Tilat toimimaan! – uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit
Vuoden 2015 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Rantakylän nuorisotalo Bobo
Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 114
80101
Kirjaston puhelin : 
050 3020563
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@jns.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Jm
Y-tunnus : 
0252746-2
Yhteyshenkilön nimi : 
Rebekka Pilppula
Puhelin : 
050 3020563
Sähköposti : 
rebekka.pilppula@jns.fi
Hankkeen tavoite: 

Tavoitteena on nuorisopalveluiden ja kirjaston yhteistyönä löytää matalan kynnyksen toimintoja, jotka mahdollistavat sekä vapaan oleskelun että tuetun toiminnan tällä hetkellä erillisten toimijoiden yhteisen tuen ja panostuksen avulla.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Toteutuneet koulutukset ja tapahtumat. Käyttöönotetut uudet toimintatavat ja käytänteet.

Toimintatapojen mallinnukset

Vuosikellot pilottialueille

Kuvaus : 

Tausta

Joensuun kaupungin strategiaa toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Lasten ja nuorten palveluohjelman keskeisin tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen, ja yhtenä kehittämishankkeena on lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolun kehittäminen. Nuorisopalveluiden ja kirjaston yhteistyöllä on mahdollisuus tarjota tilaa nuorten keskinäiselle kohtaamiselle, toimijuudelle ja oman mielekkään tekemisen löytämiselle.

Tutkimusten mukaan koululaisille järjestetty harrastustoiminta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sosiaalinen pääoma kasvaa, viihtyminen lisääntyy ja kiusaaminen vähenee. Hanke tukee lasten- ja nuortenkulttuuripolitiikan tavoitteita lisäämällä kouluajan ulkopuolista harrastustoimintaa.

Hankkeeseen on valittu mukaan kirjastoja, joiden tilat ovat koulun ja nuorisotilan yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Näin syntyy luontaisia nuorten arjen tiloja, jotka haastavat toimijat kohtaamaan nuoret, ja samalla nuorten oikeutta julkiseen tilaan ja toimijuuteen voidaan tarkastella aiempaa laajemmin uudessa kontekstissa.

Tähän saakka lukuun ottamatta satunnaista yhteistyötä pitkäaikaisia toimintatapoja ja –malleja yhteistilojen toiminnan kehittämiseksi ei ole mietitty. Samassa olevat tai lähekkäiset tilat mahdollistavat tilojen yhteiskäyttöä ja/tai täysin uudenlaisen käytön sekä säännöllistä toiminnallista yhteistyötä toimijoiden kesken. Yhteinen edellyttää aina neuvottelua yhteisistä pelisäännöistä ja toimintamalleista.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on nuorisopalveluiden ja kirjaston yhteistyönä löytää matalan kynnyksen toimintoja, jotka mahdollistavat sekä vapaan oleskelun että tuetun toiminnan tällä hetkellä erillisten toimijoiden yhteisen tuen ja panostuksen avulla.

Hankkeen pilottialueina toimivat Heinävaara, Uimaharju, Reijola, Hammaslahti, Karsikko ja Rantakylä, joissa nuorisotilat, koulu ja kirjasto ovat välittömässä läheisyydessä toisiaan, mutta toiminta on yhteistiloista riippumatta ollut toistaiseksi erillistä. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan tila- ja henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja etsitään moniammatillisia työmuotoja kirjasto- ja nuorisopalveluiden henkilökunnalle. Samalla hyödynnetään eri toimijoiden tietämystä vertaisoppimisen ja yhteisen toiminnan kautta.

Toimintoja suunnitellaan eri alueilla yhteistyössä alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Eri alueiden omaleimaisuus saa näkyä toiminnassa.

Hankkeen toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa, osallistamiseen testataan erilaisia toimintamalleja ja toimivimmiksi koetut mallit otetaan pysyvään käyttöön kirjasto- ja nuorisopalveluita kehittäessä. Tavoitteena on uudenlainen toimintakulttuuri monitoimijallisessa yhteistilassa.

