Yhteinen Pähkinä - Moniammatillinen kirjastohanke
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Vantaan kirjasto- ja tietopalvelut
Kirjaston osoite : 
Lummetie 4
01300
Kirjaston puhelin : 
040-7762495
Kirjaston sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vantaa
Y-tunnus : 
0124610-9
Yhteyshenkilön nimi : 
Mikko Vainio
Puhelin : 
040-7762495
Sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
Kuvaus : 

1 Taustaa

Länsi-Vantaalla sijaitseva Pähkinärinteen kirjasto on alueen kasvavaan asukaslukuun nähden pieni, n. 400 m2. Aukiolotunnit ovat vähäisiä, koska henkilökuntaa on vain kaksi. 33 aukiolotuntia myös painottuu arkiaamuihin. Vaikka asukaslukuun perustuen kirjastolla olisi potentiaalia suurempiin lukuihin, oli viime vuoden lainaus 66 831 ja kävijämäärä 46 800. Kirjaston toimintatapa on tila- ja henkilöstösyistä perinteinen. Vantaan kaupungin taloustilanteesta johtuen kirjastolla ei ole resursseja laajentaa aukioloaikoja tai kehittää toimintaa muillakaan tavoin esimerkiksi medialukutaidon tai sähköisten aineistojen esittelyn ja käytön suuntaan.

Samaan aikaan lähistöllä: kaupunki luopuu kirjaston lähistöllä vilkkaassa käytössä olleesta nuorisotila Nurkasta. Se on päätetty lakkauttaa säästösyistä tämän vuoden aikana, mutta nuorisotyötä kuitenkin jatketaan alueella edelleen kolmen työntekijän voimin - kirjaston tiloissa. Nuorisotyön toiminta-aika jo nyt on pääasiassa iltaisin, joten tilojen yhteiskäyttö on periaatteessa mahdollista järjestää.

Kirjaston tilaan tullaan talven aikana yhdistämään ovella myös seinän takana arkisin klo 12-17 toimiva yli 40 lapsen iltapäiväkerho.

Tilojen yhteiskäyttö voidaan toteuttaa aukioloaikoja porrastamalla. Näin jokaisen toimijan omaa, itsenäistä, muista osapuolista piittaamatonta eloa voidaan teoriassa jatkaa.

Haluamme kuitenkin nähdä asiassa tuhannen taalan tilaisuuden saada uusia, oloihin nähden suuria asiakasryhmiä kirjaston palveluiden piiriin. Parhaimmillaan jokainen ryhmä hyötyy toisten ryhmien läsnäolosta. Nämä uudet käyttäjäryhmät tulevat joka tapauksessa muuttamaan kirjaston ilmapiiriä, joten pelkkä vastaanottavainen mieli ei riitä, vaan myös kirjaston toimintatapaan on saatava tiettyjä muutoksia. Automaattien ja siirrettävien kalusteiden ansiosta kirjaston lainaus- ja palautustoiminta ovat järjestettävissä myös ilta-aikaan, joten kirjaston aukioloaika on tietyin edellytyksin mahdollista kaksinkertaistaa.

Yhteistä tulevaisuutta silmällä pitäen on keväällä 2013 käynnistetty asukkaat osallistava suunnittelu, jonka myötä on jo nyt noussut esiin sekä erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia että paineita kirjaston henkilöstön osaamisen täydentämiseen. Osallistamisen piirissä on jo nyt arviolta satoja henkilöitä, ja sitä toteuttaa kaupungin oman henkilökunnan lisäksi palvelumuotoiluun erikoistunut muotoilutoimisto Diagonal.

Suunnittelutyö valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä, jonka jälkeen tilojen yhteiskäyttöön liittyvä poliittinen päätöksenteko alkaa. Selvää kuitenkin jo on, että tilat on jatkossa jaettava.

Huonosti toteutettuna uusien toimijoiden tuominen samaan tilaan karkottaa saman tien kirjastoa aktiivisesti käyttäneet aikuiset. Kirjaston taitamattomat omat toimenpiteet, esim. nuorten vääränlainen kohtaaminen, voivat haitata myös nuorisotoiminnan onnistumista. Lopputuloksena voi syntyä talo, jonne kukaan ei halua asiakkaaksi tai työntekijäksi.

Parhaimmillaan yhteisessä käytössä oleva tila ja yhteisvoimin tuotetut palvelut voivat onnistuvat houkuttelemaan kirjaston käyttäjiksi suuren määrän lapsia ja nuoria siten, että aikuisetkin edelleen viihtyvät. Etsimme kirjastoon uutta, moniammatillista palvelukonseptia, jota haluamme jatkossa myös monistaa muihin vastaaviin kirjastoihin Vantaan alueella.

