen tarinankerronta

  1. Miten johdatella lapsi sadun maailmaan?
  2. Miten havainnoida lasta ja hänen kokemusmaailmaansa?
  3. Mikä lasta kiehtoo ja pelottaa?

Vanhempien ja ammattikasvattajien yhteistyö

  1.  Lapsen kokemusmaailman jakaminen
  2. Saduttaminen ja lapsen tarinat
  3. Lapsi ryhmässä – havaintojen jakaminen aikuisten kesken

Leikkimaailmat

  1. Leikkimaailman teeman yhteinen valinta
  2. Pitkäkestoisen leikkimaailman ylläpitäminen
  3. Vanhempien osallistuminen

Lapsen kehityksen ja vertaissuhteiden kehittämisen näkökulma

  1. Lapsen mielikuvituksen ja itsesäätelyn kehitys
  2. Kieli tai kielet ja leikki
  3. Leikki, leikkimaailma ja digitaalinen virtuaalimaailma

 

Aineistosta laaditaan tiivistelmät, jotka käännetään englanniksi, somaliksi, arabiaksi ja kurdiksi. Näin sitä voivat hyödyntää myös maahanmuuttajalasten vanhemmat, sekä alueellisesti että valtakunnallsesti.

 

Projektin vaiheistettu toteutussuunnitelma:

Kesto 12-18 kk,  ajalla 1.5. 2017 - 31.12.2018:

Kevät, kesä  2017: 

koordinointi, suunnittelu, valmistelu, materiaalien valmistelu

Syksy 2017: 

valmistelu jatkuu, materiaalien tuottaminen, toteutusaikataulut eri paikkakunnilla 

 1.  lukuhetkikiertue Helsingin kirjastoissa (5 kirjastossa) sekä Kirkkonummella

 Kevät 2018:

2.  lukuhetkikiertue Helsingissä (6 kirjastossa)

sekä Kirkkonummella, Hyvinkäällä ja Porvoossa

-opastus- ja artikkeliaineiston suomenkieliset tekstit 

 Syksy 2018:

Lukuhetket Helsingin kirjastoissa

Lukuhetket Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Porvoossa

Opastusaineiston tekstien käännökset.

Muu verkkoaineisto hankkeen ja toimintamallin toteuttamiseksi ja jatkumiseksi kirjastoissa.

 

Hankkeen taloussuunnitelma 

Kokonaiskustannukset: 30 800 e.

Omarahoitus: 6110 e.

(Koostuu kirjasto- ja päiväkotohenkilöstön projektiin käyttämästä työajasta sekä vuokrista ja matkakuluista.)

Haettava summa: 24 690 e.

 

 

 

 

 

Samarbetspartner/s: 
Hyvinkään,Kirkkonummen ja Porvoon kaupunginkirjastot, Helsingin varhaiskasvatusvirasto (päiväkodit), Hyvinkään varhaiskasvatus (päiväkodit, Kirkkonummen Varhaiskasvatus (päiväkodit), Porvoon varhaiskasvatuspalvelut (päiväkodit),
Samarbetspartners, arbetsgrupper: 

Helsingin kirjasto: riitta.hamalainen@hel.fi ja Varhaiskasvatusvirasto: risto.keskinen@hel.fi

Porvoon kirjasto ja päiväkodit:  asko.rossi@porvoo.fi

Hyvinkään kirjasto ja päiväkodit: mervi.jokinen@hyvinkaa.fi

Kirkkonummen kirjasto ja päiväkodit: jaana.heimo@kirkkonummi.fi

Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Hankkeessa luotiin kirjaston ja varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyötä tukeva toimintamalli, joka toteutettiin Satukaravaani-kiertueen muodossa.