Toimintaesimerkkejä:

1. toimijaverkoston luominen toiminnan jatkokehittämiseen ja perustoimintaan juurruttamiseksi
2. nuorisoraati
3. nuorisotoimen, koulun ja kirjaston yhteisiä säännöllisiä toimintoja ja tapahtumia mm. yökirjasto, teemapäivät, lukupiirit ja erilainen kerhotoiminta jne.
4. kokeillaan yhteisaukioloaikoja, jolloin nuorisotalon ja kirjaston henkilökunta toimii työparina.

Henkilöstö

Hankkeeseen palkataan vuodeksi toiminnankehittäjä (1 htv), joka yhdessä kirjasto-, nuoriso- ja kouluhenkilöstön sekä hankkeeseen palkattavan nuorisotyöntekijän (0,5 htv) kanssa kehittää erityisesti peruspalveluihin realistisesti upotettavia toimintatapoja. Heidän tehtävänä on myös kirjata ja mallintaa toimintatavat helpon monistettavuuden takaamiseksi.

 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Joensuun kaupungin nuorisopalvelut, Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelukeskus
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Joensuun nuorisovaltuusto, Pyhäselän 4H-yhdistys, Rantakylän nuorisotalon talotoimikunta sekä useita Joensuun seudun yrityksiä ja yhdistyksiä.

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Tausta

Joensuun kaupungin strategiaa toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Lasten ja nuorten palveluohjelman keskeisin tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen, ja yhtenä kehittämishankkeena on lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolun kehittäminen. Nuorisopalveluiden ja kirjaston yhteistyöllä on mahdollisuus tarjota tilaa nuorten keskinäiselle kohtaamiselle, toimijuudelle ja oman mielekkään tekemisen löytämiselle.

Tutkimusten mukaan koululaisille järjestetty harrastustoiminta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sosiaalinen pääoma kasvaa, viihtyminen lisääntyy ja kiusaaminen vähenee. Hanke tukee lasten- ja nuortenkulttuuripolitiikan tavoitteita lisäämällä kouluajan ulkopuolista harrastustoimintaa.

Hankkeeseen valittiin mukaan kirjastoja, joiden tilat ovat koulun ja nuorisotilan yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Näissä luontaisissa nuorten arjen tiloissa syntyy tilanteita, jotka haastavat toimijat kohtaamaan nuoria uudella tavalla. Samalla yhteisissä tai lähekkäisissä tiloissa voidaan tarkastastella nuorten oikeutta julkiseen tilaan ja siinä toimimiseen.

Tähän saakka, lukuun ottamatta satunnaista yhteistyötä, pitkäaikaisia toimintatapoja ja –malleja yhteistilojen toiminnan kehittämiseksi ei ole mietitty. Samassa olevat tai lähekkäiset tilat mahdollistavat tilojen yhteiskäyttöä ja/tai täysin uudenlaisen käytön sekä säännöllistä toiminnallista yhteistyötä toimijoiden kesken. Yhteinen edellyttää aina neuvottelua yhteisistä pelisäännöistä ja toimintamalleista.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli nuorisopalveluiden ja kirjaston yhteistyönä löytää matalan kynnyksen toimintoja, jotka mahdollistavat sekä vapaan oleskelun että tuetun toiminnan tällä hetkellä erillisten toimijoiden yhteisen tuen ja panostuksen avulla.

Hankkeen pilottialueina toimivat Heinävaara, Uimaharju, Reijola, Hammaslahti, Karsikko ja Rantakylä, joissa nuorisotilat, koulu ja kirjasto ovat välittömässä läheisyydessä toisiaan, mutta toiminta on yhteistiloista riippumatta ollut toistaiseksi erillistä. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin tila- ja henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja etsittiin sekä kokeiltiin moniammatillisia työmuotoja kirjasto- ja nuorisopalveluiden henkilökunnalle. Samalla hyödynnettiin eri toimijoiden tietämystä ja kokemusta vertaisoppimisen ja yhteisen toiminnan kautta.

Kaikki pilottialueet olivat erilaisia, joka määritti toimintatapoja eri pilottialueilla.  Myös tavoitteet täytyi mitoittaa alueiden omaleimaisuuden mukaan.