2 Tavoite, sisältö ja aikataulut

Yhteinen Pähkinä – hankkeen tavoitteena on toiminnallisen suunnittelun avulla kokeilla, onko pinta-alaltaan pienehköön kirjastotilaan kirjastotoiminnan perusasiat säilyttäen mahdollista yhdistää muitakin lasten- ja nuorten kanssa tekemiseen erikoistuneita toimijoita. Kaikilla kolmella osapuolella (alakoulu, nuorisopalvelut ja kirjasto) on yhteistyön perustana mediakasvatus. Jos hanke onnistuu, kiinnostanee se suomalaisia medioita ja saanee huomiota myös kansainvälisessä kirjastomaailmassa.

Hanketta koordinoimaan palkataan vuoden ajaksi projektityöntekijä, jonka tehtävänä on keskittyä erityisesti moniammatillisen (kirjasto)tilan lanseeraamiseen.

Hankkeen onnistumista arvioidaan mm. asiakaspalautteiden, itsearvioinnin, kumppanien suorittamien arviointien sekä lainauksen ja asiakasmäärien seurannan kautta. Koska samassa tilassa toimii kolme eri osapuolta, laaditaan sille oma päätöksentekojärjestelmä ohjaus- tai johtoryhmän avulla. Ryhmä toimii myös nyt haettavan hankkeen ohjausryhmänä.

Yhteinen Pähkinä –hankkeen vaiheet ovat seuraavat:

1. Sisustussuunnitelman laatiminen ja tilan toteutus

Palvelumuotoiluhanke tuottaa tilankäytön luonnoksen. Kaupungin omat toimijat tai kalustetoimittajat voivat tuottaa siihen perustuvan sisustussuunnitelman, mutta tilanteen luonteen vuoksi haemnme rahoitusta osallistavaan sisustussuunnitteluun, jossa palkattava suunnittelija työstää luonnoksen sisustussuunnitelmaksi yhdessä asukkaiden kanssa järjestettävissä työpajoissa. Vantaan kirjasto- ja tietopalveluilla on kokemusta tällaisesta toiminnasta jo Hakunilan kirjaston kuluvana vuonna valmistuneen kirjaston peruskorjauksen yhteydessä.

Tilan sisustuksessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia kalusteita mahdollisimman paljon. Kestävä kehitys on yksi Vantaan kaupungin arvoista, ja Hakunilan kirjaston Tuunaa kirjasto -hankkeessa vanhojen kalusteiden tuunaaminen todettiin erinomaiseksi tavaksi paitsi uudistaa kirjastotilaa, myös sitouttaa asukkaat yhteiseen kirjastoonsa.

Samassa työpajassa asiakkaat pääsevät vaikuttamaan myös uudistetun kirjastotilan varustukseen. Pelaaminen on lapsille ja nuorille tärkeää, mutta tähän asti näin vähällä henkilökunnalla toimineen kirjaston arjessa syvällisempiin mediakasvatuksellisiin haasteisiin ei ole kyetty vastaamaan.

Moniammatillisessa (kirjasto)tilassa mediakasvatukselle on enemmän tilaisuuksia. Pienehköön tilaan ei kannata hankkia esimerkiksi kiinteitä tietokoneita vaan kannettavia tietokoneita, tablettitietokoneita ja muita helposti siirreltäviä pelilaitteita sekä av-laitteita.

Avajaisia markkinoidaan perinteisten tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median lisäksi muun muassa bussimainoksilla sekä myös kirjaston seinään ja lähialueen silloille kiinnitettävillä bannereilla. Graafinen suunnittelija (freelancer) suunnittelee yhteisen graafisen ilmeen kaikille moniammatilliseen (kirjasto)tilaan liittyville materiaaleille.

2. Moniammatillisen (kirjasto)tilan toiminnallisen suunnittelun vaihe

Uusi toimintatapa edellyttää normaalia runsaampaa viestintää monin eri tavoin. Tilan avaaminen ja ensimmäinen toimintavuosi muodostavat pohjan sen pysyvämmälle onnistumiselle tai epäonnistumiselle.

Haemme rahoitusta projektityöntekijän palkkakustannuksiin ensimmäisten 18 toimintakuukauden ajaksi.  Hän hoitaa tilan lanseeraamiseen liittyvien materiaalien (mm. some, blogi, esitteet, avajaisjulisteet yms.) toimittamisen ja avajaisiin liittyvän viestinnän ja markkinoinnin. Markkinointiin sisältyy myös avajaisten jälkeisen toiminnan juurruttaminen koko alueen yhteiseksi omaisuudeksi.

Projektityöntekijä tuottaa yhdessä asiakkaiden kanssa avajaisia seuraavan vuoden aikana kolme suurempaa tapahtumaa – yhden lapsille, yhden nuorille ja yhden aikuisille – joiden tarkoituksena on vahvistaa käsitystä siitä, että moniammatililnen (kirjasto)tila on edelleen kaikkia asiakasryhmiä varten.

