Järjestä:

Löytyi 20 hanketta.

Pelilabra 2017

Pelilabra-hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyössä SmartLabin (= Vantaan kaupungin tietohallinnon kokeilukulttuuria edistävä muotoilulaboratorio, ks. http://smartlabvantaa.fi/) kanssa Tikkurilan kirjastoon Pelilabra, uudenlainen kirjastopalvelu ja fyysinen tila, johon kytkeytyvät uusimmat teknologiat tukevat pelaamiseen ja robotiikkaan liittyviä aktiviteetteja niin kuluttamisen kuin tuottamisenkin näkökulmista.  

Interaktiiviset tarinat 2016

Interaktiiviset tarinat -projektin tavoitteena on luoda työpajamalli, jota voidaan soveltaa ohjelmoinnin ja luovan kirjoittamisen opetuksessa erilaisille asiakaskohderyhmille kaikissa Vantaan kirjastoissa.

Mediamysteeri 2017

Mediamysteeri-hankkeen tavoitteena on kehittää 10–12-vuotiaille soveltuva, draamakasvatuksellisia menetelmiä hyödyntävä pelikonsepti, joka innostaa lapsia toimimaan itse ja käyttämään mielikuvitustaan kehittäen samalla heidän medialukutaitoaan. Kohderyhmänä eivät ole kaikki 10–12-vuotiaat vaan ne, jotka vierailevat kirjastoissa ja mediakasvatustyötä tekevässä Päivälehden museossa yhdessä opettajansa kanssa. 

Musiikkikirjaston uudet palvelut 2016

Hankkeen tavoitteena on Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston palveluiden kokonaisvaltainen uudelleen konseptointi.

Eläviä lasten kirjallisuustapahtumia kirjastossa 2012

Eläviä lastenkirjallisuustapahtumia kirjastossa -hanke kokeilee, olisiko
lastenkirjan sisältöä mahdollista elävöittää kirjastotilassa luovemmin ja
monipuolisemmin. Elävöitettäväksi teokseksi on alustavasti valittu
vantaalaisen kirjailija Siri Kolun *Me Rosvolat*, ja teoksen sisältöä
elävöitetään yhteistyössä muun muassa kirjailijan, Vantaan sanataidekoulun,
näyttelijöiden ja elokuvaesitysten avulla. Hankkeen ensisijaisena
tavoitteena on kannustaa lapsia tarttumaan kirjaan ja esittää kirjasto
lukemiseen ja luovaan toimintaan kannustavana, ajan hermolla olevana
paikkana.

Vintti - yhteisöllinen (kirjasto)tila Vantaan Korsossa 2018

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda Vantaan Korsossa sijaitsevaan Lumon kirjastoon yhteisöllinen (kirjasto)tila, joka tarjoaa uutta kirjastolakia mukaillen tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan ja edistää myös yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Yhteisöllisen (kirjasto)tilan tarkempi ominaislaatu määritellään palvelumuotoilun keinoja käyttäen yhteistyössä korsolaisten kanssa. Hankkeen toisena tavoitteena on kehittää vapaaehtoistyön toimintamalli, joka voisi toimia paitsi Lumon kirjastossa mutta olisi myös monistettavissa muihin vantaalaisiin ja suomalaisiin kirjastoihin.

Hanke liittyy kahteen hakuohjeessa mainittuun teemaan: 2 Aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus ja 3 Elinikäinen oppiminen. Teeman 2 yhteydessä mainitaan "kirjastotilojen kehittäminen yhteisöllisenä kohtaamispaikkana ja kansalaistoiminnan tarpeita tukevina tiloina", joka linkittyy hankkeen ensisijaiseen tavoitteeseen keskeisesti. Hankkeen tavoitteeseen linkittyy myös "eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuoropuhelun vahvistaminen sekä hyvää keskusteluilmapiiriä edistävän toiminnan kehittäminen", sillä Korso on monikulttuurinen alue ja yhteisöllisen (kirjasto)tilan toivotaan edistävän kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisia. Yhteisöllistä (kirjasto)tilaa kehitetään palvelumuotoilun keinoin, joten hanke liittyy myös "kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismenetelmien kehittämiseen". Teeman 3 yhteydessä mainitaan "kirjastotilojen kehittäminen kaikille avoimena ja monipuolisena työ- ja oppimisympäristönä" ja yhteisöllinen (kirjasto)tila tulee sisältämään piirteitä myös työ- ja oppimisympäristöstä.

