TOSI SIISTII - NUORISO-OHJAAJA LAPPEENRANNAN MAAKUNTAKIRJASTOON
Vuoden 2013 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Valtakatu 47
53100
Kirjaston puhelin : 
05 616 2341
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@lappeenranta.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Lm
Y-tunnus : 
0162193-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Päivi-Linnea Pötry
Puhelin : 
040594 9856
Sähköposti : 
paivi-linnea.potry@lappeenranta.fi
Kuvaus : 

1. YLEISTÄ                     

1.1. Hakija ja kumppanit

Hankkeen hallinnoijana toimii Lappeenrannan maakuntakirjasto. Kumppanina hankkeessa on Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi, joka hakee hankkeeseen avustusta Ely-keskuksen  lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman määrärahoista helmikuussa 2013. Koska nuorisotoimen hankerahat ovat käytettävissä vielä vuonna 2015, yhteishanke voi jatkua vielä 2015.

1.2. Hankkeen tausta ja tarve

Nuoriso käyttää ahkerasti Lappeenrannan maakuntakirjaston eri toimipisteitä lainaamiseen ja lukemiseen, mutta myös oleskelutiloina ja ystävien tapaamiseen. Kirjastossa on ajoittain koettu ongelmana nuorten kokoontuminen kirjaston ahtaisiin ja huonosti nuorille soveltuviin tiloihin. Kirjastolla ei ole myöskään ollut tarjota nuorille aikuisen tukea, saati ohjattua, heille suunnattua toimintaa. Nuoret ovat kirjastoissakin helposti väliinputoajia, lapsille ja aikuisille suunnattua toimintaa on paljon. Nuoret eivät joko tule kirjastoon lainkaan tai jos tulevat, ottavat monesti tilan negatiivisessa mielessä haltuunsa.

Ajoittaisista ongelmatilanteista, jotka ovat aiheutuneet nuorison häiritsevästä oleskelusta kirjastoissa, on neuvoteltu eri toimijoiden kanssa useaan otteeseen ja erityisesti tietysti kaupungin nuorisotoimi on ollut aktiivinen yhteistyökumppani ja ammatillisen avun ja tuen tarjoaja. Yhteistyössä nuorisotoimen kanssa kirjasto haluaa toteuttaa hankkeen, jossa kirjastoon palkattaisiin nuorisotyön ammattilainen toimimaan nuorten kanssa ja suunnittelemaan heille sopivaa toimintaa kaupungin eri kirjastoissa. Kirjastoa kiinnostaa ensisijaisesti nuorten lukemisharrastuksen ylläpitäminen, mutta sen aktivoimiseksi ja kirjaston tekemisessä tutuksi ja helposti lähestyttäväksi – myös lukemisen suhteen - joudumme todennäköisesti käyttämään erilaisia keinoja kuin lasten kanssa.

 Hankkeeseen palkattava nuoriso-ohjaaja suunnittelisi nuorille säännöllisesti toistuvaa toimintaa, mutta myös projektiluontoisina tapahtumina nuoria houkuttelevia tilaisuuksia. Toiminta aloitettaisiin suuressa lähikirjastossa, jossa nuorten kanssa on ollut eniten ongelmia. Nuoriso-ohjaaja ja nuoret tutustuisivat toisiinsa ja nuoret omaksuisivat kirjaston käyttäytymisetiketin.

 Myöhemmin nuoriso-ohjaaja liikkuisi ja järjestäisi ohjattua toimintaa kirjastoissa ympäri kaupunkia. Osa toiminnasta tapahtuisi kirjaston tiloissa, osa taas nuorisotoimen tiloissa. Koska kirjastoissa ei ole varsinaisesti nuorten käyttöön suunnattuja tiloja tai ne eivät ole ajanmukaisia, hankkeessa myös muokattaisiin olemassa olevista tiloista nuoria paremmin houkuttelevia. Uusituissa tiloissa nuorten olisi mahdollista tehdä heitä kiinnostavia asioita valvotusti ja ohjatusti, mutta tila mahdollistaisi myös vapaamman oleskelun muita häiritsemättä.

 Ohjattua toimintaa vähän eri ikäryhmille sekä erikseen tytöille ja pojille ja mahdollisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille järjestetään hankkeen aikana eri kirjastoissa. Toimintaa on koulun jälkeen iltapäivällä, mutta myös iltaisin. Kerhomaisena säännöllisesti toistuvana toimintana nuoriso-ohjaaja voi järjestää esimerkiksi konsoli-, rooli- tai lautapeli-iltoja, askartelu- ja tuunaustapahtumia tai musiikin editointia pääkirjaston digipajassa.