Asukkaat sitoutetaan uudistuneeseen palveluun myös yhteisellä tekemisellä. Uutta tilaa voidaan osittain kalustaa, varustaa tai somistaa kierrätystavaroista tms. muokatuilla esineillä. Tuunaamisen varsinainen tavoite on kuitenkin työpajojen kautta lisääntyvä tietoisuus tarjolla olevista palveluista, asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen sekä erityisesti henkilökohtainen sitoutuminen yhteisiin tiloihin ja palveluihin.

Projektityöntekijän varsinainen tehtävä on määritellä ja kehittää yhdessä asukkaiden, palveluiden käytäjien ja tilaa käyttävien muiden toimijoiden kanssa uudentyyppiset osaamisvaatimukset menestyvän kirjastotoiminnan tuottamiseksi uusissa oloissa, auttaa nykyistä tai mm. eläköitymisten vuoksi rekrytoitavaa uutta vakituista henkilökuntaa kehittämään ammatillista osaamistaan. Tätä kehitystyötä tehdään mm. erilaisten yhdessä muiden kunnan toimijoiden kanssa järjestettävillä tapahtumilla ja muulla toiminnalla.

Projektityöntekijä vastaa osaltaan myös tarvittavien mediakasvatukseen liittyvien elementtien liittämisestä kirjastotoimintaan. Varsinaisessa toteutuksessa hyödynnetään kumppaneina kunnan omia toimijoita sekä alueen aktiivisia asukasjärjestöjä.

3 Kustannusarvio

Budjetti yhteensä:                     106 158 e    

Henkilöstökulut:                        49 158 e

Aineet, tarvikkeet, tavarat:        25 000 e

Palvelujen ostot:                        32 000 e

(mm. palvelumuotoilityö, sisustusarkkitehti, graafikko, painatukset, esiintymispalkkiot)

Oma rahoitus  26 000 euroa, haettava avustus 80 158 euroa

Aiemmat hankkeet: 
Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeesta ei pidetty blogia, mutta Pähkinärinteen kirjaston Facebook-sivuille on tallennettu valokuvia ja muita materiaaleja projektin eri vaiheista: https://fi-fi.facebook.com/pahkinarinteenkirjasto Lastenosaston uudesta ilmeestä löytyy juttu HelMet-sivustolta http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Juttuja_kirjastosta/Pahkinarinteen_lastenosaston_uusi_ilme(58381) ja videoklippi https://www.youtube.com/watch?v=fgcxggvfmZw Vantaan Sanomat julkaisi useita pieniä juttuja ja yhden isomman jutun http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/252504-asukkaat-saavat-viimeistella-pahkinarinteen-kirjaston Helsingin Sanomat teki pienen noston vessatyöpajasta: http://www.hs.fi/ihmiset/a1422421927078 Tuomas Harviaisen ja Harri Pikan kirjoittama IFLA-artikkeli löytyy verkosta: http://library.ifla.org/1134/1/075-harviainen-en.pdf

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Pähkinärinteen kirjasto oli ennen Pägyn kulmaksi muuttumista hiljainen kirjasto, jota käyttivät enimmäkseen aikuiset. Hankkeen myötä kirjaston asiakaskunta  monipuolistui: Pägyn kulmasta muotoutui heti kaikenikäisten kohtauspaikka. Uuteen kirjastoon tulvi ennen muuta lapsia ja nuoria, joista osa oli myös nuorisotilan asiakkaita. Omatoimikirjastojärjestelmän ansiosta kirjaston aukioloajat kasvoivat ja ensimmäisten aukio-olokuukausien aikana kirjaston kävijäluvut kaksinkertaistuivat. Lainauksia (oma kokoelma + varaukset) kirjastossa tehtiin hieman enemmän kuin aikaisemmin. Kirjaston avaaminen keskeneräisenä onnistui sikäli, että asiakkaat suhtautuivat työpajoihin varsin positiivisesti ja yhteinen tekeminen tuntui kohottavan yhteishenkeä. On sääli, että sisäilmaongelma keskeytti Pähkinärinteen kirjaston kehitystyön, emmekä päässeet siihen asti, että olisimme yhdessä ideoineet mediakasvatusta koko Pägyn kulman toiminnan kantavana teemana. 

Jatkotoimenpiteet: 

Sisäilmaongelmien korjaannuttua Pägyn kulman kehittämistä jatketaan mediakasvatukselliseen suuntaan. 

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€80 158
Oma rahoitus yhteensä: 
€26 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€106 158
Haettu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€104 019
Oma rahoitus yhteensä: 
€70 000
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
11kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
400henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€34 000

Ks. tarkempi perustelumuistio 2014, http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2014. Avustusta ei voi käyttää kalusteisiin eikä remontti- ja sisustustöihin.

 
okm
avi