Hanke liittyy keskeisesti myös Merkityksellinen Suomi -toimintaohjelmaan, jonka kohdassa 3. edellytetään kirjastojen vahvistavan rooliaan aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian edistäjinä. Hankkeella on kytkös myös kestävän kehityksen edistämiseen, sillä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa halutaan vahvistaa "paikallisyhteisöjä tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, kehittämällä yhteisöllisen oppimisen ja muutoksen tekemisen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, toimintamalleja ja paikallista päätöksentekoa, jotta asukkailla on mahdollisuudet luoda viihtyisiä ja terveellisiä elinympäristöjä".

Duunin uusi pointti - kirjastotyön sisällöt ja tilat uusiksi 2017

Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintakulttuuriltaan uudenlainen, lapsiasiakkaisiin ammatillisesti painottuva kirjasto, jossa asiakaskohtaamisten painopiste on perinteisen tiskin ulkopuolella ja henkilökunnan osaaminen on paremmin ja näkyvämmin asiakkaiden saatavilla. Uusia asiakaspalvelumenetelmiä etsitään niin henkilökunnan kesken kuin yhdessä asiakkaiden kanssa palvelumuotoilua hyödyntävin menetelmin, ja näin syntyneiden ajatusten pohjalta luodaan paitsi Pointin uusi palvelupaletti myös sisustussuunnitelma tilankäytön uudistamiseksi. 

Erityisesti sinun 2018

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan peruskoulun oppilaista sai vuonna 2016 erityistä tukea Vantaalla noin 8,5 % ja Espoossa noin 8 %. Erityisen tuen oppilaat tarvitsevat kirjastossa vieraillessaan yhdenvertaisuuslaissa määriteltyä positiivista erityiskohtelua. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää Vantaan ja Espoon kirjastoissa erityisesti näille oppilaille soveltuva, kirjavinkkausta ja sanataiteen elämyksellisiä menetelmiä hyödyntävä toimintamalli, joka synnyttää ja vahvistaa kohderyhmän lukuintoa ja itsenäisen lukemisen harrastusta. Pilottikohderyhmänä hankkeessa toimivat 5.-6. luokkalaiset erityisen tuen oppilaat ja heidän opettajansa, 10 pienryhmää Vantaalta ja 10 Espoosta, joilta kerätty palaute vaikuttaa toimintamallin lopulliseen muotoon. Hankkeen tavoitteena on myös kasvattaa kirjastolaisten sanataiteen elämyksellisten menetelmien tuntemusta ja ymmärtämystä erityisen tuen oppilaiden kanssa toimimisesta. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli on otettavissa käyttöön myös muissa yleisissä kirjastoissa ympäri Suomen.

Hanke liittyy hakuohjeessa mainittuun teemaan 1 Monipuoliset lukutaidot ja kohtaan "kaikkien väestöryhmien lukemisen edistäminen ja siihen liittyvien toimintamuotojen kehittäminen" ja myös uuteen kirjastolakiin, jonka mukaan yksi kirjaston tehtävistä on tarjota ohjausta ja tukea monipuoliseen lukutaitoon. Hanke linkittyy keskeisesti myös yhdenvertaisuuslakiin, joka edellyttää kirjastoja(kin) arvioimaan ja kehittämään yhdenvertaisuuden toteutumista palveluvalikoimassaan. Hankkeella on kytkös myös Merkityksellinen Suomessa -ohjelmaan, jolla halutaan vahvistaa muun muassa "varhaiskasvatuksen sekä kirjasto- ja kulttuurialan toimijoiden rakenteita ja toimintakulttuuria monilukutaitojen oppimista tukeviksi".

