Tarinat, jotka heräävät eloon
År 2017 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Bildens ursprung: 
Pöytyän kirjaston sadut
Pöytyän kirjasto
Bibliotekets adress : 
Yläneentie 6
21870
Bibliotekets telefonnummer : 
040 6722967
Bibliotekets e-postadress : 
kirjasto@poytya.fi
ISIL-kod : 
FI-Potki
FO-nummer : 
1929519-5
Ansvarsperson : 
Minna Leinonen
Telefonnummer : 
0406722967
E-post : 
minna.leinonen@poytya.fi
Projektets målsättning: 

Tavoite on saada alakoulun 4.-6.lk oppilaat rakastamaan ja luomaan tarinoita, ja sitä kautta innostumaan lukemisesta. Tämä toteutetaan oman tarinankerronnan kautta. Oppilas kirjoittaa oman tarinan ja tekee siihen kuvituksen. Kollektiivinen tarinankerronta toteutuu oman tarinan kertomisella ja sen jakamisella internetiin.

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

-Syntyneet kertomukset, jotka ovat luettavissa netistä (kirjaston kotisivulle oma sivu)

-Oppilaiden oma-arviointi niin tarinoinnin kuin lukemisen innostavuudesta ja lisääntymisestä

Projektbeskrivning : 

Tarinat haluavat herätä eloon. Ne haluavat tulla kuulluiksi, luetuiksi ja osaksi yhteistä kulttuuriperimää. Tarinat ovat osa ihmisenä olemista; ne herättävät mielikuvituksen, empatian, kulttuurisen identiteetin, kielellisen taituruuden ja lisäävät ymmärrystä sekä tietoa.

Pisa-tutkimuksessa Suomi on aina kuulunut kärkimaihin. Toki olemme siellä kärjessä edelleen, mutta laskusuuntaisesti. ”PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.”[1] Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt kaikilla osa-alueilla.[2] Luetun ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yksilö pärjää elämässään. Me kirjastossa haluamme saada lapset rakastamaan lukemista jo alakouluiästä lähtien, jotta halu lukemiseen säilyisi läpi elämän.

Vinkkaus on yksi tapa lukemiseen houkuttamisessa. Se on hyvä tapa, mutta se ei välttämättä toimi niillä, jotka eivät halua lukea, jotka eivät ole tottuneet kotona lukemisen kulttuuriin. Me voimme omalta osaltamme edesauttaa ja edistää lukemista kirjastossa, sillä me olemme täynnä tarinoita. Yhdessä sanataideohjaajan kanssa voimme innostaa oppilaita tarinoihin ja kerronnan kulttuuriin.

Kirjojen lukeminen on tarinoiden lukemista. Tarinankerronta on oleellinen osa ihmisenä olemista. Se on seurannut meitä vuosisatoja, tehden meistä oman kulttuurimme tuotteita ja saanut meidät ymmärtämään oman ympäristömme ulkopuolella olevaa kulttuuria. Tarinankerronta oli kollektiivinen tilanne, mutta lukemistaidon kehittyminen teki meistä yksinään ja hiljaa lukevia individualisteja.

Pöytyän ja Auran kirjastojen hanke edistää tarinankerrontaa niin, että 4.-6.lk oppilaat innostuvat tarinoista ja kerronnasta. Kollektiivinen kerronta luo oman intensiivisen tilanteensa, jossa toteutuu myös vertaisryhmän vaikuttavuus, joka poikkeaa yksin lukemisesta. Tarina alkaa elää.

Kun lapset innostuvat tarinoista, he innostuvat kirjoista ja lukemisesta, sillä tarinat löytyvät sieltä. Miksi 4.-6.lk? Neljäsluokkalaisten luku- ja kirjoitustaito on jo niin hyvä, että he voivat itse luoda tarinoita, eivätkä he ole vielä kadottaneet mielikuvitustaan eivätkä heittäytymisen riemua.