Toiminnan suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä osallistettiin nuoria muun muassa työpajatyöskentelyn kautta, kyselyillä ja tukemalla nuorten omaehtoista yritystoimintaa.  Muun muassa nuorten Pelisäännöt-työpajan konsepti on mallinnettu ja se on monistettavissa verkossa. Pajan konsepti on herättänyt kiinnostusta myös Joensuun ulkopuolella. Tavoitteena on uudenlainen toimintakulttuuri monitoimijallisessa yhteistilassa.

Toimintaesimerkkejä:

  • Toimijaverkosto syntyi luontevasti hankealueiden aktiivisista työntekijöistä. Toiminnan jatkokehittäminen ja perustoimintoihin juurruttaminen jatkuu.
  • Nuorisotoimen, koulun ja kirjaston yhteisiä säännöllisiä toimintoja ja tapahtumia ideoitiin ja toteutettiin lisää ja vanhoja, hyväksihavaittuja kehitettiin.
  • Yhteisaukioloaikoja kokeiltiin, jolloin nuorisotoimen ja kirjaston henkilökunta toimi työparina. Yhdellä pilottialueella kokeilu muuttui jo hankkeen aikana pysyväksi järjestelyksi. Käytännössä työntekijät toimivat arjen tilanteissa useinkin työparina, kun kynnystä mennä toisen puolelle madallettiin.
  • Hankkeen aikana laajennettiin moniammatillisuutta kokeilemalla opettajan työskentelyä kirjasto-nuorisotilassa.
  • Toteutettiin tilajärjestelyjä usealla pilottialueella.
  • Koulutuksia järjestettiin yhteensä 5 kpl. Koulutusten tarkoituksena oli oman ammattikuvan laajentaminen, tutustuminen hankkeen osapuolten tehtävänkuvaan puolin ja toisin, yhteinen verkkoviestintä ja some sekä yhteisten tilojen käyttökoulutus. Hankkeen järjestämiä tapahtumia oli yhteensä 13 kpl: pelipäivät jokaisella pilottialueella, eri teemoilla toteutettuja nuortentapahtumia huomioiden alueiden järjestökenttä ja ominaispiirteet. Nuoria osallistettiin useiden eri tapahtumien suunnittelussa ja järjestelyissä. Hanke oli mukana erilaisissa tapahtumissa osatoteuttajana. Tapahtumiin osallistujien tarkkaa lukumäärää ei voitu kaikista tapahtumista laskea niiden avoimen luonteen takia. Olemme arvioineet tapahtumien yhteislukumääräksi n. 800 kävijää, mikä on minimimäärä.
  • Hankkeen toimintaesimerkeissä mainittiin nuorisoraadin luominen. Nuorisoraatia ei kuitenkaan ei hankkeen puitteissa luotu, vaan yhteistyötä nuorisovaltuuston kanssa kehitettiin.

Henkilöstö

Hankkeessa työskenteli palkattuna syyskuusta 2015 toukokuuhun 2016 kirjaston työntekijä, joka yhdessä kirjasto-, nuoriso- ja kouluhenkilöstön sekä hankkeeseen palkatun nuorisotyöntekijän kanssa kehitti erityisesti peruspalveluihin realistisesti upotettavia toimintatapoja. Heidän tehtävänä oli myös kirjata ja mallintaa toimintatavat helpon monistettavuuden takaamiseksi. Seutukirjaston informaatikko toimi hankkeen projektipäällikkönä oman työnsä ohessa. Kirjaston työntekijä sekä projektipäällikkö työskentelivät vielä hankkeen loppupuolella viikon ajan. He tekivät loppuyhteenvedon koko hankeajasta, viimeistelivät hankeraportin ja tarkastivat ja päivittivät hankkeen pilottialueiden yhteistyösuunnitelmat jatkoa ajatellen.