Tarkoituksena oli tukea lapsen varhaista kielellistä kehitystä lukemalla hänelle ääneen lapsen omalla äidinkielellä. Maahanmuuttajalasten osalta tavoitteena oli tukea lapsen kotikieltä ja vahvistaa myös sillä tavoin kotoutumista. Konkreettisena toimenpiteenä kiertueella suunniteltiiin ja toteutettiin lapsille lukuhetki ja tarinan kerrontaa näiden omalla äidinkielellä.

Hankkeessa oli mukana kirjastoja Helsingistä (Itäkeskus, Kannelmäki, Kontula, Malmi, Maunula, Pasila ja Vuosaari) sekä Hyvinkään, Kirkkonummen ja Porvoon kirjastot.

Suunnitteluvaiheessa kielivalikoimaksi valikoituivat arabia, kurdi /sorani, persia/dari, somali, albania ja vietnam. Kyseiset kielet valikoituivat mukaan Helsingin  Tietokeskuksen tilastoimien Helsingissä asuvien lasten määrän ja heidän kotikieltensä pohjalta. Muiden kuntien kieliryhmät saatiin ao. kirjastoilta. 

Toimintaan löytyi Helsingin kaupunginkirjastosta arabiankielinen ja somalinkielinen lukija. Muiden kieliryhmien lukijat etsittiin mukana olevien kirjastojen piiriin kuuluvien päiväkotien kielitoivetiedustelujen jälkeen. Lukijat löytyivät yhteistyökumppaneiden kautta. Lukijoiden löytymiseen vierähti odotettua pidempi aika, koska ennalta ajatellut lukijat eivät olleetkaan enää käytettävissä.

Kiertue käynnistettiin talvella 2018. Kirjastot saivat valita tuokionsa oman aikataulunsa mukaan. Ideana oli, että päiväkodit voivat tulla lapsiryhmän kanssa kirjastoon. Kiertueessa mukana olevien lukijoiden tehtävänä oli avata tarina joko kaksikielisesti tai pelkästään omalla kielellään. Samaan aikaan kirjasto sai pitää suomenkielisen tuokion, jos kaksikielisen tuokion järjestäminen ei soveltunut päiväkodin toiveisiin. Hankesuunnitelman mukainen kielivalikoima oli joidenkin kumppaneiden mielestä suppea: jotkut päiväkodit olisivat halunneet kielivalikoimaa täydennettävän venäjän ja vironkielisillä tuokioilla, mutta nämä kielet eivät kuitenkaan kuuluneet tämän hankkeen sisältöön. Hankkeen ajatuksenahan oli erityisesti tukea niitä kieliryhmiä, joissa lukemisen kulttuuri ei ole samalla tavalla vahvaa ja itsestään selvää kuin esimerkiksi Suomessa ja lähialueillamme. 

Kiertueen alku oli haastava. Osallistujia tuli odotettua vähemmän markkinointiviesteistä huolimatta. Päiväkoteja vaivasi alkutalvella influenssakierre, joka vaikutti henkilökunnan riittävyyteen ja näin ollen osa kutsutuista päiväkodeista ei reagoinut satutuokiokutsuihin. Toinen syy oli keväällä päiväkotien toimintaa koskeva uusi ja voimaan tullut varhaiskasvatuslaki, joka kärjistyi mielenilmauksiin ja lakkoon. Helsingin osalta osallistujia olikin päiväkotien määrään nähden huomattavan paljon vähemmän kuin hankkeessa mukana olleilla Hyvinkäällä ja Kirkkonummella. Päiväkotien tilanne huomattiin muissakin kirjastojen järjestämissä toiminnoissa, kun sovittuja ryhmäkäyntejä peruttiin päiväkotien henkilökuntapulan vuoksi.
Talven ja kevään 2018 aikana Satukaravaani tavoitti 175 lasta, jotka tulivat lukutuokioihin päiväkodin ohjaajien kanssa. Osa ryhmistä jäi kuitenkin tilastojen ulkopuolelle, eikä vanhempien mukana tulleita lasten määrää voitukaan laskea, kun osa tuokioista järjestettiin kirjastojen avoimissa tiloissa.