Tarkoitus on siis edistää niin lukuintoa kuin kykyä kertoa tarinoita. Tässä käytetään apuna ulkopuolista sanataideohjaajaa, joka käy jokaisessa kirjastossa kaksi kertaa – kerran syksyllä ja kerran keväällä. Sanataideohjaaja inspiroi ja ohjaa oppilaita uudenlaiseen ajatteluun ja sanoilla leikkimiseen. ”Sanataide on luovaa, kielellistä ilmaisua, osa arkipäivää kirjojen, tarinoiden ja median kautta. Sanataiteen harrastaminen tukee kielen ja mielikuvituksen kehittymistä sekä tekstien ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa.”[3]

Koululaiset kirjoittavat ja kuvittavat omia tarinoitaan, sillä informaatiolukutaito käsittää myös kuvanlukutaidon. Tarkoitus on haastaa koululaiset tuottamaan niin tekstiä kuin kuvia itse ja kertomaan sekä jakamaan valmiin tuotoksen muille. Kuva ja tarina voivat kertoa samaa tarinaa, mutta toisiaan täydentäen ja hieman toisistaan poiketen luoden näin monitahoisemman tavan lukea kertomusta.

Kuvat tehdään suoraan tietokoneelle, jolloin tarvitaan tämän mahdollistavia laitteita. Tarinat kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Kuvat ja tarina yhdistetään esitettäväksi muille oppilaille niin tarinankerrontatilanteessa kuin kirjaston kotisivuilta sinne lisättävän sivuston kautta.

Toteutus

Tarinankerronta toteutetaan yhteistyössä Pöytyän ja Auran alakoulujen 4.-6.lk kanssa. Oppilaat tulevat kirjastoon luokka kerrallaan suunnittelemaan ja tekemään tarinaa. Ryhmätyöskentelykin on mahdollista, sillä ei tästä ole tarkoitus aiheuttaa traumaa heille, joilla tarinointi on vaikeaa tai vierasta. Oppilaat osallistuvat toiveidensa mukaan kahteen eri teemaiseen sanataideohjaajien työpajaan. Työpajat ostetaan sanataideyhdistykseltä.[4]

Tarinan tuottaminen vaatii ainakin tutustumiskerran, jolloin käydään läpi tarinoita ja kerrontaa sekä tutustutaan laitteisiin. Sen jälkeen oppilaat voivat suunnitella tarinoitaan rauhassa vaikka raakavedoksia käsin piirtäen ja kirjoittaen, koulussa, kotona tai kirjastossa. Kun tarinat ovat toteutuskelpoisella tavalla valmiita, niitä aletaan tehdä valmiiksi esim. iPadejä apuna käyttäen.

Kirjastonhoitaja(t) voi käydä sanataideohjaajan ja/tai luovan kirjoittamisen kurssin, jolloin oppilaiden ohjaaminen on hänellekin helpompaa.

Rahoitus

9,7 tuuman iPad Pro 699 euroa x 7 = 4893 €

Smart Keyboard 169 euroa x 7 = 1183 €

kynä 109 euroa X 7 = 763 €

Koululaisille työpajoja 8 x 160 € / 90 min + matkat Tampereelta. (Kaikki 4 kirjastoa 1 syksyllä ja 1 keväällä.) 1280 € + matkat 2000 € = 3280 €

Yhteensä: 10 119 €

Oma rahoitus

kirjaston henkilökunnan (3 x kirjastonhoitaja) työpanos projektissa (Auran ja Pöytyän) 6000 euroa.

Aloituspäivämäärä : 01/09/2017

Lopetuspäivämäärä : 31/12/2018

 Syksy 2017

Koulujen kanssa asiasta on toki sovittava jo keväällä 2017, jolloin he tekevät suunnitelmia seuraavaksi lukuvuodeksi. Syksyllä 2017 oppilaat tulevat kirjastoon, jossa heille kerrotaan mitä tehdään ja opetetaan laitteiden käyttöä. Sanataideohjaaja tulee kirjastoihin vetämään sanataidepajan. Sen jälkeen jatketaan tarinan työstöä kirjoittaen ja piirtäen kirjastoissa kirjaston henkilökunnan avustuksella.