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Kirjaston ja nuorisotalon yhteiset pelisäännöt-julisteet ja pelisäännöt-pajan ohjeistus, Lapsi-vanhempi-illan konsepti, Pelipäivän kahoot-tietovisat, hankekuvaus-ppt ja -prezi, vuosikello-prezi, kyselylomakkeet nuorten osallistamiseen, hankeraportti.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Yhteistyössä kirjaston, nuorisopalveluiden ja koulun välillä otettiin isoja askeleleita. Pilottialueiden yksiköiden toimijat saatiin keskustelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisiä toimintoja yhteistyössä. Monilla alueilla tällaista yhteistyötä ei ennestään ollut juurikaan olemassa. Hankkeessa luotiin mm. yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja. Näiden avulla pureuduttiin monitoimijaisten tilojen problematiikkaan: ratkaisuna perehdytetään nuorisotyöntekijät ja kirjaston työntekijät toistensa tehtäviin. Käytännössä todettiin, että alueiden tila- ja henkilöstöratkaisut ovat moninaisia, joka rajoittaa yhtenäisen toimintamallin kopioimista kaikkiin pilottikohteisiin. Hankkeen tiimoilta pilotoidaan myös opettajan työskentelyä kirjasto-nuorisotilassa. Hankkeessa pilotoitiin nuorten osallistamista pelisääntöjen luomisessa, tilojen rakenteiden ja toimintojen muokkaamisessa sekä aukioloaikojen suunnittelussa.

Hankkeessa järjestettiin Täytettä työkalupakkiin-koulutus, jossa kirjaston henkilökunta sai eväitä nuorten kohtaamiseen asiakastilanteissa.

Seuraavassa esitellään esimerkkejä pilottialueiden toimenpiteistä ja vaikutuksista. Hankkeesta on tehty prezi-esitykset hankkeen toimenpiteistä eri pilottialueilla sekä jatkotoimenpiteistä: https://prezi.com/ccqyh1taghvv/copy-of-mind-mapping-template/

Hammaslahti: koulu ja kirjasto toimivat toistensa välittömässä läheisyydessä; nuorisopalvelut toimivat osittain koulun ja kirjaston tiloissa

Hammaslahdessa tiivistettiin yhteistyötä nuorisopalveluiden ja kirjaston välillä ja lisättiin resursseja nuorisotyön puolelle. Hankkeessa selvitettiin ja edistettiin nuorisopalveluiden henkilöstöresurssien säilyttämistä ja lisäämistä alueella ( 2015 0.5 htv --> 2016 syksy 1 htv). Alueen nuorisotilakokeilu saatiin vakinaistettua ja aukioloaikoja lisättiin 1 illasta 2 iltaan. Alueelle palkataan uusi työntekijä, jonka työnkuvaan on kirjoitettu yhteistyö koulun ja kirjaston kanssa.

Hankkeessa testattiin kirjaston kerhotilaa nuorten käyttöön ja kokeilun perusteella tilaa tullaan muokkaamaan nuorille soveltuvaksi. Nuorisotyöntekijä jalkautui kirjastoon hankkeen aikana, mikä rauhoitti osaltaan nuorten häiriökäyttäytymistä.

Hanke järjesti Pyhäselän koululla mopo-teemaisen tapahtuman, jossa vieraili nuortenkirjailija Jyri Paretskoi. Tapahtumaan liittyen Paretskoi vieraili kauppakeskus Iso Myyssä Joensuun keskustassa, jossa hanke järjesti markkinointitapahtuman edelleen mopoilu- ja liikenneteemalla. Tavoitteena oli tuoda kirjasto ja nuorisopalvelut lähemmäs kauppakeskusnuoria. Rento tilaisuus onnistui hyvin ja n. 70 ihmistä osallistui tapahtuman aktiviteetteihin.

Heinävaaran koulu, kirjasto ja nuorisotila

Heinävaaran koululla suunniteltiin ja toteutettiin yhteisaukioloaikakokeilu. Talossa toimivat koulu, kirjasto ja nuorisopalvelut. Suunnittelussa osallistettiin nuoret ja koululaisten vanhemmat: wilmakysely huoltajille, kyselylomake yläkoululaisille ja haastattelut nuorille. Kirjasto ja nuorisotalo ovat kokeilun tuloksena tulevaisuudessa myös iltaisin auki (1 ilta/viikko). Nuorisotyöntekijä ja kirjaston työntekijä työskentelevät aukioloaikojen puitteissa työparina. Kirjaston palvelua muokattiin enemmän kaikille asiakkaille sopivaksi. Nuorille kohdennettiin enemmän aineistoja. Aulassa sijaitsevien tietokoneiden yhteiskäytön selvitys aloitettiin hankkeessa.