 Hankkeen loppuvaiheessa pyritään rakentamaan maakuntakirjastoon nuorisotoimen konseptilla toimiva ”Pelitalo”. Pelitalo on tila, jossa nuoret voivat oleskella, mutta myös pelata erilaisia pelejä ohjatusti. Nuoriso-ohjaaja suunnittelee myös toimintaa, johon hän etsii vetäjän muualta, esimerkkinä mangan tai sarjakuvan piirtämiseen liittyvät workshopit. Tarvittaessa nuoriso-ohjaaja työskentelee työparin kanssa, joka voi olla kirjaston virkailija tai nuorisotoimen nuoriso-ohjaaja.

 Hankeajan kuluessa ja sen jälkeen arvioidaan nuoriso-ohjaajan toiminnan sisältöjä ja tuloksellisuutta. Toimintatapoja tarkennetaan ja voidaan muokata paremmin tavoitteita palveleviksi hankkeen aikana. Hankkeen päätyttyä on syntynyt toimintamalli, jonka avulla nuoret saadaan kirjastoon viihtymään ja viettämään aikaa. Osa heistä harrastaa lukemista, osa viettää aikaa ja tapaa toisiaan nuorille suunnitelluissa tiloissa. Nuorille järjestetään ohjattua toimintaa eri kirjastoissa viikoittain. Kirjasto jatkaa toiminnan kehittämistä yhdessä nuorisotoimen, nuorisovaltuuston ja mahdollisesti nuorista kootun asiakasraadin kanssa.

 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

2.1. Tavoitteet hankekaudelle 2013 – 2014 (-2015)

    -    kirjasto tehdään nuorille tutuksi ja helposti lähestyttäväksi

  • palkataan nuorisotyön ammattilainen
  • tehdään tilat houkutteleviksi (nuorisotoimen avustus)
  • hankitaan nuoria kiinnostavia aineistoja ja välineitä

-       nuoria innostetaan lukemaan

kirjasto järjestää eri-ikäisille nuorille tilaisuuksia ja mahdollisuuksia yhdessäoloon ja harrastamiseen kaupungin eri osissa

-       järjestetään nuorille taidekasvatukseen ja eri taidemuotoihin liittyviä workshoppeja tai kursseja (manga, sarjakuva, elokuva, musiikin tuottaminen ja tekeminen)

-       hyödynnetään sekä kirjaston että nuorisotoimen tiloja

-       nuorisovaltuuston kanssa aloitetaan yhteistyö

-       kootaan nuorten asiakasraati, joka toimii hankkeessa ohjausryhmän kanssa

   2.2. Toimenpiteet hankekaudelle 2013 – 2014 (-2015)

        kirjastoon palkataan nuoriso-ohjaaja, joka tutustuu kirjastossa asioiviin nuoriin ja verkostoituu eri toimijoiden kanssa

-       hankkeen toimintoja suunnitellaan yhdessä nuorisovaltuuston kanssa. Jos nuorisovaltuuston kanssa todetaan tarpeelliseksi, kootaan nuorista kirjastolle oma asiakasraati tai ainakin projektin ohjausryhmän toimintaa tukeva ryhmä

-       nuoriso-ohjaaja suunnittelee ja järjestää viikoittain toistuvia kerhoja lähikirjastoissa eri-ikäisille nuorille (konsoli-, rooli- tai lautapeli-iltoja, askartelu- ja tuunaustapahtumia)

-       nuoriso-ohjaaja suunnittelee workshoppeja taidekasvatukseen, lukemiseen, tekstin tuottamiseen, musiikin tekemiseen liittyen, toteutus projektiin palkattavan ammattilaisen avulla

-       pääkirjastoon tehdään nuorille oma tila ”Pelitalo” (nuorisotoimen avustus 2015)

2.3. Projektivaiheet ja toimenpiteet   

I vaihe 2013-2014

-       kirjastoon palkataan nuoriso-ohjaaja, joka kokoaa kirjastoon nuorten asiakasraadin. Asiakasraadilta ja/tai nuorisovaltuustolta kerätään nuorten ideoita ja toiveita kirjastolle. Mahdollisuuksien mukaan toiveita pyritään ottamaan huomioon ja toteuttamaan hankkeen aikana

-       nuoriso-ohjaaja keskittyy toimintakauden alussa Sammonlahden alueeseen, tutustuu nuoriin ja luo verkostoja

-       nuoriso-ohjaaja suunnittelee ja käynnistää yhdessä nuorisotoimen ja kirjaston kanssa kerhotoimintaa nuorille

-       hankitaan peli-iltoja varten tarvittavat laitteet

 II vaihe syksy 2014

-       nuoriso-ohjaaja jatkaa kerhotoiminnan vetämistä yhdessä nuorisotoimen ja kirjaston kanssa.