Kevät 2018

Syksyllä on sovittu koulujen kanssa milloin tulevat kirjastoihin. Sanataideohjaaja tulee jokaiseen kirjastoon vetämään sanataidepajan. Keväällä tarinat ovat muotoutuneet jo lähes valmiisiin muotteihinsa, joita vielä hienosäädetään. Valmiit tarinat viedään kirjaston ja koulujen kotisivuille. Tarinat myös kerrotaan ääneen, jotta kertomusperinteen kollektiivisuus konkretisoituu. Tarinat elävät.

Syksy 2018

Itsearviointia ja arviointia siitä miten meni. Mikä onnistui ja mikä ei mennyt aivan kuten piti. Saivatko oppilaat uutta intoa tarinoihin, lukemiseen, kirjoihin ja kertomiseen?  Miten tarinoiden ääneen lukeminen vaikutti oppilaisiin, varsinkin kun tarinat olivat heidän ja heidän vertaisryhmiensä kirjoittamia ja kuvittamia? Miten kirjaston henkilökunta pystyy käyttämään kokemaansa esimerkiksi vinkkauksessa? Oliko kokemus sellainen, että sitä kannattaa jatkaa edelleen?


[1] http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/pisa-tutkimus/?lang=fi

[2] http://www.minedu.fi/pisa/2012.html?lang=fi

[3] http://www.yostaja.fi/mita-on-sanataide

[4] http://www.yostaja.fi/koululaisille

 

Samarbetspartners, arbetsgrupper: 

Sanataideohjaaja(t), Pöytyän alakoulujen opettajat ja oppilaat, Auran kirjaston henkilökunta, Auran alakoulun opettajat ja oppilaat sekä tarvittaessa kunnan atk-tukihenkilöt.

Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Tarinat jotka heräävät eloon -hankeen idea oli innostaa alakoululaisia kirjoittamisen ja piirtämisen äärelle, ja lopulta tarinoiden ja lukemisen maailmaan. Alkuperäinen ajatus oli, että oppilaat kirjoittaisivat ja piirtäisivät tarinansa suoraan iPadeille, eli tarkoitus oli ostaa iPad Pro -tabletteja, kyniä ja näppäimistöjä. Tämä ei toteutunut suunnitellulla tavalla, sillä rahoitusta ei saatu atk-välineistön ostoon. Tarinat tehtiin siten hyvin perinteisellä tavalla; piirtämällä ja kirjoittamalla kynällä paperille. Erilaisia värikyniä ostettiin hanketta varten.

Veera Ruohomäki Turun Sanataideyhdistyksestä oli tehnyt avustavan pohjan A4-paperille, jossa oli erilaisia kysymyksiä, kuten minkä näköinen päähenkilö on, millaisia kykyjä hänellä on, millainen hän on luonteeltaan, missä tarina tapahtuu, ja niin edelleen. Nämä kysymykset auttoivat oppilaita alkuun. Kaikki eivät näitä kysymyksiä tarvinneet, vaan kirjoitus ja piirustystyö lähtivät liikkeelle vaivattomasti. Tekstiä syntyi muutamilla monen sivun verran, kun taas toisilla vain muutama lause. Samoin oli kuvien kanssa;  osa teki paljon kuvia, osa luotti yhden tai kahden kuvan voimaan. Kuvat ja tarina tukivat toinen toisiaan hienosti. Hyvin harva oppilas, jos yksikään, oli kykenemätön tuottamaan minkäänlaista tarinaa.