Karsikko: kirjasto, koulu ja nuorisotalo toimivat toistensa läheisyydessä

Karsikossa järjestettiin nuorten pelitapahtuma sekä käytiin yhteistoimintaa koskevia keskusteluja. Todettiin, ettei alueella ollut hankeaikana hankkeen tavoitteiden mukaisia mahdollisuuksia toimia. Karsikko oli alueista se, jossa eri osapuolet sijaitsivat kauimpana toisistaan, mikä osaltaan vaikutti yhteistoiminnallisiin mahdollisuuksiin.  Karsikkoon hankittiin lautapelejä, joita voidaan käyttää yhdessä esimerkiksi pelitapahtumissa ja kerhoissa.

Yhteistyö hankkeessa kantoi kuitenkin hedelmää ja loppuseminaarissa kirjasto ja nuorisotila sopivat, että vuonna 2017 kokeillaan säännöllistä pop up-kirjastoa Karsikon nuorisotilassa (1 ilta/kuukausi). Samoin tapahtumajärjestämistä tiivistetään ja tapahtumat nivotaan osittain osaksi kouluvuoden tapahtumia.

Rantakylä: yläkoulu, kirjasto ja nuorisotila toimivat samassa rakennuksessa

Rantakylän yhteistyön välineenä ovat kirjaston, nuorisopalveluiden ja koulun yhteiset tapahtumat. Hankkeen puitteissa järjestettiin 3 tapahtumaa, joiden suunnittelun myötä kirjaston ja nuorisopalvelujen yhteistyö alueella on syventynyt. Rantakylässä on suunnitteilla vuosikello, johon kootaan kirjaston, nuorisotalon ja yläkoulun yhteiset toiminnot. Hankkeen aikana laajennettiin koulun ja nuorisotalon Ruokkisnuokkis myös kirjaston puolelle Kirjastoruokkikseksi. Kirjaston nuortenosaston siirto aloitettiin hankkeen aikana, suunnitteluun osallistettiin viereisen Pataluodon yläkoulun nuoria. Tavoiteltu kirjaston ja nuorisotalon yhteisen sisäänkäynnin käyttöönotto ei ole vielä toteutunut. Sen sijaan luontainen yhteistyö kirjaston ja nuorisopalveluiden välillä on syventynyt. Tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä myös hankkeen jälkeen ja työntekijöiden kynnys käydä ”naapurissa” on selvästi madaltunut.

Reijola: Yhteisötalo, jossa kirjasto ja nuorisotila

Reijolan vahvuus on yhteisöllinen toimintatila Yhteisötalo. Nuoria osallistettiin runsaasti toiminnan suunnittelussa: pelisääntöjen laatiminen, kirjaston nuortenosaston uudistaminen. Kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistoimintatilan käyttöohjeet päivitettiin käyttäjille näkyväksi ja samalla mahdollistettiin nuorten toiveiden mukaiset leffaillat. Kirjastossa käynnistettiin hankkeen aikana nuortenosaston sijainnin vaihtaminen ja uudistaminen. Hanke osallisti nuoret suunnitteluun. Uusi nuortenosasto mahdollistaa yhteiskäytön. Tila linkittyy jo sijaintinsa ja sisäänkäyntinsä puolesta kirjaston vieressä sijaitsevaan nuokkariin ja yhteiseen aulatilaan. Yhteisötalon aulatilassa kokeiltiin nuorten pyörittämää kahvilaa. Hankkeessa hyödynnettiin runsaasti Reijolan alueen yhdistyskentän aktiivisuutta: yhteiset tapahtumat ja yhteissuunnittelu.