Syksyn 2018 kiertue suunniteltiin tiukemmalla aikataululla ja markkinointia lisättiin kirjastojen omilla kanavilla sekä Monikielisen kirjaston sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Suurin osa tuokioista pidettiin syys- lokakuussa ja osallistujia oli kevääseen nähden enemmän. Lukuhetket järjestettiin pääsääntöisesti kaksikielisesti ja tavoite oli kaikkien osapuolten kielitietoisuuden lisääminen. Syksyn 2018 satutuokioihin osallistui yhteensä 320 kuulijaa.

Porvoon kirjaston albanian- ja vietnaminkieliset satutuokiot pidettiin talvella 2019.

Jotta erikieliset lapset voisivat osallistua monipuolisesti toimintaan, järjestettiin talvella 2019 vuorovaikutteinen musiikkitarinatuokio, jossa jokainen lapsi pääsee halutessaan osalliseksi tarinaa omalla kotikielellään. Tomi Pulkkisen musiikkitarinatuokio järjestettiin hankkeessa mukana olevissa kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa, joka oli Satukaravaani -kiertueen viimeinen esiintymispaikka. Tähän päädyttiin, koska hankkeessa mukana olleen kirjaston talven tapahtumakalenteri oli täynnä ja musiikkitarinatuokio ei sinne mahtunut mukaan. Musiikkikiertueen aikana päästiin kuulemaan hankkeessa mukana olevien kielien lisäksi: englantia, espanjaa, hindiä, italiaa, japania, kiinaa, pashtua, ruotsia, saksaa, thai, turkkia, urdua, venäjää, viroa ja erästä Ghanan murre-kieltä. Musiikkitarinatuokio tavoitti 725 lasta ja siitä saatu palaute oli hyvin positiivista. 

Hankkeen toimintaan osallistui Helsingissä, Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Porvoossa yhteensä 1220 lasta.

Eri tilaisuuksissa kerätyn palautteen perusteella huolta herätti kirjastojen ja päiväkotien mahdollisuudet ottaa huomioon erikieliset lapset ja heidän osallistumisensa päiväkodin arkeen. Kirjaston tarjoamien palveluiden saatavuuteen on myös pyrittävä kiinnittämään huomiota. Monikielisten kirjastojen palvelujen tarjoaminen laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken saavuttaisi myös ne perheet, joilla ei ole ennestään kirjastonkäytön kokemusta.

Hankkeen aikana järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta kirjastojen ja päiväkotien henkilökunnalle. Syksyllä 2017 järjestettiin Kick off -tilaisuus, johon kutsuttiin puhujiksi arabiankielinen tutkija ja kääntäjä Helsingin yliopistolta Maria Pakkala, kirjastovirkailija Zahra Mohamed, kirjailija Riina Katajavuori sekä Helsingin varhaiskasvatusviraston Risto Keskinen. Tilaisuudessa käytiin läpi, miten kirjoja julkaistaan ja kustannetaan arabian-ja somalinkielisessä maailmassa, minkälaisia perheitä kirjailija oli tavannut kirjaprojektissaan ja varhaiskasvatusviraston edustajat kertoivat  tarinan ja leikin merkityksestä kielirajoista huolimatta.

Syksyllä 2018 järjestettiin toinen koulutustilaisuus, jossa keskityttiin kieleen, tarinallisuuteen ja leikkiin. Tilaisuuden puhujina olivat kirjastovirkailija Aicha Benmerabet, kirjailija Katri Tapola, Helsingin yliopiston tutkimusavustaja Verna Pelkonen ja erityisasiantuntija Risto Keskinen  Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Ajatuksia herättivät leikillisyyden ja leikkiympäristöjen vaikutukset lasten keskinäisissä suhteissa, jos kielimuuria ei kyetä ylittämään. Tätä rajapintaa voidaan rikkoa kaksikielisesti luetulla sadulla, kun kuulijoiden kotikielet otetaan huomioon ja tarina pyritään kertomaan joko kotona, päiväkodissa tai kirjastossa. Näin erikieliset lapset voivat osallistua yhteiseen leikkiin tuomalla siihen omia näkemyksiään ja ideoitaan, sanattomastikin.
Kaksikielisen satutuokion mallinsivat Helsingin kaupunginkirjastosta Aicha Benmerabet arabiaksi ja Lauri Seutu suomeksi, kun he lukivat vuorotellen Sendakin Hassut hurjat hirviöt -kirjaa. Mallinnus on taltioitu esimerkkinä Satukaravaani-verkkosivustolle. 