-       nuoriso-ohjaaja kutsuu asiakasraadin ja/tai nuorisovaltuuston seuranta- ja ideointitapaamisiin

-       kerhotoiminta laajenee muihin kirjastoihin

-       nuoriso-ohjaaja ideoi ja toteuttaa erillisiä workshoppeja yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa

-        

III vaihe 2015 (nuorisotoimen hankeraha)

-       nuorille tehdään ”Pelitalo”-tila pääkirjastoon. Tilassa työskentelevät nuorisotoimen ja kirjaston työtekijät yhdessä ja vuorotellen

-       asiakasraati ja nuorisovaltuusto kokoontuvat seuranta- ja arviointitapaamiseen

 3.    YHTEISTYÖTAHOT JA VERKOSTO

 Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi on hankkeessa aktiivisesti mukana sekä konsulttina että työnohjaajana. Nuorisotoimi hakee hankkeeseen avustusta Ely-keskuksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman määrärahoista helmikuussa 2013. Koska nuorisotoimen hankerahat ovat käytettävissä vielä vuonna 2015, yhteishanke voi mahdollisesti jatkua vielä 2015.

 Nuorisovaltuusto on mukana neuvonantajana ja nuorten toiveiden välittäjänä. Tarvittaessa kootaan lisäksi kirjastolle nuorten oma asiakasraati.

 4.    HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

 4.1 Henkilöstö

 Hankkeeseen palkataan 1.8.2013 alkaen nuoriso-ohjaaja. Hänen työnohjaajanaan ja työparina toimivat nuorisotoimen ohjaajat sekä kerhotoimintaa pyörittävän kirjaston kirjastovirkailija. Nuoriso-ohjaajan esimiehenä on maakuntakirjaston palvelujohtaja.

 4.2 Ohjausryhmä

 Ohjausryhmänä toimii nuorisotoimesta ja kirjastotoimesta koottu ryhmä. Nuorisotoimea edustaa Sirpa Räikkönen, kirjastotoimea palvelujohtajat Leena Priha ja Päivi Oikkonen.

 5.    TOIMINNAN VAKINAISTAMISSUUNNITELMA

 Hankkeen aikana tehdään arviointia siitä, miten kirjasto parhaiten pystyy toimimaan nuorten kanssa ja tarjoamaan heille palveluja. Nuorten mielipiteiden huomioimista ja toiveiden kuulemista jatketaan nuorisovaltuuston kautta. Jos nuorista koottu asiakasraati osoittautuu toimivaksi, sille tehdään toimintaperiaatteet ja toimintaa jatketaan. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu jatkossakin nuorten kanssa toimimiseen perehtynyt henkilö tai henkilöitä. Kiinteä yhteistyö kaupungin nuorisotoimen ja nuorisovaltuuston kanssa jatkuu.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

TOSI SIISTII – NUORISO-OHJAAJA LAPPEENRANNAN MAAKUNTAKIRJASTOON

HANKEAIKA 1.8.2013 – 31.8.2015

HANKERAPORTTI

Lappeenrannan maakuntakirjasto palkkasi nuoriso-ohjaajan Sammonlahden lähikirjastoon 1.8.2013 – 30.6.2014 ja 1.8.2014 - 30.6.2015. Nuoriso-ohjaaja oli aiemminkin toiminut alueella, joten hänellä oli valmiit verkostot olemassa, ja nuoret olivat hänelle tuttuja. Näin ollen hän saattoi heti paneutua nuorille suunnattavan toiminnan suunnitteluun. Kirjaston nuoriso-ohjaaja toimi koko ajan yhteistyössä nuorisotoimen työntekijöiden kanssa. Hänen työparinaan toimivat nuorisotoimen ohjaajat sekä kirjaston kirjastovirkailijat. Nuoriso-ohjaajan esimiehenä on toiminut maakuntakirjaston palvelujohtaja.