Uimaharjun koulu, jossa toimivat kirjasto ja nuorisopalvelut yhteiskäyttötilassa

Hankkeessa tunnusteltiin mahdollisuutta henkilöresurssien siirtoon koulun ja kirjasto-nuorisotilan kesken. Hankkeessa yritettiin syventää yhteiskäyttötilan käyttömahdollisuuksia. Luotiin malli, jossa yläkoulun opettaja työskentelee sovitun tuntimäärän kirjasto-nuorisotilassa. Tämä mahdollistaa yhteistyön kehittymisen ja toteuttamisen toimijoiden kesken.  Kokeilu alkoi elokuussa 2016.

Kirjasto-nuorisotilassa pilotoitiin nuorisotyöntekijän ja kirjaston työntekijän toimimista työparina. Pilotointi helpotti kirjastotyöntekijän kommunikointia nuorten kanssa ja selkeytti nuorisopalveluiden henkilökunnan näkemystä nuorten oleskelusta kirjaston tilassa.

Kahden erilaisen toimintaympäristön yhteensovittaminen melko ahtaissa tiloissa todettiin haasteelliseksi, mutta mahdollisuuksia luovaksi. Opettajan työskentely kirjastossa on mm. vaikuttanut yhteissuunnittelun piristymiseen, ja syksyllä 2016 Uimaharjussa kokoontuukin säännöllisesti koulun, kirjaston ja nuokkarin yhteistyöryhmä. Nuorten toiveiden pohjalta toteutettiin elokuvatapahtuma, jonka suunnittelussa nuoria myös osallistettiin.

Opettaja kirjastossa

Uimaharjun kirjasto-nuokkarilla polkaistiin hankkeessa käyntiin kokeilu, jossa perusopetuksen opettaja työskentelee kirjaston työntekijänä tietyn tuntimäärän viikossa. Kokeilu toteutetaan lukuvuonna 2016-2017 ja siitä toivotaan pysyvää järjestelyä. Opettaja työskentelee kirjastossa yhteensä 5 tuntia viikossa: keskiviikkoisin 3-4 tuntia ja sen lisäksi 1-2 tuntia hyppytuntiensa aikana sopivina päivinä. Kirjastotöihin kuuluu mm. hyllytys, lehtien saapumisvalvonta ja asiakaspalvelu. Kouluyhteistyö on odotusten mukaisesti saanut uutta potkua opettajan työskentelystä. Esimerkiksi kirjastokamutoimintaan ilmoittautui paljon nuoria. Ohessa muutamia esimerkkejä:

 Lista siitä, mitä syksyllä 2016 on tehty/suunnitteilla:
- kirjastokamutoiminta 5.-8.-luokkalaisille, oppilaiden kehittelemiä toimintaesimerkkejä:

  • tarinoiden ja runojen lukeminen pienille oppilaille
  • pelivälitunnit
  •  lukuvälkät, jolloin kirjastoon saa tulla rauhassa lukemaan. Kirjastokamut voivat suositella kirjoja, sarjiksia ja elokuvia
  • leffa- ja musiikkivälkät kirjaston tarjonnasta
  • poikien kirjastovälitunnit
  • lukuhetket keskusradion kautta
  • oppilaiden kehittelemät pienoisnäytelmät tai draamavinkkaukset heidän valitsemistaan kirjoista
  • työpajat, esimerkiksi piirtäminen, animaatio, askartelua poistokirjoista
  • lisäksi oppilaat haluaisivat järjestää erilaisia tempauksia ja toimintaa ajankohtaisten teemojen ympärille, heille tulivat mieleen ainakin halloween ja joulu

- kirjavinkkaus ja kirjallisuuskeskustelut viidesluokkalaisille joulukuun alussa
- tiedonhaun opetus kuudesluokkalaisille, käynnissä koko syksyn
- tempauksia ja teemapäiviä on luvassa keväälläkin, esim. Koko koulu lukee -päivä Kirjan ja ruusun päivänä, kollektiivinen tarinankirjoitus jne.

-Viritteillä on myös koulun, nuokkarin ja kirjaston yhteinen kansainvälisyysprojekti.

Järjestelyn etu on mm. se, että opettaja tuntee oppilaita ja ryhmien dynamiikkaa. Vankka pedagoginen osaaminen mahdollistaa uudenlaiset työtavat, tehtävät ja ideat. Myös kirjasto-nuokkarin yhteistilan käyttö on tehostunut opettajan käyttäessä molempia tiloja.