Digilukutoukka 2015

Digilukutoukka -hankkeessa kehitetään yhteistyössä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella toimivan Leikillisen ja Pelillisen Oppimisen keskuksen kanssa Martinlaakson kirjaston lasten- ja nuortenosastoista leikillisiä ja pelillisiä, kirjastoon sopivia oppimisympäristöjä. Tällaiseen kokonaisuuteen kuuluu muun muassa kirjoja (ja muita lainattavia aineistoja), kirjastossa käytettäviä oppimispelejä (lautapeleistä digitaalisiin peleihin), niihin liittyviä digitaalisia laitteita sekä erilaisia leikillistä ja pelillistä oppimista tukevia toimintoja. Kokonaisuuteen kuuluu myös leikillisen ja pelillisen oppimiseen kannustava, viihtyisä sisustus, joka toteutetaan täysin kierrätysperiaatteella yhteistyössä suomalaisten sisustusalan ammattilaisten kanssa. Martinlaaksolaiset lapset ja nuoret (0-18 vuotta) sekä heidän vanhempansa osallistetaan kehitystyöhön.

Audiovisuaalisen sisällöntuotannon laajennusprojekti 2012

Vantaan kaupunginkirjastossa pieni innostuneiden piiri on tehnyt audiovisuaalista sisällöntuotantoa vuodesta 2008 alkaen, jolloin saimme opetusministeriöltä avustuksen av-laitteiden ja -ohjelmistojen hankintaan. Tähän mennessä on julkaistu toista sataa videota kirjaston omalla YouTube-kanavalla. Innostus av-sisällöntuotantoon on levinnyt aktiivipiirin ulkopuolelle niin, että tuotantovälineitä tarvittaisiin lisää. Tavoitteena on hankkia av-tuotannon peruspakki lähes kaikkiin kirjastoihin, jotta tuotanto olisi sujuvaa. Samalla järjestetään av-tuotannon peruskoulutusta henkilökunnalle. Tallennuskohteita kirjastotoiminnassa on riittämiin kirjailijavierailuista satutuokioihin, kirjavinkkaukseen ja kir-jastonkäytönopastukseen. Av-kalustoa voidaan hyödyntää myös asiakkaille järjestettävissä mediapajoissa. Haemme avustausta kirjastojen av-sisällöntuotantolaitteiden hankkimiseen ja edistyneemmän av-tuotannon välineiden päivittämiseen ja täydentämiseen. Uskomme, että kirjaston itse tuottama, monipuolinen, moniarvoinen ja riippumaton av-sisällöntuotanto on nyt ja varsinkin tulevaisuudessa merkittävä kirjastopalvelujen markkinointikeino, sillä sosiaalisen median kautta se saavuttaa myös ei-kirjastonkäyttäjät.

Kirjasto on meidän juttu 2015

Kirjasto on meidän juttu -hankkeen tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen toimintamalli, jossa nuoret ja aikuiset toimivat tasaveroisina asiantuntijoina.

HelMet-kirjaston yhteisen musiikkikokoelmavaraston dokumentoinnin jatko 2012

Vantaan kirjasto- ja tietopalvelut hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoitusta HelMet-kirjaston yhteiseen musiikkivarastoprojektiin yhteensä 120.000 euroa, jonka avulla projektia voidaan jatkaa vuoden 2013 puoliväliin asti kahden päätoimisen työntekijän ja yhden lainausapulaisen voimin. Siihen mennessä ehkä on myös selvinnyt valtakunnallinen varastointikysymys.

Musiikkia kirjastossa 2012

Vantaan kirjastoissa järjestetään syksyllä 2012 ja keväällä 2013 kymmenen musiiikkiaiheisia tapahtumaa yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa.

Kelluva kokoelma ei sammaloidu 2015

Espoossa ja Vantaalla halutaan selvittää kokoelmien kellutuksen mahdollisuuksia. Kelluvassa kokoelmassa yksittäisillä kirjastopisteillä ei ole erillisiä omia kokoelmia, vaan yhteiset aineistot ”kelluvat” kirjastoissa sen mukaan mihin niitä palautetaan.