 

Hanketta on esitelty ja siitä tiedotettu seuraavissa tilasuuksissa:

 -Etelä-Suomen kirjastojen hankepäivä - etusijalla lapset ja monilukutaito, Tikkurilan kirjastossa 2.10.2018
- Satukaravaanista on kerrottu yös vasta perustetun Uudenmaan lasten ja nuorten kirjastotyön verkoston kokouksissa  (useita 2018 -2019 ) sekä
- Lahden Alueellisen kehittämiskirjaston Kirjasto kotouttaa -koulutuksessa 23.5.2019.
- ”Kirjastosta pakolaislasten ja -nuorten kotoutumisen mahdollistaja" Espoon kaupunginkirjaston hanke Keskustakirjasto Oodissa 27.5.2019.

 

 

Webbsidor, publikationer och material: 

Hankkeessa tuotettiin helppolukuiset materiaalit ja opas lukemisen ja leikin merkityksestä. Oppaasta tehtiin käännökset albaniaksi, arabiaksi, somaliksi, soraniksi ja vietnamiksi. Lisäksi käännettiin tekstit myös englanniksi ja ruotsiksi, jotta tavoitettaisiin laajemmin aiheesta kiinnostuneita toimijoita ja tahoja, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Kirjastoseura, Kasavtuksen ja koulutuksen toimiala ja Lastentarha-lehti, joita tiedotettiin materiaaleista.

Jokaiseen oppaaseen on lisätty Satudiplomin linkki tai se mainitaan oppaan tekstissä, jotta lukija voi löytää Monikielisen kirjaston tarjoamista kirjoista lapsen ikäryhmälle sopivaa luettavaa hänen omalla kotikielellään. Oppaiden lisäksi pyydettiin asiantuntija-artikkelit FT dosentti Päivi Heikkilä–Halttuselta (Rakkaus kieleen) ja professori Pentti Hakkaraiselta & draama-ja leikkipedagogi Milda Bredigyteltä (Sadut ja suullinen tarinankerronta). Nämä kaksi artikkelia luotaavat syvemmälle ääneen lukemisen ja leikin merkityksellisyydestä varhaislapsuuden eri kehityksen vaiheissa.  

Hankkeessa tuotetut aineistot on koottu verkkosivulle: http://www.kirjastot.fi/satukaravaani:

Hyvä leikki kasvaa tarinoista ja eläytymisestä -opas suomenkielisenä varhaiskasvattajille, kirjastoväelle ja vanhemmille. Teksti on lyhennettynä käännöksenä arabiaksi, albaniaksi, kurdiksi/soraniksi, somaliksi, vietnamiksi sekä englanniksi ja ruotsiksi.

Artikkelit:

Milda Bredikyte ja Pentti Hakkarainen: Sadut ja suullinen tarinankerronta

Päivi Heikkilä-Halttunen: Rakkaudesta kieleen

Videotaltiointi (esimerkki kaksikielisestä satutuokosta): Pieni prinsessasatu: satutuokio arabiaksi ja suomeksi 

Sivustolle on tulossa lisäksi arabian kielellä kirjoittavan lastenkirjailija Flora Majdalawin (Ruotsi) lukuhaastevideo. Kirjailija vieraili Espoossa ja Helsingissä helmikuussa ja huhtikuussa 2019 ja piti useita satutuokioita arabiaksi eri ikäisille lapsille ja nuorille. Hän myös tapasi oman äidinkielen opettajia ja vanhempia,  joille kertoi oman äidinkielen ylläpidon tärkeydestä ja lukustrategioista. Hänen Monikieliselle kirjastolle tekemänsä lukuhaastevideon, joka on suunnattu arabiankielisille perheille, julkaistaan myöhemmin Kirjastokaistalla ja linkitetään Satukaravaani -sivustolle. 