Jatkotoimenpiteet: 

Marraskuussa 2016 järjestettiin hankkeen loppuseminaari, jossa kirjaston työntekijät ja nuoriso-ohjaajat saivat ajantasaista opastusta some- ja pelimaailmaan. Nuorten oleskelutila löytyy nykypäivänä yhä enemmän verkosta ja sekä kirjasto- että nuorisopalveluja hyödyttävää olisi osittain yhdistää tiloja myös somessa ja verkossa ylipäätään. Päivän yhtenä tavoitteena oli pohtia yhteisen some-viestintäkanavan luomista, sekä sitä miten nopeasti muuttuvassa virtuaalimaailmassa pysyy mukana ja ajan hermoilla. Opastajina oli peli- ja media-alan ammattilainen Jyri Rasinmäki sekä paikallisia nuoria. Yhteisen verkko- ja sometilan suunnittelussa ja kehittämisessä olisi ainesta jopa omaksi hankkeeksi niille organisaatioille, jotka työskentelevät nuorten hyväksi.

Päivän toinen tavoite oli antaa eväitä yhteistyön jatkumiseen myös hankkeen jälkeen. Jokaisen pilottialueen työntekijät tekivät omalle alueelleen vuosikellon, johon koottiin tapahtumia ja yhteisiä käytänteitä. Vaikka joillakin alueille oli jo aiemmin ollut jonkun verran säännöllisiä tapahtumia, ei niitä ole kirjattu mihinkään suunnitelmaan. Hanke kannustaa alueita pitämään yllä ja kehittämään vuosikelloja myös jatkossa mm. siten, että niihin merkittäisiin työtehtävien jakautuminen eri ammattilaisten kesken esimerkiksi tapahtumia järjestettäessä. Pilottialueille hankittiin yhteiset kalenteripohjat vuodelle 2017, joihin kirjataan yhteiset tapahtumat ja säännölliset toimenpiteet. Kalenterin käytön tarkoitus on vakiintua jatkuvaksi käytänteeksi tulevina vuosina. Suunnittelutuokiot jäsentyvät toivottavasti kaikilla alueilla suunnitelmalliseksi yhteistyöksi säännöllisten palaverien muodossa Reijolan ja Uimaharjun mallin mukaisesti. Yksi väline tähän on koulun vastuuhenkilöiden, kirjaston ja nuorisopalveluiden työntekijöiden perehdyttäminen toistensa tehtäviin kouluttamisen avulla. Seutukirjaston pedagogisen informaatikon kanssa on suunniteltu koulutusta nuoriso-ohjaajien perehdyttämisestä kirjastotyön perusteisiin. Kirjastosta, nuorisotoimesta ja opetustoimesta laadittiin lista yhteyshenkilöistä, joka varmistaa yhteistyön toteutumisen jatkossakin. Haasteena on listan pitäminen ajantasaisena henkilöstön vaihtuessa, joten ratkaisuna ehdotamme yhteistä digitaalista tilaa/tietopankkia.

Esitys vuosikellojen laadinnasta ja ylläpidosta: https://prezi.com/boqylkxeexqx/tilat-toimimaan-hanke/

Samoissa tiloissa toimivien työntekijöiden parityöskentelyn mahdollistaminen, jolla luodaan yhteisöllisyyttä ja saadaan vertaistukea. Toteutuakseen tämä vaatii esimiestason yhteneviä päätöksiä, esimerkiksi yhteisaukioloajoista, yhteisistä pelisäännöistä ja tilojen yhteiskäytöstä ja tilasuunnittelusta.

Hyväksi todetut toimenpiteet on kirjattu ja tehty näkyväksi hankkeessa ja levittämällä tietoa niistä tehdään pysyviä käytänteitä. Hankealueita kannustetaan ideoimaan jatkossakin uusia yhteistyön muotoja ja vahvistamaan olemassaolevia.

 

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€62 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€66 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€39 611
Oma rahoitus yhteensä: 
€1 611
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
5kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
73henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
12kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
800henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€38 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2015

 
okm
avi