Sammonlahden kirjasto työllisti nuoriso-ohjaajan täysin hankkeen aikana, joitakin pieniä kerhoja järjestettiin yhdessä nuorisotoimen kanssa myös pääkirjastossa.

Hankkeen aikana huomattiin selvästi, että yhteistyö etenkin nuorisotoimen, mutta myös muiden nuorten kanssa toimivien kanssa on olennaisen tärkeää. Sammonlahden alueella kokoontuu säännöllisesti, ainakin 2 kertaa vuodessa, yhteistyöryhmä, jossa käydään läpi nuorten asioita. Tapaamisiin osallistuvat nuorisotoimi, kirjasto, poliisi, sosiaalitoimi, koulu, seurakunta sekä alueella toimivat kaupat.

Sammonlahden kirjaston nuoret kaipaavat yhteistä tilaa, jossa oleskella, ei hirveästi mitään järjestettyä tekemistä. Aina kun nuorisotilat ovat kiinni, nuoret tulevat oleskelemaan kirjastoon. Erityisesti Sammonlahden isossa lähiössä (noin 14 000 asukasta) nuoret toimivat näin. Kirjaston nuoriso-ohjaajan työvuorot järjestettiinkin niin, että hän oli kirjastossa paikalla niitä iltoina, kun nuorisotilat olivat kiinni. Nuoriso-ohjaajan läsnäolo koettiin hankkeessa tärkeämmäksi kuin järjestetty toiminta. Järjestetyistä aktiviteeteista parhaiten nuoria vetivät elokuvaillat, joita järjestettiin kerran viikossa. Illoissa kävi parhaimmillaan 16 nuorta. Elokuvailtoja varten hankittiin elokuvalisenssi. Osanottajat ovat olleet juuri hankkeen kohderyhmää, kirjastossa paljon aikaansa viettävää ja välillä häiriköivää porukkaa.

Nuoria varten hankittiin erilaisia harrastevälineitä: palapelejä, lautapelejä, piirustusvälineitä, virkkauslankoja ja –koukkuja, frisbeegolf-varusteet jne. Hankkeessa järjestettiin myös muutama isompi nuorille suunnattu tapahtuma: Laineen Kasperi kävi pitämässä konsertin, räppärit Solonen & Kosola pitivät räppipajan ja illalla yleisötapahtuman. Keväällä 2014 ja 2015 järjestettiin yhdessä Sammonlahden toimijoiden kanssa iso ulkotapahtuma, Kevätkumous, jossa oli perheille suunnattua toimintaa.

Hankkeessa yritettiin myös suunnitella nuorille omaa tilaa, mutta alun perin kulttuuritalon sisääntuloaulaksi suunnitellussa tilassa se on hankalaa ja kallista. Keväällä 2015 lasten- ja nuorten osastolle järjestettiin tilaa nuorten nurkkaukselle: lahjoituksena saatiin sohva, jonka nuoret tuunasivat mieleisekseen. Lisäksi pari seinää maalattiin, hyllyjä siirreltiin, aineistoja järjestettiin uudella tavalla. Nurkkaus tehtiin nuoriso-ohjaajan hakemalla Mahis-rahalla (500e). Nuorilla on nyt oma tila, jossa heidän on sallittua oleskella, mutta akustisesti tila on edelleen samaa tilaa muun kirjaston kanssa – äänenkäyttöongelma on siis jäljellä.

Lukuvuonna 2014-2015 läheisen Sammonlahden yläkoulun kanssa sovittiin kirjasto-tetistä. Kaikki 8. luokan oppilaat kävivät suorittamassa 3 tunnin pituisen työelämään tutustumisen kirjastossa. Oppilaat tulivat kirjastoon aina maanantai- ja tiistaiaamuisin, ja heille opetettiin hyllytystä ja asiakaspalvelua. Hanke kesti koko lukuvuoden. Tarkoituksena oli tutustua tuleviin kirjaston käyttäjiin ja tehdä nuorille tutuksi kirjastotyötä ja henkilökuntaa. Kirjasto-tet oli henkilökunnalta iso urakka ja sitä ei enää ensi vuonna pystytä jatkamaan. Jatkossa nähdään, oliko siitä hyötyä nuorten kirjastokäyttäytymisen tai toisaalta nuorten ja henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen kannalta.