Lisäksi sivustolle on koottu teemaan liittyvää Monikielisen kirjaston tuottamaa sisältöä. Aiemmin luotu sadunkertojien kielipankki elvytettiin Satukaravaani-hankkeen tuloksena uudelleen ja on verkossa kaikkien kirjastojen ja päiväkotien käytettävissä.

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Palautepyynnöt lähetettiin kaksi kertaa (syksyllä 2018 ja talvella 2019) hankkeeseen osallistuneille kirjastolaisille ja päiväkodeille. Palautteesta tehtiin avoimiin vastauksiin perustuva kyselylomake, jotta vastaajat reflektoisivat omaa toimintaansa suhteessa omiin arvoihinsa, lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen, kotouttamiseen sekä ajatuksia kirjaston ja päiväkodin yhteistyökuviosta.

Palautteissa näkyi päiväkodin kiire sekä lapsiryhmien liikkumiseen vaikuttavat tekijät kuten ryhmässä olevat eri-ikäiset lapset tai henkilökuntapula. Toisaalta palautteissa näkyi myös kielitietoisuuden ymmärtäminen ja siihen paneutuminen. Joissakin palautteissa ehdotettiin malleja monikielisten satutuokion järjestämiseksi. Hankkeen toiminnan kielivalikoima ei ollut auennut kaikille osallistujille ja tämä ilmeni palautteissa. Tulkinnanvaraiseksi jää, olivatko palautteen antajat osallistuneet koulutustilaisuuksiin tai oliko tieto tavoitteista välittynyt kirjaston ja päiväkodin koko henkilökunnalle kuten oli suunniteltu ja painotettu henkilökunnan koulutuksissa.

Hankkeen koulutuksien myötä havaittiin, että on tarkoituksenmukaista kertoa sama tarina kaksikielisesti. Silloin lapsi voi osallistua yhteiseen leikkimaailmaan kielirajoista huolimatta. 

HHuomioita palautteista:
”Pitäisi ehkä miettiä vielä tarkemmin, mistä kohderyhmä on tavoitettavissa ja hakeutua heidän luokseen. Ehkä myös muiden tahojen kautta esim. neuvola, vastaanottokeskukset, vierailut suoraan päiväkodeilla?”

Alle 3v lapsilla helpompaa jos satutuokio on päiväkodilla, eikä sitä varten tarvitse lähteä retkelle, mutta haasteensa on saada samaan aikaan juuri ne lapset joilla se yhteinen kieli on ja sellainen satu joka kiinnostaa sekä sitä 2-vuotiasta että eskaria.”

Erittäin tärkeänä osana yleissivistystä ja kirjaston tarjoamisten palveluiden yhteensaattaminen yhteiskunnassa. Yhteisöllisyyden kasvattaminen on meidän jokaisen asia.”

Näissä tilaisuuksissa kerätyn palautteen perusteella huolta herätti kirjastojen ja päiväkotien valmiudet ja mahdollisuudet ottaa huomioon erikieliset lapset ja heidän osallistumisensa päiväkodin arkeen. Kirjaston tarjoamien palveluiden saatavuuteen on myös pyrittävä kiinnittämään huomiota. Monikielisten kirjastojen palvelujen tarjoaminen laajalla yhteistyöllä saavuttaisi myös ne perheet, joilla ei ole ennestään kirjastonkäytön kokemusta.