Sanataideohjaaja otettiin Turun Sanataideyhdistyksestä, jolloin kustannukset laskivat melkoisesti hankkeessa esimerkkinä olleeseen Tampereen Sanataideyhdistykseen verrattuna. Lisäksi sanataideohjaaja kävi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vain kuusi kertaa; kolme kertaa syksyllä ja kolme kertaa keväällä. Alun pitäen hankkeessa piti olla mukana myös kolme kirjastoihmistä, mutta lopulta hankkeessa oli vain yksi kirjastonhoitaja.

Tarinoiden kirjoittaminen oli tarkoitus toteuttaa useammassa erässä, mutta tämä muuttui opettajien toiveesta niin, että käyntejä oli yksi per luokka ja tarinat aloitettiin heti. Aikaa per sessio oli 90 minuutista kahteen tuntiin. Mikäli tarinat jäivät kesken, niitä jatkettiin koulussa äidinkielen tai kuvaamataidon tunnilla. Koulut lähettivat valmiit työt hankkeen vetäjälle, joka kirjoitti tarinoita tarpeen vaatiessa puhtaaksi, skannasi ja muokkasi kuvia ja lopulta yhdisti kuvat ja tarinat toisiinsa, vei ne nettiin joko kuvana.jpg, pdf tai word muodossa. Tämäkin poikkesi alkuperäisestä suunnitelmasta, jossa oppilaat olisivat itse toimittaneet tekstin ja kuvat valmiina kokonaisuutena hankkeen vetäjälle. Osa oppilaista, joilla oli tvt-tunteja, kirjoittivat tarinan puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla sekä skannasivat ja liittivät itse tekstin ja kuvan valmiiksi tarinaksi, jonka toimittivat sitten kirjastoon muistitikkuun tallennettuna tai lähettivät tarinansa sähköpostilla kirjastonhoitajalle. Valitettava tapaus oli yksi koulu, joka oli vahingossa heittänyt tarinat roskiin. Tästä syystä heidän tarinoitaan ei ole nettisivustolla.

Kouluja informoitiin tulevasta hankkeesta keväällä 2017. Syksyllä 2017 kokouksessa sovittiin, että koulut jakaantuvat kahteen ryhmään omien aikataulujensa sopivuuden puitteissa.

Syksyllä hankkeeseen osallistuivat 24.10.2017 Auran kirjastossa Auran yhtenäiskoulun 5 a ja 5 b,  Riihikosken kirjastossa 25.10.2017 Auvaisten ja Mustanojan koulut ja Kyrön kirjastossa 26.10.2017 Heikinsuon sekä Kaulanperän koulut. Yläneen koulu ei osallistunut hankkeeseen yhteydenotoista huolimatta.

Keväällä hankkeeseen osallistui 5.3.2018 Kyrön koulun 4.lk omassa koulussaan kuljetusvaikeuksien vuoksi,  20.3.2018 Auran kirjastossa  Auran kirkonkulman 4.-6.lk ja 11.4.2018 Riihikosken kirjastossa Riihikosken koulun 6.lk. Yläneen koulu ei osallistunut hankkeeseen keväälläkään yhteydenotoista huolimatta.

Syksyllä hankkeeseen osallistuneet oppilaat saivat tutustua kirjailija-kuvittajan työhön, sillä Kyrössä vieraili 24.10.2018 Lena Frölander-Ulf ja Aurassa vieraili 28.11.2018 Markus Majaluoma. Riihikosken 6.lk osallistui hankkeeseen keväällä ja syksyllä he olivat yläkoulussa hajautettuna eri luokkiin. Tästä syystä kirjailijavierailuun Kyrössä osallistuivat kaikki Elisenvaaran 7.lk oppilaat.