Medialukutaidon pelipakki, jatkohanke 2012

Kirjastopalvelut elävät murrosaikaa. On hyvä kokeilla uutta. Nuorten integroiminen kirjaston pitkäaikaisiksi käyttäjiksi on tärkeää.

Lastenlevy Espoon alakoululaisille! 2013

Ideana on, että lastenkirjastotyöntekijät etsivät kontaktiensa avulla seudun eri koulujen musiikkiluokilta innokkaita lapsilaulajia. Samalla kirjaston musiikkiosaajat säveltävät ja sanoittavat kappaleita ja nauhoittavat niihin pohjat. Lapset harjoittelevat kappaleiden laulamista pohjien kanssa ennen varsinaista laulujen äänittämistä. Lasten lauluosuudet voidaan mahdollisuuksien mukaan äänittää esimerkiksi kirjastoautoissa, jolloin kirjastoauto kiertää liikkuvana studiona koulujen pihoissa. Nauhoitusten miksaus tapahtuu kirjastolaisten toimesta, mutta masterointiin tarvitaan ulkopuolista apua.

Levyä on tarkoitus painattaa niin paljon, että se voitaisiin jakaa koulunalkamislahjana kaikille Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ekaluokkalaisille. (Esimerkiksi Tallinnan kaupunginkirjasto on onnistuneesti markkinoinut itseään lapsiasiakkaiden suuntaan jakamalla itse tuottamiaan kirjoja kaikille ekaluokkalaisille.) Levyjen ja kansien painatukset täytyy ostaa ulkopuoliselta taholta.

Venäjänkielisen lastenkirjastotoiminnan seudullinen kehityshanke 2012

Hankkeen tavoitteet:

  • Seudullisen toimintamallin luominen omakieliselle lastenkirjastotoiminnalle. Mallia voidaan hyödyntää venäjänkielisten palvelujen lisäksi myös muille kieliryhmille tarjottavissa lastenkirjastopalveluissa.
  • Yhteistyöverkoston rakentaminen venäjänkielisen lastenkirjastotoiminnan turvaamiseksi jatkossa. 
  • Päiväkoti- ja alakouluikäisten venäjänkielisten lasten kielen ja kulttuurin tukeminen sekä yhteistyön vahvistaminen päiväkotien ja koulujen kanssa.
  • Venäjänkielisen lastenkirjasto-osaamisen vahvistaminen HelMet-kirjastoissa.

Uusi pienkirjastokonsepti 2015

Kirjastotoimintaa on suunniteltu ja toteutettu ajatellen, että kirjasto on ennen muuta rakennus. Kirjastot ja kirjastoverkko on rakennettu ja rakennetaan staattiseksi, pysyväksi ja vakaaksi. Myös asukkaiden mielissä kirjasto kytkeytyy paikallaan pysyvyyteen. Siksi kaikki muutokset suuntaan tai toiseen ovat työläitä ja raskaita. Kirjastorakennuksen suunnittelu on pitkä prosessi ja toisaalta tilojen tai toiminnan muuttaminen on vaikeaa. Staattinen kirjasto sallii vähän kokeilevuutta ja oikeanlaisen palvelun etsintää.

Projektin tavoitteena on selvittää, millä tavalla kirjasto tulevaisuudessa palvelee asiakkaita heidän lähiympäristössään ja miten kirjastoverkko voisi toimia orgaanisesti eli muuttua kaupungin ja asukkaiden tarpeiden mukaan. Projekti toteutetaan kokeilutoimintana Jätkäsaaren Huutokonttorissa ajalla 1.4.2015-31.12.2016.

AjanKohtaus! 2012

AjanKohtaus!-projektin kautta on tarkoitus vahvistaa HelMet-kirjastojen (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja eri asiantuntijaorganisaatioiden välistä yhteistyötä. 

Pulmaario 2015

Pulmaario-hankkeen tavoitteena on murtaa lasten ja nuorten ennakkoasenteita yhteiskunnassamme yhä tärkeämpään rooliin kasvavaa matematiikkaa kohtaan. 

okm
avi