Lasten tutkimusretkiä kieleen pitää ruokkia, jos lapset sitä itse haluavat. Näin kävi erään somaliankielisen satutuokion kanssa, kun sattumalta paikalla olleen toisen päiväkodin suomenkieliset lapset halusivat myös osallistua tuokioon. Lapset kuuntelivat keskittyneesti vieraskielistä tuokiota ja olivat jälkikäteen puhuneet positiivisesti kokemuksestaan tuokion pitäjän kanssa. Kielimuureja voi näin kaataa rohkealla otteella ja tarjota lapsille mahdollisuus tutustua ennakkoluulottomasti eri kieliin ja leikkikulttuureihin heidän niin halutessaan. 

Kaksikielisen satutuokion mallintaminen koettiin tärkeäksi. Hankkeessa tarina luettiin suomeksi ja arabiaksi. Kirjastokaista kuvasi tuokion Katri Tapolan tarinasta. Tarinan esittämiseen pyydettiin erikseen kuvausluvat kirjailijalta, kääntäjältä ja kuvittajalta.

Artikkelit, oppaat ja videoitu satutuokio löytyvät Kirjastot.fi –sivuilta. Materiaalilinkkiä on jaettu eri toimijoille kuten Lastentarha-lehti, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Kirjastoseura, Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan päiväkodit, jotta hankkeessa luotuja materiaaleja voitaisiin hyödyntää laajasti. Sivustoa tullaan täydentämään monikielisyyttä tukevalla materiaalilla jatkossakin. Julkaisua odottaa mm. arabiankielinen käännös Suomessa vierailleen lastenkirjailija Flora Majdalawin puheenvuorosta ja videosta, jossa hän kertoo arabiankielisestä tarinan kerronnasta.

www.kirjastot.fi/satukaravaani –sivustolle on lisätty myös Lukulumo-palvelu, joka täydentää hankkeen ideaa monikielisestä palvelusta. Tarinallinen leikki –Time travel method, on päiväkodeissa oleva toimintamalli, jota esiteltiin Satukaravaanin verkkosivujen yhteydessä.Keskustakirjasto Oodissa pidettiin vieraskielisiä satutuokioita talvella 2019 ja satutuokiossa luettiin mm. arabiaksi ja somaliksi. 

 

 

 

 

 

 

Fortsatta åtgärder: 

Oodissa vieraskieliset satutuokiot tulevat olemaan osana perustoimintaa ja esimerkiksi syksyksi 2019 on jo suunniteltuna Satukaravaani -kiertueen mukainen tapahtumasarja Helsingissä puhutuilla harvinaisilla kielillä. Yhteistyön toteuttamiseksi jatkossakin varhaiskasvatuksen kanssa luo hyvät edellytykset myös yhteinen lapsille varattu tila. 
Toiminnalle on suunniteltu jatkoa eri kielisin tuokioin myös kaikissa kumppanikirjastoissa.

Monikielinen kirjasto on päivittänyt lukijoiden kielipankin, jotta harvinaisemmilla kielillä olevia lukijoita olisi helpompi löytää. Myös varhaiskasvatusvirastolle on tiedotettu näistä palveluista. Päiväkoti voi tilata lapsiryhmälle tietyn kielisen satutuokion ja kirjasto hankkii lukijan ja auttaa sopivien tarinoiden etsimisessä. Toisaalta myös päiväkoti voi järjestää satutuokion vieraskielisten lasten vanhempien avustuksella ja näin lisätä kielitietoisuutta päiväkodin arjessa.

Projektet börjar : 
01/05/2017
Projektet avslutas : 
31/12/2018
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€24 690
Egen finansiering: 
€6 110
Budget sammanlagt: 
€30 800
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€32 431
Egen finansiering: 
€10 431
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
2kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
42henkilö/person
Antalet evenemang: 
32kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
1 220henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€22 000

Http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017. Kirjaston oman rahoituksen osuus on 20 % kustannusarviosta.