Hankkeen alkaessa kirjaston henkilökunta oli todella väsynyt ongelmanuoriin: huonosti käyttäytyviä nuoria oli käynyt kirjastossa jo useamman vuoden, heidän määränsä oli lisääntynyt ja muutamia erityisnuoriakin oli joukossa. Ongelmiin oli yritetty puuttua palkkaamalla järjestysmies hankalimpiin jaksoihin, yleensä marras-tammikuun ajaksi. Ongelma ei poistunut, mutta henkilökunnan olo helpottui tilapäisesti. Asiakasvalitukset olivat jatkuvia. Työterveys oli huolestunut henkilökunnan jaksamisesta.

Nuoriso-ohjaajan aloittaessa työt, henkilökunnan odotukset olivat kohtuuttoman korkealla: hanketyöntekijän odotettiin poistavan kaikki ongelmat hetkessä. Lisäksi kirjastovirkailijoilla ja nuoriso-ohjaajalla oli erilaiset käsitykset siitä, miten nuorten kanssa toimitaan, millainen melutaso kirjastossa sallitaan jne. Toimintatavoista ja yhteisistä pelisäännöistä puhuttiin jatkuvasti palavereissa. Alkuvuodesta 2014 palkattiin apuun työnohjaaja, jonka avulla ongelmia ratkottiin kevätkausi. Syksyllä maakuntakirjastossa alkoi työkiertohanke, johon kaikki Sammonlahden virkailijat ilmoittautuivat. Heille järjestettiin 2 kuukauden kierto toisessa toimipisteessä jo syksyn 2014 aikana, osa virkailijoista jatkoi kiertoa vielä keväällä 2015. Työkierron avulla henkilökunnan jaksaminen parantui olennaisesti. Työkierrossa Sammonlahteen siirtyi innostunut virkailija, joka aloitti nuorten kanssa puhtaalta pöydältä. Tämäkin helpotti tilannetta henkilökunnan sisällä ja nuoriin päin.

Henkilökunnalle järjestettiin hankkeessa useita koulutuspäiviä yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Koko henkilökunta kävi tutustumassa Helsingissä Kontulan ja Jakomäen kirjastoihin, joissa oli ollut vastaava hanke jo aiemmin. Näistä kirjastoista saatiin arvokasta vertaistukea ja tietoa heidän hankkeensa epäonnistumisista ja onnistumisista. Jakomäen kirjaston nuoriso-ohjaaja kävi kertomassa hankkeen kokemuksista myös hankkeen koulutuspäivässä.

Nuorisovaltuuston kanssa järjestettiin hankkeen alussa tapaaminen. Nuorten asiakasraatia ei kuitenkaan saatu hankkeen aikana kasaan.

Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi on ollut hankkeessa aktiivisesti mukana sekä konsulttina että työnohjaajana. Nuorisotoimen ja kirjaston kanssa on järjestetty hankkeen kuluessa useita seurantapalavereja. Hankkeen sisältöjen, toimenpiteiden ja koulutusten suunnittelussa nuorisotoimesta on saanut arvokasta asiantuntija-apua. Nuorisotoimen omaan hankkeeseen Oikeesti nuorten asialla 2007-2016 palkattu nuoriso-ohjaaja on toiminut kirjaston hanketyöntekijän työparina. Yhtenä tavoitteena ollut kirjaston nuoriso-ohjaajan paikan vakinaistaminen ei ainakaan toistaiseksi onnistu.

Parasta hankkeessa on nuoriso-ohjaajan mielestä ollut yhteistyö tiivistyminen ennen kaikkea kirjaston ja nuorisotoimen välillä, mutta myös muiden toimijoiden kanssa yhteistyö on mutkatonta ja verkosto toimii hyvin. Kirjaston kaikki työntekijät puuttuvat nyt nuorten käyttäytymiseen yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Nuoret ovat tutustuneet hankkeen aikana kirjaston henkilökuntaan.

Hanke kiinnosti myös mediaa, raportin liitteenä on Etelä-Saimaassa ilmestynyt juttu.

Hankkeen ohjausryhmänä toimi nuorisotoimesta ja kirjastotoimesta koottu ryhmä. Nuorisotoimea edustivat nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen sekä nuorisosihteeri Kimmo Hölkki, kirjastotoimea palvelujohtajat Leena Priha ja Päivi Oikkonen.

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€77 080
Oma rahoitus yhteensä: 
€37 800
Budjetti euroissa yhteensä: 
€114 880
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€59 656
Oma rahoitus yhteensä: 
€9 655

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
5kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
42henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
59kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
711henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€50 000