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Oppilaat ja opettajat tuntuivat innostuneilta hankkeesta. Kirjoittaminen ja piirtäminen oli suurimmalle osalle oppilaista selvästi mielekästä. Jopa osa opettajista oli hämmästynyt siitä kuinka innokkaasti oppilaat lähtivät tuottamaan tarinoita. Tarinan kirjoittaminen kynällä tuotti parille kolmelle oppilaalle aluksi hieman hankaluuksia, eivätkä kaikki oppilaat tehneet tarinoihinsa lainkaan kuvitusta. Todella monet oppilaat tekivät yhteistyötä parin kolmen hengen ryhmissä. Ryhmistä lähti muutama oppilas ja jatkoi tarinan tekoa yksin. Syynä tähän oli useimmiten se, että tarinan kirjoittaminen omanlaisekseen muodostui tarkeämmäksi kuin ryhmässä työskentely.

Osa tarinoista oli kirjoitettu halloweenin aikaan, mikä selittää niiden verenhimoisuuden. Elektronisten pelien vaikutukset oli nähtävissä sekä oppilaiden kirjoituksessa että kuvituksessa.Toiset oppilaista olivat hyvinkin valveutuneita ja kirjoittivat silloin uutisissa näkyvästi olleesta Pohjois-Koreasta ja tämän johtajasta. Muutaman oppilaan tarinat olivat melko surullisia toisten taas iloluonteisia.  Muutama tarina on herkullisen hulvaton.

Opettajille lähetettiin nettisivuston linkki, ja jäi heidän päätettäväkseen näyttivätkö he tarinoita luokassa. Olisi ollut mukava kokoontua vaikka kirjastoon ja käydä läpi kirjoitettuja tarinoita, mutta tämä olisi ollut liian vaikeasti järjestettävissä koulujen tiukan tuntisuunnittelun vuoksi.

Miltei kaikki tekivät tarinan, mikä on luettava ehdottomaksi onnistumiseksi. Suuri osa tuntui jopa pitävän kirjottamisesta ja piirtämisestä sekä heille annetuista vapaista käsistä, eli ennalta ei annettu ohjeita siitä millaisia tarinoita heidän odotettiin kirjoittavan. Mielenkiintoista oli havaita alakoululaisten seuraavan ajankohtaisia asioita, samoin kuin se, miten paljon pelit vaikuttivat heidän kerrontaansa. Muutama tarina tuntui kovinkin todellisesta elämästä otetulta. Millä tavoin tarinan kirjoittaminen vaikutti oppilaisiin? Voisiko ajatella niinkin pitkälle menevä ajatus, että kirjoittamisella olisi ollut terapeuttisia vaikutuksia.

Suurin osa oppilaista ei tarvinnut paljon apua tarinan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muutama oppilas tai ryhmä kaipasi enemmän ohjausta alkuun päästäkseen tai aloittamisesta jatkamiseen. Sanataideohjaaja kävi jokaisen yksinään tai ryhmässä työskentelevät luona. Hänen tekemänsä avustava lomake auttoi monia alkuun pääsemisessä. Tyttöjen ja poikien kesken ei ollut havaittavissa minkäänlaisia eroja siinä, ketkä vaativat enemmän aikaa ja sanataideohjaajan opastusta. Paljon lukevat erottuivat, sillä heillä ei ollut liiemmin ongelmia tarinan kehittelyssä ja sanojen käytössä. Kaikissa oppilaissa on tarinoita, jotkut vain saavat ne paremmin paperille kirjoitettua.

Vaikuttiko tarinointi lukemisharrastukseen? Sitä varten tarvittaisiin pidemmän ajan seurantaa ja asiantuntevat tahot sellaista mittausta tekemään. Vinkkaukseen tällä hankkeella ei nyt ollut merkitystä, sillä hankkeeseen ei osallistunut alakoulujen vinkkareita.

Fortsatta åtgärder: 

Näillä näkymin kirjastossa ei olla tekemässä jatkosuunnitelmia hankkeen tienoilta.

Projektet börjar : 
01/09/2017
Projektet avslutas : 
31/12/2018
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€10 119
Egen finansiering: 
€6 000
Budget sammanlagt: 
€16 119
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€0
Egen finansiering: 
€6 000
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
6kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
134henkilö/person
Antalet evenemang: 
2kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
182henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€5 000